Neurokehitykselliset häiriöt yleisiä kodin ulkopuolelle sijoitetuilla lapsilla – perheiden köyhyys yhteydessä sijoituksiin

Lähes joka viides neurokehityksellisen häiriön omaava lapsi päätyy sijoitetuksi kodin ulkopuolelle ennen 18 vuoden ikää, selviää Oulun yliopiston tutkimuksesta. ADHD-diagnoosin saaneet lapset ovat tutkimuksen mukaan yliedustettuina kodin ulkopuolelle sijoitettujen joukossa. 

Tutkimuksessa hyödynnettiin Suomen kansallisen syntymäkohortin 1997 aineistoja lähes 59 000 lapsesta syntymästä 18 vuoden ikään saakka. Heistä lähes joka kymmenes oli saanut neurokehityksellisen häiriön diagnoosin ennen täysi-ikäisyyttä.

Tutkimuksessa selvisi, että liki joka viides (18 %) neurokehityksellisen häiriön kanssa kamppaileva lapsi oli ollut sijoitettuna kodin ulkopuolelle. ADHD oli sijoitetuilla kaksi kertaa yleisempää verrattuna ei-sijoitettuihin.
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen neurokehityksellisen häiriön omaavien lasten joukossa oli tavallista, että lapsella tai nuorella oli lisäksi myös muita psykiatrisia diagnooseja, kuten käytös-, päihde-, masennus- tai ahdistuneisuushäiriö.

Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin neurokehityksellisen häiriön diagnoosin saaneiden lasten perhetilanteeseen liittyviä tekijöitä ja niiden yhteyttä sijoituksiin. Perheen toimeentulotukiasiakkuus oli keskeinen sijoituksiin kytköksissä oleva tekijä. Sijoitettujen lasten vanhemmilla oli myös muita useammin psykiatrisia häiriöitä.

”ADHD:n ja muiden neurokehityksellisten häiriöiden diagnosoinnissa ja hoidossa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota koko perheen tilanteeseen ja haasteisiin, kuten vanhempien mielenterveysongelmiin ja perheen köyhyyteen. Perheiden tilanne tulisi tarkistaa säännöllisesti lasten terveydenhuoltopalveluissa, ja tarvittavat koko perhettä tukevat palvelut tulisi järjestää lapsen terveydenhoidon lisäksi”, väitöskirjatutkija, ylilääkäri Sanni Penttilä korostaa.

Tutkimus antaa arvokasta tietoa päätöksentekijöille ja terveydenhuollon ammattilaisille, joiden tulisi yhteistyössä perheiden kanssa etsiä keinoja tukea haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ja nuoria. Riittävät ja oikein ajoitetut tukitoimet eivät ainoastaan auta vähentämään kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrää, vaan myös parantavat heidän elämänlaatuaan ja tulevaisuudennäkymiään.

Tutkimus julkaistiin maaliskuun alussa European Child & Adolescent Psychiatry -lehdessä: Penttilä, S., Niemelä, M., Hakko, H. et al. Child- and parent-related determinants for out-of-home care in a nationwide population with neurodevelopmental disorders: a register-based Finnish birth cohort 1997 study. Eur Child Adolesc Psychiatry (2024). https://doi.org/10.1007/s00787-024-02406-w

Viimeksi päivitetty: 26.3.2024