Oulun yliopisto haluaa muuttaa ”pohjoisen Piilaaksosta” keskustaan houkutellakseen opiskelijoita, mutta onko kampuksen sijainnilla väliä?

teksti: Markus Leskinen, MustRead
kuva: Viitteellinen näkymä Ratakadun suunnalta kohti Raksilan markettien aluetta. Kohteesta tullaan järjestämään arkkitehtuurikilpailu.

Vuosi sitten vapun alla Oulun yliopiston hallitus pudotti pommin: yliopisto ilmoitti aloittavansa hankeselvityksen pääkampuksen siirtämisestä Linnanmaalta Raksilaan suurten päivittäistavarakauppojen kanssa samalle tontille.

Oulun yliopiston rehtorin Jouko Niinimäki kertoo yllättyneensä siitä, että muuttohanke on aiheuttanut niin paljon voimakastakin keskustelua.

“Kritiikki kohdistuu yliopistoon ja kaupunkiin voimakkaana, ja se on keskittynyt myös sisäiseen päätöksentekoon. Selvityksiä epäillään, ja jos tulee ratkaisu johonkin, se kielletään, ettei voi pitää paikkaansa.”

Toisaalta iso muutos vaatiikin paljon keskustelua, Niinimäki pohtii. Lisäksi hankkeen alkuvaiheessa kaikkea tietoa ei ole heti saatavilla.

“Kaikki varmasti totumme asiaan. Asia on vielä aidosti auki ja hankesuunnitteluvaiheessa. Sen valmistuttua tehdään investointipäätöksiä.”

Oulun kaupunginjohtajan Päivi Laajalan mukaan yliopisto on aina ollut kaupungille tärkeä kumppani ja menestystekijä.

“Kaupungin tulee mahdollistaa tärkeiden yhteistyökumppaneiden menestyminen ja kehittyminen. Yliopiston merkitys huomioon ottaen kaupungilla ei ollut perusteita kieltää hankkeen selvittämistä ja suunnitteluvarauksen tekemistä.”

Linnanmaalle kasvoi jättikampus

Oulun yliopisto perustettiin vuonna 1958. Yliopiston perustamista pohjoiseen ajoi vahvasti presidentti Urho Kekkonen.

Linnanmaan kampuksen ensimmäinen osa valmistui vuonna 1973. Sitä ennen yliopisto oli toiminut Oulun keskustassa ja etsinyt sijoituspaikkaa. Lopulta kaupungin kanssa päästiin sopimukseen Linnanmaan alueelle rakentamisesta, joka oli tuolloin metsäinen alue Oulun pohjoisosassa.

Vuosien aikana Linnanmaalle on siirtynyt koko ajan lisää tiedekuntia ja oppiaineita. Muutama vuosi sitten keskustasta lähtivät viimeisetkin opiskelijat, kun arkkitehtiopiskelijat siirtyivät Linnanmaalle. Nyt kampuksia on enää Linnanmaalla ja Kontinkankaalla, jossa toimii lääketieteellinen sekä biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta.

Viimeisimpänä Linnanmaalle muutti myös Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) lukuun ottamatta sosiaali- ja terveysaloja. Uusi yhteiskampus on jäänyt kuitenkin koronaviruksen takia opiskelijoilta kokematta. Oamk:n mukaan kampus on Suomen suurin korkeakoulujen sisäkampus.

Nyt yliopisto haluaisi kuitenkin palata takaisin keskustaan. Raksilan kampus sijaitsisi hyvin lähellä Oulun rautatie- ja linja-autoasemaa, jolloin yliopiston saavutettavuus paranisi.

Oulun yliopisto haluaa myös parantaa asemiaan yliopistojen keskinäisessä kilpailussa ja onkin perustellut muuttoa vetovoimatekijöillä. Opiskelijat halutaan lähemmäksi keskustan palveluita. Lisäksi yliopisto haluaisi pienentää hiilijalanjälkeään uuden rakennuksen ja keskeisemmän sijainnin avulla.

Yliopisto on perustellut myös sillä, että muutto Raksilaan ei olisi Linnanmaan nykyisen kampuksen peruskorjausta kalliimpi.

Huhtikuun lopulla julkaistun suunnitteluvarausselvityksen mukaan uuden keskustakampuksen kokonaisinvestointikustannus olisi noin 100 miljoonaa euroa. Keskustakampuksen koko olisi näillä näkymin 30 000 kerrosneliömetriä.

Linnanmaan suuri ja yhteinen superkampus näyttää siis tässä vaiheessa jäävän välivaiheeksi Oulun yliopiston historiassa. Jos pääkampus muuttaa Raksilaan, yliopisto siirtyy kolmen kampuksen malliin.

Jouko Niinimäen mukaan tämänhetkisissä suunnitelmissa noin puolet Linnanmaan kampuksen opiskelijoista ja henkilökunnasta siirtyisi Raksilaan. Tarkkaa tietoa siirtyvistä aloista ei vielä ole, vaan keskusteluja tiedekuntien ja opiskelijoiden kanssa käydään tämän vuoden aikana. Lopullinen hankeselvitys valmistuu vasta vuoden lopussa.

Ylioppilaskunta vastustaa kolmen kampuksen mallia

Oamk:n rehtorin Heidi Fagerholmin mukaan ammattikorkeakoulu ei ole muuttamassa Linnanmaalta.

“Meillä on siellä uudet hienot tilat, eikä olla päästy vielä edes täysin niitä testaamaan. Yhteistyö yliopiston kanssa on kasvamaan päin. En näe, että keskustakampus siihen vaikuttaa, välimatkat ovat aika lyhyet.”

Linnanmaalle on jäämässä toimintoja, jotka ovat korkeakoulujen yhteisiä, kuten työpajat ja laboratoriot. Kontinkankaalla toimiva sote-ala on jo valmiiksi lähellä lääketieteellistä tiedekuntaa.

Oulun yliopiston ylioppilaskunta OYY vastustaa osittaista muuttoa ja toivoo sen sijaan, että koko Linnanmaan kampuksen toiminta siirtyisi Raksilaan.

“Aluksi heidän tahtotilansa oli siirtää koko kampus. Pitkän aikavälin visio on nyt epäselvä. Halutaanko kaikki siirtää, vai siirrytäänkö kolmeen kampukseen? Emme kannata hajasijoittamista”, kertoo OYY:n puheenjohtaja Olli Joki.

Joki pitää Linnanmaan tiloja ongelmallisina, sillä vanhassa rakennuksessa on paljon turhia neliöitä.

“Tiloja joudutaan koko ajan peruskorjaamaan, ja sisäilman kanssa on ainakin aikaisemmin ollut suuria ongelmia. Uudet ajanmukaiset tilat ovat tarpeen.”

Joen mukaan Linnanmaan vahvuus on monitieteinen yhteisö saman katon alla. Koko yliopiston ja ammattikorkeakoulun muuttaminen Raksilaan vahvistaisi hänen mukaansa siteitä myös Kontinkankaalle.

“Alueella on potentiaalia, jos siellä olisi kaikki korkeakouluopiskelijat. Alue voisi muodostua superkampukseksi.”

Myös rehtori Jouko Niinimäki näkee Kontinkankaan ja Raksilan läheisyyden vahvuutena.

“Julkisessa keskustelussa on unohtunut se, että Kontinkankaalla on iso kampus. Raksila-Kontinkangas olisi yhteensä suurempi kokonaisuus kuin Linnanmaa.”

Voimassa olevien vuokrasopimusten takia täysi muutto Linnanmaalta on kuitenkin mahdotonta lähitulevaisuudessa. Niinimäen mukaan yliopiston täytyy jatkaa keskustelua myös OYY:n kanssa muuttoon liittyvistä asioista.

Nykyinen suunniteltu Raksilan tontti täyttyisi yliopiston lisäksi uusista Keskon ja Arinan marketeista, jolloin samalle tontille ei jäisi tilaa kampuksen laajentamiselle. Niinimäen mukaan on kuitenkin mahdollista, että tulevaisuudessa kampus laajenisi kohti Kontinkangasta nykyisen urheilupuiston suuntaan.

Yliopisto ja teknologiayritykset hyötyvät toisistaan

Linnanmaan kampuksen säilyttämistä ajaa Pro Linnanmaa -liike, joka perustettiin pian yliopisto muuttosuunnitelmien julkistamisen jälkeen. Liike on myös aloittanut adressin keräämisen keskustakampuksesta luopumisesta. Tällä hetkellä nimiä on noin 6 700.

Yksi Pro Linnanmaan keskeisiä hahmoja on Pertti Huuskonen, jolla on pitkä tausta Oulun yliopistoon ja sen ympäristöön liittyvissä yrityksissä.

Diplomi-insinööriksi opiskelleesta Huuskosesta tuli vuonna 1985 Teknologiakylä Oy:n ja sittemmin Technopolis Oyj:n toimitusjohtaja, ja hän on toiminut myös osa-aikaisena kauppakorkeakoulun opettajana. Nykyisin hän toimii hallitusammattilaisena useissa kiinteistöalan yrityksissä.

Huuskosen mukaan Linnanmaa on kehittynyt paljon ja on nyt Oamk:n muuton jälkeen huipussaan, kun liikenneyhteyksiäkin on parannettu.

Hän pitää yliopiston monialaisuutta vahvuutena, sillä yritysmaailmassakaan ei enää pärjää pelkällä tekniikan tai bisneksen tietämyksellä.

“Linnanmaalla on ehkä viidennes potentiaalista otettu käyttöön. Moni ajattelee turhan siilomaisesti.”

Technopoliksen toimitusjohtajana ja Kansainvälisen tiedepuistojen järjestön puheenjohtajana Huuskonen on nähnyt ja kuullut miten yritysten ja korkeakoulujen tiivis yhteistyö toimii maailman johtavissa yliopistoissa.

Oulu oli Pohjoismaiden ensimmäinen yliopiston ja teknologiayritykset samalle alueelle yhdistänyt kaupunki. Mallia otettiin Kaliforniassa sijaitsevan Stanfordin yliopistosta, joka teki yhteistyötä Piilaakson alueen yritysten kanssa.

Nykyisin Linnanmaan Technopoliksen tiloissa toimii yhteensä 250 yritystä, joissa on noin 6 000 työntekijää.

Uusimpana hankkeena Linnanmaalle on tulossa suuret Nokian tukiasemien tuotekehitys- ja tuotantotilat. Huuskonen muistuttaa, että iso brändi luo aina ympärilleen kymmeniä pienempiä yrityksiä.

Huuskonen korostaakin, että Linnanmaan superkampuksen ja yritysten luoma kokonaisuus on ainutlaatuinen, eikä sitä pitäisi rikkoa. Siirtymisen vaikutukset kävisivät ilmi vasta myöhemmin, mutta joidenkin alojen siirtyminen olisi hänen mukaansa isompi menetys kuin toisten.

“Tieto- ja sähkötekniikan siirto olisi töppäys, kuten myös kauppakorkeakoulun siirto.”

Yhteistyökumppaneita löytyy muualtakin

Alojen toiminta ei välttämättä ole tulevaisuudessa sidottu yhdelle kampukselle, niin kuin ei ole nytkään. Esimerkiksi biokemian opiskelijat käyvät laboratoriossa Kontinkankaalla mutta luennoilla Linnanmaalla.

Kolmen kampuksen välistä liikkumista kesken päivän pyrittäisiin välttämään. Toisaalta Raksilan ja Kontinkankaan kampukset ovat pyörällä tai joukkoliikenteellä muutaman minuutin päässä toisistaan.

Rehtori Niinimäki ei usko, että nykymaailmassa reilun kuuden kilometrin välimatka Linnanmaan alueen yrityksiin olisi mitenkään merkittävä.

Hän myös muistuttaa, etteivät kaikki Oulun alueen yritykset toimi Linnanmaalla. Moni suurista yhteistyökumppaneista ei ole Niinimäen mukaan ollenkaan oululaisia. Esimerkkinä käy Raahessa toimiva SSAB:n terästehdas, jonka kanssa yliopisto solmi juuri yhteistyösopimuksen.

“Se, että oleskellaan toisen tiloissa, on vain pieni osa yliopiston ja yritysten välistä yhteistyötä. Koko ajan tehdään opinnäytteitä ja hankkeita sekä tavataan kokouksissa. Lisäksi tekniikan ala on vain osa yliopistoa. Ei yliopiston sijoittuminen voi tapahtua yksittäisten teollisuusyritysten näkökulmasta”, Niinimäki sanoo.

Rehtorin mukaan avainyhteistyökumppanit ovat aina tienneet etukäteen yliopiston suunnitelmista. Myös Nokia tiesi Niinimäen mukaan yliopiston muuttoaikeista uutta laitosta sijoittaessaan.

Yliopiston muuttaessa osa entisistä tiloista vuokrattaisiin toimistokäyttöön. Niinimäki ymmärtääkin, että kiinteistötoimijat saattavat pitää muuttoa uhkana.

”Alueella on sijoitusasuntoja ja myös toimistokiinteistöjä, joiden määrän lisääntyminen ei olisi kaikkien etu”, hän sanoo.

Yliopistoa sitoo kuitenkin yliopistolaki, ja johdon täytyy ajaa yliopiston etua, hän jatkaa.

”Ja menestyvä laaja-alainen yliopisto on koko alueen veturi.”

Sijoitusasuntojen omistajien ei ainakaan vielä kannata murehtia arvon alenemisesta. Sanomalehti Kaleva kertoi hiljattain Linnanmaan ja Kaijonharjun asuntojen hintojen nousseen viime vuonna neljänneksi eniten koko maassa.

Linnanmaan aluetta ei olla kaupungin puolestakaan unohtamassa. Kaupunginjohtaja Päivi Laajala kertoo, että alueella on vireillä lukuisia asumiseen ja viihtyvyyteen liittyviä kaava- ja liikennehankkeita.

“Esimerkiksi kaupunginhallituksessa päätettiin juuri laittaa 1,5 miljoonaa Linnanmaan ja Kaijonharjun lähiöohjelmaan 2020–2022 alueen ja ympäristön kaavoitukseen ja viihtyvyyden parantamiseen.”

Onko keskustakampus vetovoimainen?

Yliopiston mukaan keskustakampus olisi myös vetovoimatekijä, joka auttaisi yliopistoa pärjäämään kilpailussa opiskelijoista.

Toisaalta kaupunki haluaa myös elävöittää keskustaa ja yliopisto tuoda tulevaisuuden opiskelijat lähemmäksi keskustan palveluita.

Pro Linnanmaan Pertti Huuskonen on kuitenkin skeptinen molempien perustelujen suhteen.

“En ymmärrä, miten köyhät opiskelijat elävöittäisivät nykyistä enemmän keskustaa muuton seurauksena. Linnanmaalta on loistavat bussiyhteydet ja opiskelijat asioivat keskustassa jo nyt. Viiden kilometrin muutto etelään ei ole yliopiston houkuttelevuuden kannalta kummoinen muutos.”

Huuskosen mukaan yliopistoa valitessa painavat tutkitusti monet muut asiat kuin yliopiston kampuksen sijainti kaupungissa. Näitä ovat muun muassa sijainti opiskelijan kotiin, sopivan opintoalan löytyminen sekä tutkimuksen ja koulutuksen laatu ja maine.

Hän uskoo, että opiskelijoita riittäisi Oulun yliopistoon vähemmilläkin hakijamäärillä, sillä vain yksi seitsemästä hakijasta saa opiskelupaikan.

Jouko Niinimäen mukaan Oulun yliopisto on hyvin paikallinen, ja vaikka Oulu nyt tunnetaan nuorena kaupunkina, myös pohjoisessa nuoriso alkaa vähentyä.

“Huoli opiskelijamääristä on aito. Monilla aloilla, kuten lääketieteessä tai uudessa psykologian oppiaineessa, on hyvää vetovoimaa. Kuitenkin jos katsotaan ICT-sektoria tai perinteisempiä teollisuuden aloja, siellä on selviä vetovoimahaasteita.”

Oulu on jäänyt Taloustutkimuksen tekemässä tutkimuksessa viiden muun kaupungin taakse, kun kysytään nuorten aikuisten halukkuutta suositella paikkakuntaa opiskelukaupungiksi. Tutkimukseen vastaajien määrä on suhteutettu väestöön, joten noin puolet vastaajista asui Etelä-Suomessa.

“Etäisyys on yksi tekijä, jolle ei voi mitään. Täytyy rakentaa yliopisto sellaiseksi, että sillä on vetovoimaa”, Niinimäki sanoo.

Rehtori ei jaa Huuskosen näkemystä siitä, ettei Linnanmaan ja keskustan välinen etäisyys rajoittaisi keskustan käyttöä. Oulu jää kilpailijoistaan jälkeen palveluiden tarjonnassa. Keskustaan menee julkisella liikenteellä melkein puoli tuntia, hän sanoo.

“Oulussa on tiivis ja hieno sosiaalinen keskusta, jossa on massiivinen palvelutarjonta. Myös joukkoliikenteen kritiikki on ymmärrettävää. Keskustan lähellä asuminen antaa paremman opiskelijakokemuksen.”

Myös Pohjois-Pohjanmaan opiskelija-asuntosäätiö (PSOAS) on kertonut, että pitkäaikaisen trendin mukaan opiskelijat haluavat asua keskustassa.

Oulun kaupungin selvityksen mukaan tällä hetkellä 19,2 prosenttia yliopiston opiskelijoista asuu Linnanmaan postinumeroalueella. Keskustan, Heinäpään ja Raksilan postinumeroalueilla asuu 17,1 prosenttia eli lähes saman verran.

Tällä hetkellä PSOASilla on 1960-luvulla rakennetut opiskelijakylät Raksilassa sen lähellä Peltolassa. Säätiön suunnitelmissa on rakentaa lisää kysyttyjä asuntoja Oulun keskustan läheisyyteen noin tuhannelle opiskelijalle. Uudisrakentamisella korvataan PSOASin vanhempaa rakennuskantaa.

“Linnanmaan alue ei ole 40 vuodessa tullut keskustan kaltaiseksi ja elävöitynyt. Uskon, että muutto palvelee tulevaisuuden opiskelijoita ja koko Oulun kehitystä”, Niinimäki sanoo.

Nykyinen liikenneverkko riittää

Julkisessa keskustelussa yliopiston sijoittuminen Raksilan markettien tontille on herättänyt myös kysymyksiä liikenteestä ja parkkipaikoista.

Yliopiston 20. huhtikuuta julkaiseman suunnitteluvarausselvityksen mukaan kaikki tontin parkkipaikat tulisivat maan alle. Yliopistolle on mitoitettu tässä vaiheessa 300 parkkipaikkaa ja marketeille 600 paikkaa.

Jouko Niinimäen mukaan mitoitukset on ymmärretty julkisessa keskustelussa väärin. 900 parkkipaikan kokonaisuus olisi toteutuessaan keskustan Kivisydäntä vastaava parkkialue, joka palvelisi vain kauppoja ja yliopistoa.

Yliopisto tarvitsee paikkoja eniten päivisin ja kaupat eniten iltaisin ja viikonloppuisin. Niinimäki kertoo, että Linnanmaalla on nyt 1 350 parkkipaikkaa. Siirtyvälle väelle tarvittaisiin noin 600 paikkaa, jos autoilun määrä olisi sama kuin tällä hetkellä.

“Kun Raksilassa ollaan hyvin saavutettavissa, uskon, että autolla liikkujien määrä vähenee merkittävästi.”

Liikenteen suunnittelua on tutkinut yksityinen suunnittelutoimisto Plaana Oy. Sen selvitysten mukaan nykyinen liikenneverkko riittäisi ilman suuria muutoksia tai investointeja, kuten ramppeja. Plaanan laskelmien mukaan liikenneverkko riittäisi 1 200 parkkipaikan liikenteelle.

“Ymmärrän huolen siitä, että yliopisto tulee ja sumputtaa Raksilan alueen. Olen kuitenkin täysin vakuuttunut, että kampuksen autoliikenne ei tule olemaan ongelma”, Niinimäki sanoo.

Raksilan markettialueen ilme muuttuisi yliopiston myötä voimakkaasti. Lähistölle ollaan rakentamassa myös uutta matkakeskusta ja mahdollisesti uutta areenaa.

“Ei ole tarkoitus rakentaa yliopistoa markettien takapihalle vaan tehdä Raksilasta keskustamaisempaa aluetta ja yhdistää keskustaa urheilupuistoon.”

Yliopisto on sitoutunut Linnanmaan kampukseen ainakin vuoteen 2040 asti. Keskustakampuksen toteutuessa uudemmat tilat siirtyisivät muiden toimijoiden toimistokäyttöön, mutta vanhimmat osat säilytettäisiin kulttuurihistoriallisista ja käytännön syistä opiskelukäytössä.

“Keskitytään siihen, mitä nyt voidaan tehdä. Uudella vuosikymmenellä silloiset johdot päättävät, mikä on järkevää”, Niinimäki sanoo.

“Maailma muuttuu hirveän paljon. Minulla ei riitä kyky katsoa, mitä on tapahtunut etätyölle, digitaalisille opinnoille, ryhmäopetukselle ja paikkariippuvuudelle vuonna 2070. Mutta varmasti olemme oikealla tiellä.”

Juttu on julkaistu MustReadissa 5.5.2021