Painonhallintasovellus pitää ylipainon kurissa – itsemittaaminen tehokasta

Laihduttamiseen liittyviä sovelluksia ja ohjelmia löytyy nykyisin vaikka millä mitalla. Valitettavasti lähes kaikkien sovellusten ongelmana on puuttuva tieteellinen näyttö tehosta. Näin ollen niiden pitkäaikainen vaikutus painoon jää usein epäselväksi ja vähäiseksi. Tieteellinen näyttö on yksi Oulun yliopistossa kehitetyn Onnikka-painonhallintasovelluksen valteista.

Aiemmin tutkijat osoittivat, että ohjelmaa käyttäneiden paino laski merkittävästi ja monilla muutokset olivat pysyviä. Uuden tutkimuksen mukaan ohjelman ahkera käyttö voi parantaa myös metabolisen oireyhtymän.

”Kaikki Onnikkaa käyttäneet pärjäsivät selkeästi paremmin verrattuna perinteistä ryhmäohjausta saaneisiin. Eniten laihtuivat ne, jotka käyttivät ohjelmaa riittävän paljon, ja heillä myös metabolisen oireyhtymän esiintyvyys laski merkittävästi”, kertoo Oulun yliopiston sisätautien emeritusprofessori Markku Savolainen.

Metabolinen oireyhtymä liittyy keskivartalolihavuuteen, ja siinä esiintyy yhtä aikaa häiriöitä verensokerissa, veren rasvoissa ja verenpaineessa. Henkilöillä, joilla on todettu metabolinen oireyhtymä, sydän- ja verisuonisairauksien vaara on 2–3 kertaa suurempi kuin terveillä. Puhutaan siis merkittävästä kansanterveydellisestä haasteesta.

Tutkimukseen osallistui yhteensä 532 iältään 20–60-vuotiasta ylipainoista henkilöä. Osallistujien painoindeksi oli tutkimuksen alussa 27-35 kg/m2 eli he olivat ylipainoisia tai lihavia. Metabolista oireyhtymää esiintyi 45,4 prosentilla. Tutkimuksessa noudatettiin kansanvälistä metabolisen oireyhtymän määritelmää, jossa kiinnitetään huomiota vyötärön ympärykseen, veren rasva- ja sokeriarvoihin ja verenpaineeseen. Tutkimus julkaistiin vastikään Annals of Medicine -tiedelehdessä.

Osallistujat jaettiin ryhmiin, joista osa käytti Onnikka-painonhallintaohjelmaa viikoittain vuoden ajan. Aloittamisesta kahden vuoden päästä tehdyssä seurannassa perinteistä ryhmäohjausta saaneilla ei ollut tapahtunut muutosta metabolisen oireyhtymän esiintyvyydessä. Sen sijaan Onnikkaa käyttäneillä metabolisen oireyhtymän esiintyvyys oli selvästi vähentynyt tavanomaista ohjausta saaneiden ryhmään verrattuna.

”Onnikkaa eniten käyttäneellä kolmanneksella metabolisen oireyhtymän esiintyvyys väheni peräti 71 %. Keskivertokäyttäjilläkin esiintyvyys väheni 55 %, mutta vähiten käyttäneillä sekä vertailuryhmän henkilöillä ei tapahtunut mitään muutosta”, sanoo Oulun yliopiston tietojärjestelmätieteen professori Harri Oinas-Kukkonen.

Ohjelman käyttöaktiivisuutta tutkijat mittasivat muun muassa käyttäjien sisäänkirjautumisten ja erilaisin ohjelman tarjoamiin tehtäviin osallistumisen perusteella.

Osaaminen eri tieteenaloilta nivottiin onnistuneesti yhteen

Onnikan taustalla on monitieteinen suostutteleva malli, joka erottaa sen tuhansista muista valmennussovelluksista. Sovelluksessa on hyödynnetty Oulun yliopistossa kehitettyä suunnittelumenetelmää, Persuasive Systems Designia. Pyrkimyksenä on määrittää sovellukselle ominaisuudet, jotka edesauttavat käyttäjän tavoitteen saavuttamista. Tällaisia ovat esimerkiksi oman käyttäytymisen monitorointi, virtuaalinen harjoittelu, rohkaiseva palaute, muistutukset sekä käyttäjäryhmän vaikutuksen hyödyntäminen.

Lähtökohtana eivät ole tekniset kysymykset, vaan käyttäjän muutostavoite. Onnikan sisällöstä erimerkiksi vain neljä prosenttia koskee suoranaisesti painonpudotusta. Lisäksi käsitellään muun muassa syömiskäyttäytymistä, liikuntaa, elämäntilannetta sekä muutosta ja motivointia kognitiivista käyttäytymisterapiaa soveltamalla. Onnikka-ohjelman sisällöntuotannossa keskeisessä asemassa ovat olleet FT, ravitsemusterapeutti Anna-Maria Teeriniemi ja KM, ravitsemusterapeutti Terhi Jokelainen.

”Henkilön asenteisiin ja käyttäytymiseen pyritään vaikuttamaan kuitenkin ilman pakottamista. Käyttäytymistä ohjataan erilaisten tehtävien ja muistutusten avulla, rohkaisemalla, suostuttelemalla ja palkitsemalla”, Oinas-Kukkonen toteaa.

Parhaillaan analysoidaan alkuperäiseen tutkimukseen osallistuneiden viisivuotisseurantatuloksia. Tarkoituksena on katsoa, onko paino pysynyt edelleen saavutetulla tasolla, vaikka aikaa Onnikka-ohjelman käytön päättymisestä on jo neljä vuotta.

Onnikka-ohjelma on tällä hetkellä rajoitetussa tutkimuskäytössä Oulun ympäristökuntien terveyskeskuksissa (Muhos, Kempele, Liminka ja Ii). Lihavat potilaat (BMI 30-40), joilla on lisäksi muitakin sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöitä, voivat ryhmäohjauksien ohella saada Onnikka-ohjelman käyttöönsä vuoden ajaksi. Tähän Resepti-Onnikka -tutkimukseen haetaan parhaillaan uusia potilaita. Tavoitteena on tutkia elintapa­muutosten ohjausmallien tehokkuutta metabolisen oireyhtymän ja lihavuuden hoidossa 30-65 -vuotiailla. Hakijoilla pitää täyttyä vähintään kaksi näistä riskitekijöistä: kohonnut verenpaine, kohonneet veren kolesteroliarvot, korkea verensokeri tai lääkitys edellä mainittuihin sekä tupakointi.

Tavoitteena on, että ohjelma saadaan laajasti yleiseen käyttöön vuoden 2021 aikana. Onnikka-ohjelmasta on kehitteillä myös mobiilisovellus.

Viimeksi päivitetty: 18.8.2022