Raportti: Millainen on puurakentamisen nykytila Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla?

Kotimaisen puun jalostamisella on positiivinen vaikutus Suomen talouteen ja työllisyyteen. Rakennusala on tuottanut 2010-luvulla noin kuusi prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin toteuttamassa NOHEVA - Puurakentamisesta ja matkailusta rakentuvaa vähähiilistä kriisivalmiutta –hankkeessa toteutettiin raportti puurakentamisen toimialan nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Raporttiin on koottu tiiviisti puurakentamiseen vaikuttavaa lainsäädäntöä, poliittista ohjausta, toimialan standardeja sekä toimintaympäristön kuvausta.
Keltainen puurakennus, kuvattu kohti taivasta

Rakentaminen ja rakennustuoteteollisuus työllistävät yhteensä noin 250 000 henkilöä, joskin raportin kirjoittamishetkellä ja sen jälkeen alan työllisyystilanne on heikentynyt merkittävästi. Rakennusteollisuus RT:n suhdannekatsauksen (20.3.2024) mukaan rakentaminen väheni viime vuonna 11 %, mikä on selvästi enemmän kuin finassikriisissä, ja vuodelle 2024 Rakennusteollisuus RT ennustaa vielä 5 prosentin laskua. Rakennusala onkin pienyritysvaltainen ja suhdanneherkkä ala, jossa työllisten määrä vaihtelee suhdanteiden myötä. Puu- ja hybridirakentamisen ketju työllistää raaka-aineen tuottajia, metsäklusteria, puuta jalostavaa teollisuutta ja rakennusliikkeitä.

Puurakentaminen vastaa ilmastotavoitteisiin

Puurakentaminen on osa Euroopan Unionin vihreän siirtymän ohjelmaa Green Dealia, koska sen lisääminen auttaa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja parantamaan rakennusten energiatehokkuutta. Teollista puurakentamista edistäviä tekijöitä ovat puun positiiviset tuoteominaisuudet sekä tuoteinnovaatiot, jotka lisäävät rakentamisen tehokkuutta. Puurakentamisen yleistymistä hidastavia tekijöitä ovat kuitenkin toistaiseksi korkeammat rakennuskustannukset, tuotteen laatuun ja huoltotarpeisiin liittyvät ennakkoluulot. Myös epäsuotuisat institutionaaliset käytännöt hidastavat puun käyttöä pääasiallisena rakennusmateriaalina.

Ilmastovaikutusten pienentyminen puumateriaalin käytön lisäämisellä ja tehostamisella tuo lisää kannustimia puurakentamisen poliittiseen, alueelliseen ja toimialan omaan taloudelliseen ohjaukseen. Vuonna 2017 puurakentamisen osuus uudisrakennusten rakennustilavuudesta oli Pohjois-Pohjanmaalla 43 % ja Kainuussa 45%.

Miten puurakentamista voi edistää Pohjois-Pohjanmaalla?

Kuntien näkökulmasta puu- ja hybridirakentamisen hyötyjä ovat aluetaloudelliset vaikutukset esimerkiksi työpaikkojen pysyvyytenä, paikallisen raaka-aineen hyödyntäminen sekä puutuoteteollisuuden jalostusasteen nosto. Puurakentaminen vahvistaa kuntien omien kestävyystavoitteiden toteutumista ja se onkin nostettu mukaan moniin alueen kuntien kuntastrategioihin. Puurakentamista edistämällä kunnat voivat voidaan muita tärkeitä tavoitteitaan, kuten energiatehokkuutta, asumisen moni-ilmeisyyttä sekä puutuoteteollisuuden kehittämistä.

Raportissa tarkastellaan, miten puurakentaminen on huomioitu Pohjois-Pohjamaan kuntien kuntastrategioissa. Monissa kunnissa puurakentaminen ja sen edistäminen on mainittu yhtenä strategian painopisteenä, mutta joissakin kunnissa puurakentamista ei ole mainittu ollenkaan.

Julkaisu:

Simunaniemi, Anna-Mari ja Veikkola, Laura 2024: Puurakentamisen toimialan nykytila, riskit, lainsäädäntö ja tulevaisuuden näkymät (oulu.fi). Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin julkaisuja 1/2024.

Raportti on koostettu osana Euroopan Unionin osarahoittamaa (JTF-rahoitus) ja Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin toteuttamaa NOHEVA - Puurakentamisesta ja matkailusta rakentuvaa vähähiilistä kriisivalmiutta -hanketta. Hankkeen yhteistyökumppaneina ja rahoittajina olevat julkisomisteiset organisaatiot ovat Nivalan Teollisuuskylä Oy, Nivalan kaupunki ja Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU. Yhteistyökumppaneina ja rahoittajina olevat yritykset ovat Suunnittelutoimisto Laukka Oy, Jaloa Oy, Toiminimi Tuomas Sarjanoja, Suunnittelutoimisto Hietala Oy, Konepustistin Oy, Arkkitehtitoimisto Toni Ylisuvanto Oy, Sagatec Oy, Iccuna Oy, Edux-Ovet Oy ja Oy Crosslam Kuhmo Ltd. Lisäksi hanketta rahoittaa Kerttu Saalasti säätiö.

Viimeksi päivitetty: 22.3.2024