Tutkimus: Koronarokotteen antaminen ennen leikkausta vähentäisi leikkauskuolleisuutta

Leikkauspotilaat ovat riskiryhmää, jonka koronarokotukset tulisi priorisoida, osoittaa suurin koskaan tehty tutkimus kirurgian alalla.
Joonas Kauppila

Elektiivistä eli ei-päivystyksellistä leikkausta odottavien potilaiden koronarokotukset tulisi priorisoida annettavaksi ennen muuta, riskiryhmiin kuulumatonta, väestöä. Maailmanlaajuisesti näin voitaisiin ehkäistä kymmeniä tuhansia leikkauksen jälkeisiä kuolemia, osoittaa uusi kansainvälinen tutkimus.

Maailmanlaajuisesti noin 0,6–1,6 % potilaista saa COVID-19-infektion leikkauksen jälkeen. Infektoituneet potilaat ovat 4–8-kertaisessa riskissä kuolla 30 päivän sisällä leikkauksesta verrattuna potilaisiin, jotka eivät saa infektiota. Esimerkiksi, mikäli 70-vuotiaan potilaan syöpäleikkauksen jälkeisen kuoleman riski olisi 2,8 %, nousee tämä jo 18,6 prosenttiin, mikäli henkilö saa COVID-19-infektion.

Koska leikkauspotilaiden riskit ovat huomattavan korkeat, voitaisiin leikkauspotilaiden rokottamisella ehkäistä enemmän koronavirukseen liittyviä kuolemia verrattuna muuhun väestöön – erityisesti yli 70-vuotiailla leikkauspotilailla sekä potilailla, joille tehdään syöpäleikkaus. ”Esimerkiksi yli 70-vuotiaassa väestössä 1 840 henkilöä täytyy rokottaa yhden kuoleman ehkäisemiseksi yhden vuoden aikana, mutta yli 70-vuotiaalla syöpäleikkaukseen tulevalla henkilöllä tämä luku on vain 351”, dosentti Joonas Kauppila Oulun yliopistosta havainnollistaa. Hän toimi Birminghamin yliopiston johtaman kansainvälisen CovidSurg Collaborative -tutkimusryhmän Suomen päätutkijana.

Maailmanlaajuisesti rokotukset leikkauspotilaille priorisoimalla voitaisiin estää jopa lähes 60 000 koronaviruksesta aiheutuvaa kuolemaa vuoden aikana. Erityisen tärkeää tämä olisi matalan- ja keskitulotason maissa, joissa laajamittaista leikkauspotilaiden testausta tai näiden potilaiden eristämistä muista potilaista ei voida toteuttaa, tutkimusryhmä painottaa.

Tutkimuksen tulokset julkaistiin tänään arvostetussa British Journal of Surgery -lehdessä. Tutkimuksessa oli mukana 141 582 potilasta 1 667:sta sairaalasta ja 116:sta maasta, mukaan lukien lähes 2 000 potilasta Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta. Tutkimus on suurin koskaan tehty tutkimus kirurgian alalla.

Kauppila kommentoi tuloksia: ”Maailmanlaajuisesti leikkauspotilaiden rokottaminen auttaisi kirurgisen toiminnan käynnistymistä. Analyysimme perusteella rokotusten oikeanlaisella priorisoinnilla voitaisiin estää tuhansittain leikkausten jälkeisiä kuolemia ja vielä huomattavampi määrä vakavia komplikaatioita. Tutkimustuloksilla on käyttöä myös Suomessa, vaikka leikkauskuolleisuus onkin Suomen terveydenhuollossa huomattavasti tässä esitettyä matalampi. Pandemian hoitoon liittyvät poliittiset päätökset on perustettava tieteelliseen tietoon, ja riskiryhmien rokottaminen on Suomessa jo hyvässä vauhdissa. Mielestäni leikkauspäätöksen pitäisi siirtää potilas riskiryhmään kuuluvaksi koronaviruksen ja edelleen rokottamisen osalta.”

Pandemian ensimmäisen aallon aikana arviolta jopa 28 miljoonaa elektiivistä leikkausta siirrettiin tai peruttiin maailmanlaajuisesti. Leikkausmäärät ovat kasvussa, mutta hoitovelkaa on monissa maissa runsaasti, ja pandemian seuraavat aallot uhkaavat leikkaustoimintaa edelleen monissa maissa. Koronainfektion saaneiden, mutta siitä selvinneiden leikkauspotilaiden tehohoitoajat ovat pitkiä ja kuormittavat terveydenhuoltojärjestelmää, aiheuttaen huomattavia kustannuksia ja inhimillistä kärsimystä. Leikkauksen vuoksi riskissä olevia potilaita rokottamalla rajallisia tehohoitopaikkoja pystyttäisiin säästämään niitä tarvitseville muille potilaille.

”Tällä hetkellä esimerkiksi syöpien kirurginen hoito on THL:n rokotusten riskiryhmälistauksesta selkeästi erikseen poissuljettu, kun taas solunsalpaajahoitoa saavat ovat riskiryhmää. THL:n tulisi lisätä leikkausta odottavat henkilöt riskiryhmien koronarokotusten prioriteettilistalle”, Kauppila lisää.

”Leikkauspäätöksen jälkeen lääkäreiden tulisi aktiivisesti ohjata potilaita heti rokotettaviksi riskinarvion perusteella. Erityisen tärkeää rokottaminen olisi muidenkin syiden vuoksi riskiryhmään kuuluvilla leikkauspotilailla sekä potilailla, joille suunnitellaan syöpäleikkausta tai muuta isoa leikkausta. Jo tehtyihin leikkauksiin ja päivystysleikkauksiin näitä rokotuksiin liittyviä tutkimustuloksia ei voida soveltaa.”

Tutkimusartikkeli: CovidSurg Collaborative, GlobalSurg Collaborative. SARS-CoV-2 vaccination modelling for safe surgery to save lives: data from an international prospective cohort study. British Journal of Surgery, 2021. http://doi.org/10.1093/bjs/znab101

Kuvassa dosentti Joonas Kauppila, joka toimi laajan kansainvälisen tutkimuksen Suomen päätutkijana.

Viimeksi päivitetty: 25.3.2021