Aikuiset, tila, tehtävät ja välineet lasten teknologiavärkkäyksen muovaajina. Neksusanalyyttinen tutkimus

Digitaalisen valmistuksen ja tekemisen (DFM=digital fabrication and making) maailmassa tutkijat ympäri maailmaa ovat tunnistaneet lasten perehdyttämisen tähän prosessiin tärkeäksi. Fab
Labit, jotka ovat avoimia yleisölle, toimivat ihanteellisina paikkoina koulun jälkeiselle DFM-toiminnalle. Aloitteleville oppijoille näiden tilojen käyttö voi kuitenkin näyttäytyä monimutkaisena ja haasteellisena, erityisesti kun toiminta on rakenteetonta tai avointa. On olennaisen tärkeää ymmärtää, kuinka erilaiset tekijät vaikuttavat lasten DFM-toimintoihin osallistumiseen. Tällaisia tekijöitä ovat mm. aikuisten rooli, fyysinen tila, käytettävissä olevat laitteet ja annetut tehtävät. Aikuisilla on ensinnäkin ratkaiseva rooli lasten DFM-toimintoihin osallistumisen muovaajana. Aikuisten, kuten Fab Lab -ohjaajien, vanhempien ja opettajien, asenteet ja lähestymistavat vaikuttavat lasten osallistumistasoon. Positiivinen ja tukeva ohjaus aikuisilta voi innostaa lapsia tutkimaan ilmiöitä ja omistautumaan omille projekteilleen, kun taas kielteiset tai rajoittavat lähestymistavat voivat estää lasten halua kokeilla. Toiseksi Fab Labin fyysinen tila vaikuttaa huomattavasti lasten DFM-kokemuksiin. Kutsuva ympäristö edistää uteliaisuutta, yhteistyötä ja tutkimista, kun taas epämiellyttävä ympäristö voi heikentää osallistumista ja rajoittaa käytännön oppimismahdollisuuksia. Kolmanneksi Fab Labin laitteiden saatavuus ja laatu ovat ratkaisevia tekijöitä lasten DFM:n muokkautumisessa. Lasten käytettävissä olevat tekniikat määrittävät projektien monimutkaisuuden ja sen, millaisia projekteja he voivat toteuttaa. Käyttäjäystävälliset laitteet tarjoavat lapsille mahdollisuuden työskennellä tehokkaasti työkalujen parissa ja toteuttaa ideoitaan. Fab Labissa lapsille annetut tehtävät vaikuttavat myös merkittävästi heidän osallistumiseensa. Toisaalta avoimet ja itseohjautuvat tehtävät kannustavat itsenäiseen ajatteluun, ongelmanratkaisuun, luovuuteen ja kriittiseen ajatteluun. Toisaalta liian strukturoidut tehtävät voivat rajoittaa lasten toimijuutta ja estää vapaata tutkimista.
Tässä väitöskirjassa käytetään erilaisia laadullisia menetelmiä syventääksemme ymmärrystä
lasten DFM-kokemuksista epämuodollisissa, non-formaaleissa Fab Lab -ympäristöissä. Tutkimuksen osallistujat ovat 7–17-vuotiaita lapsia (K–12), Fab Lab -ohjaajia, vanhempia, opettajia ja tutkijoita. Tutkimuspaikkoja ovat Fab Lab Oulu Oulun yliopistolla ja BusinessAsema Fab Lab Oulun kaupungissa. Tulokset korostavat lasten DFM-kokemusten monimutkaista luonnetta, jota muovaavat aikuisten lähestymistavat, fyysinen tila, laitteiden käyttö ja annetut tehtävät. Tämä tutkimus syventää ymmärrystämme tutkittavan ilmiön monimutkaisuudesta ja korostaa ihmisten, tilan ja materiaalien välistä vuorovaikutusta siinä. Lisäksi se paljastaa, miten nämä tekijät vaikuttavat lasten osallistumiseen tai osallistumattomuuteen, tarjoten arvokkaita näkökulmia sekä tutkimukselle että oppimisympäristöjen ja -toimintojen käytännön suunnittelulle edistäen lasten osallistumista toimintaan Fab Lab -ympäristöissä.