Arkielämän energiatiedon lukutaito. Käsitteen määrittely ja empiirinen tutkimus suomalaisten keskuudessa

Väitöskirjan aiheena on arkielämän energiatiedon lukutaito suomalaisten keskuudessa. Tutkimuksen tarkoituksena on kehittää arkielämän energiatiedon lukutaidon teoreettinen määritelmä ja siihen perustuva mittari. Väitöskirja yhdistää uudella tavalla informaatiolukutaidon ja energialukutaidon tutkimusta.

Väitöstutkimuksessa laajensin aikaisemmin esittämääni yksilön metakognitiivisiin kompetensseihin painottuvaa energiatiedon lukutaidon määritelmää ja mittaria. Laajennuksen myötä ne kattoivat myös tietämystä sekä arvoja, asenteita ja käyttäytymistä energian ja ilmastonmuutoksen kontekstissa.

Keräsin aineiston kolmesta populaatiosta: Oulun yliopiston opiskelijoilta vuonna 2017 (n = 1390) sekä väestöpohjaisella otannalla suomalaisilta kotitalouksilta (n = 323) ja ilmastotyön edelläkävijäkunnan Iin asukkailta (n = 92) vuonna 2018. Analysoin aineiston tilastollisesti monimuuttujamenetelmiä sekä klassisia lineaarisia malleja hyödyntäen.

Tulokset osoittavat, että suomalaisten energiatiedon lukutaito koostuu useista osa-alueista, ja koettu osaaminen näillä osa-alueilla vaihtelee heidän taustatekijöidensä mukaan. Nuoremmilla ikäryhmillä korostuu energiatietämys sekä pääsy tietoon ja vanhemmilla painottuu energiatiedon hyödyntäminen arjessa. Naisten asenteet energia-asioihin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat positiivisemmat kuin miesten. Miehet puolestaan ovat itsevarmempia energiatiedon löytämisessä ja arvioinnissa. Koulutustaso ja osaaminen energia-asioissa korostuvat energiatietämyksessä ja tietoon pääsyssä. Kunnan edelläkävijyys hiilineutraalisuuteen pyrkimisessä ei tulosten mukaan heijastu kotitalouksien energiatiedon lukutaitoon.

Tutkimus tuottaa uutta tietoa suomalaisten arkielämän energiatiedon lukutaidosta. Tulokset osoittavat, että informaatiolukutaidon aihe- ja tilannesidonnaisessa tarkastelussa on tutkittava myös arvoja, asenteita ja käyttäytymistä. Käsitteen kehittämisessä subjektiivisen ja objektiivisen mittaamisen yhdistäminen tuo uuden näkökulman myös lähikäsitteiden tutkimukseen eri tieteenaloilla. Laajaan määritelmään perustuva mittari voi antaa entistä selkeämmän kuvan eri ryhmien energiatiedon lukutaidosta.

Tulokset ovat suuntaa antavia. Niitä voidaan hyödyntää koulutuksen ja viestinnän suunnittelussa ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.