Depolitisaation spatiaalinen politiikka: Visionäärinen suunnittelu, biotalous ja metsäpääoma

Suomen valtion aluerakenne on muutoksessa. Globaali kaupungistuminen jakaa alueita taloudellisiin voittajiin ja häviäjiin ja myös Suomessa kaupungistuminen on seurannut tätä yleismaailmallista kehitystä. Kaupungistumisen voittajat pystyvät hallitsemaan jatkuvan kasvun positiivista ongelmaa ja häviäjät kohtaavat rakenteellisen muutoksen ongelmat. Aluerakenteen eriytymisellä voittajiin ja häviäjiin on myös poliittisia seurauksia. ”Alueiden kosto” kuvaa ilmiötä, jossa aluerakenteen muutokseen tyytymättömien alueiden asukkaat äänestävät populistisia poliittisia liikkeitä.

Yksi syy siihen miksi alueellisen tyytymättömyyden politisointi on onnistunut, löytyy kaupungistumisen poliittisesta ideologiasta. Aluepoliittisessa mielikuvituksessa kaupungistumisesta on pyritty rakentamaan epäpoliittinen ilmiö. Toisin sanoen, kaupungistumista ei ole käsitelty erilaisten intressien ja ristiriitojen värittämänä prosessina vaan poliittisen välttämättömyyden kautta, jossa kaupungistuminen esitetään yksiselitteisenä kansakunnan yhteisen edun varjelemisena.

Väitöskirja tarkastelee tätä epäpolitisaation ja politisaation dynamiikka valtion aluerakenteen muutoksen kontekstissa. Epäpolitisaatio, eli depolitisaatio, voidaan määritellä politiikan tekemisen keinoksi, jonka avulla pyritään irtautumaan politiikkaan liitetyistä negatiivisista mielikuvista sekä häivyttämään oman poliittisen toimijuuden merkitystä. Väitöskirja korostaa kuinka kapitalistisesti järjestetyssä yhteiskunnassa taloudesta muotoutuu epäpolitisoinut yhteiskunnan osa-alue, jota voidaan käyttää politiikan neutralisoinnin välineenä.

Väitöskirja tarkastelee kuinka aluepoliittiset kasvumallit ja tulevaisuudenkuvat ovat eriytyneet kaupungin ja maaseudun välillä. Urbaania kasvua korostava kaupunkiregionalismin kasvumalli perustuu tietotalouteen sekä pääomien ja investointien houkutteluun globaalissa kilpailussa. Vastaavasti biotaloudesta on muodostunut väitetysti taantuvien maakuntakeskusten ja maaseudun pelastaja. Sen tarkoituksena on muuntaa aluetalouksille tärkeiden teollisuuden alojen raaka-aineiden käyttöä hiilineutraaliksi ja ilmastollisesti kestäväksi. Näiden kasvumallien ristipaineessa kokonaisvaltainen aluepoliittinen visio koko valtioalueen kehittämisestä jää kuitenkin muodostumatta.