Endoteelin esisolujen ja Wnt5a-signaloinnin roolit munuaisen ontogeneesissä

Munuaissairaudet ovat merkittävä terveysongelma ympäri maailmaa, joten uusien hoitokeinojen ja siirtoelinten kehittäminen on tärkeää. Huomattavaa kehitystä onkin tapahtunut organoidien tuottamisessa, mutta yksi suuri haaste on se, että ne usein kärsivät verisuonten puutteesta ja toiminnan häiriöistä. Tämä rajoittaa niiden käyttökelpoisuutta. Tämä väitöskirja käsittelee kahta keskeistä kysymystä, jotka liittyvät toiminnallisen munuaisen ja munuaisorganoidien kehitykseen: miten munuainen verisuonittuu ja miten Wnt-signalointireitin geenit säätelevät munuaisen kehitystä.
Tutkimuksessa kehitettiin parannettu, eri lajien välinen elinsiirtomenetelmä hiiren alkion siirtämiseksi kanan alkion korioallantoiskalvolle. Tutkimus osoitti, että munuaisten verisuonten muodostuminen alkaa munuaisesta peräisin olevista endoteelisoluista. Kun alkion munuaisen endoteelisolut poistettiin virtaussytometrian avulla ennen elinsiirtoa, munuaisorganoidit verisuonittuivat kanan alkiosta peräisin olevilla verisuonilla.
Tutkimuksessa selvitettiin myös Wnt5a-proteiinin roolia munuaisen kehityksessä. Wnt5a säätelee solujen liikkumista ja järjestyneisyyttä alkionkehityksessä. Tulokset osoittivat, että Wnt5a:n puuttuminen vaikuttaa munuaisten tärkeisiin osiin, kuten munuaiskeräsiin ja putkiin, ja että Wnt5a vaikuttaa soluväliaineen komponenttien tuottoon. Lisäksi ihmisen munuaissairauskohortissa havaittu WNT5A-geenin variantti näytettiin voivan vaikuttavan Wnt5a proteiinin toimintaan ja mahdollisesti synnynnäisen munuaistaudin syntyyn.
Tämän väitöskirjan tulokset korostavat verenkierron merkitystä munuaisten kehityksessä ja lisäävät tietämystä munuaisen kehityksestä ja verisuonittumisesta. Tämä on tärkeää toimivien munuaisorganoidien ja munuaissairauksien uusien hoitojen kehittämisessä.