Ikäihmisten lonkkamaljamurtumien arviointi tietokonetomografian avulla
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Leena Palotie -sali 101A (Aapistie 5 A) Etäyhteys: https://oulu.zoom.us/j/62020067684?pwd=MkgzNmIrajM1ZFVuZlhXVEYydGFwZz09
Väitöksen aihe
Ikäihmisten lonkkamaljamurtumien arviointi tietokonetomografian avulla
Väittelijä
Diplomi-insinööri Robel Kebede Gebre
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Lääketieteellisen kuvantamisen, fysiikan ja tekniikan tutkimusyksikkö (MIPT)
Oppiaine
Lääketieteen tekniikka, ortopedia, kansanterveystiede
Vastaväittäjä
Professori Jari Hyttinen, Tampereen yliopisto
Kustos
Professori Timo Jämsä, Oulun yliopisto
Ikäihmisten lonkkamaljamurtumien arviointi tietokonetomografian avulla
Lonkan ja lantion seudun murtumat ovat merkittävä terveysriski ikääntyvässä väestössä. Lonkkamurtumien esiintyvyys on ollut laskussa, mutta samaan aikaan on havaittu lantion murtumien esiintyvyyden kasvaneen. Matalaenergisiksi lonkkamaljan murtumiksi kutsutaan luukatoon liittyviä kaatumisesta aiheutuneita lonkkamaljan murtumia. Näiden murtumien biomekaanisia syitä ja riskitekijöitä ei toistaiseksi tunneta. Tämän väitöstutkimuksen tavoitteena oli tutkia matalaenergisten lonkkamaljan murtumien biomekaanisia riskitekijöitä.
Henkilön tullessa päivystykseen lonkka- tai lantiovamman johdosta hänelle tehdään tietokonetomografiakuvaus (TT) vamman laadun selvittämiseksi. TT-kuvaus on hyvä menetelmä lantionseudun tutkimiseen. Tämän työn tutkimusaineisto koostui TT-kuvista, jotka oli otettu henkilöistä, joiden lonkkamalja oli murtunut (n=121) ja heidän ikä- ja sukupuolivakioiduista verrokeista.
Aluksi laadittiin TT-kuvien perusteella kolmiulotteinen malli, josta määritettiin reisiluun yläosan ja lonkkamaljan muoto ja geometriset mitat. Seuraavaksi arvioitiin hohkaluun hienorakennetta TT-kuvien perusteella. Lopuksi määritettiin lonkan nivelrikon astetta käyttäen syväoppimismenetelmää. Nivelrikon ja lantion murtumien välisen yhteyden parempi ymmärtäminen on tärkeää, koska nivelrikko on merkittävä ikääntyneiden nivelsairaus.
Tulosten perusteella murtumatapauksilla on pienempi reisiluun kaulan kulma, pidempi reisiluun kaula sekä matalampi hohkaluun tiheys reisiluun päässä ja lonkkamaljan alueella. Murtumatapauksien keskuudessa esiintyi enemmän lonkan nivelrikkoa kuin verrokeilla, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Koneoppimismenetelmät onnistuivat tunnistamaan murtuma¬tapaukset verrokeista ja luokittelemaan lonkan nivelrikon TT-kuvista.
Tässä väitöstutkimuksessa tunnistettiin ikäihmisten kaatumisiin liittyvien lonkkamaljan murtumien biomekaanisia ja rakenteellisia riskitekijöitä. Työn tulosten perusteella voidaan aiempaa tarkemmin tunnistaa henkilöitä, joilla on kohonnut riski lonkkamaljan murtumille.
Henkilön tullessa päivystykseen lonkka- tai lantiovamman johdosta hänelle tehdään tietokonetomografiakuvaus (TT) vamman laadun selvittämiseksi. TT-kuvaus on hyvä menetelmä lantionseudun tutkimiseen. Tämän työn tutkimusaineisto koostui TT-kuvista, jotka oli otettu henkilöistä, joiden lonkkamalja oli murtunut (n=121) ja heidän ikä- ja sukupuolivakioiduista verrokeista.
Aluksi laadittiin TT-kuvien perusteella kolmiulotteinen malli, josta määritettiin reisiluun yläosan ja lonkkamaljan muoto ja geometriset mitat. Seuraavaksi arvioitiin hohkaluun hienorakennetta TT-kuvien perusteella. Lopuksi määritettiin lonkan nivelrikon astetta käyttäen syväoppimismenetelmää. Nivelrikon ja lantion murtumien välisen yhteyden parempi ymmärtäminen on tärkeää, koska nivelrikko on merkittävä ikääntyneiden nivelsairaus.
Tulosten perusteella murtumatapauksilla on pienempi reisiluun kaulan kulma, pidempi reisiluun kaula sekä matalampi hohkaluun tiheys reisiluun päässä ja lonkkamaljan alueella. Murtumatapauksien keskuudessa esiintyi enemmän lonkan nivelrikkoa kuin verrokeilla, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Koneoppimismenetelmät onnistuivat tunnistamaan murtuma¬tapaukset verrokeista ja luokittelemaan lonkan nivelrikon TT-kuvista.
Tässä väitöstutkimuksessa tunnistettiin ikäihmisten kaatumisiin liittyvien lonkkamaljan murtumien biomekaanisia ja rakenteellisia riskitekijöitä. Työn tulosten perusteella voidaan aiempaa tarkemmin tunnistaa henkilöitä, joilla on kohonnut riski lonkkamaljan murtumille.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024