Nuorten miesten fyysinen aktiivisuus ja paikallaanolo. Taustatekijät ja räätälöidyn, pelillistetyn ja mobiilin intervention vaikuttavuus.
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
ODL Hyvinvointikeskus, Wegeliussali, Albertinkatu 16
Väitöksen aihe
Nuorten miesten fyysinen aktiivisuus ja paikallaanolo. Taustatekijät ja räätälöidyn, pelillistetyn ja mobiilin intervention vaikuttavuus.
Väittelijä
Liikuntatieteiden maisteri Riitta Pyky
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö sekä Lääketieteellisen kuvantamisen, fysiikan ja tekniikan tutkimusyksikkö
Oppiaine
Liikuntalääketiede
Vastaväittäjä
professori Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto
Kustos
professori Raija Korpelainen, Oulun yliopisto
Vähän liikkuvat nuoret liikkeelle pelin avulla
Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan nuorten kanssa yhdessä suunniteltu pelinkaltainen hyvinvointipalvelu aktivoi liikkeelle erityisesti niitä nuoria miehiä, jotka liikkuvat vähän ja kokevat hyvinvointinsa huonoksi. Nuorten miesten liikkumiseen ja paikallaanoloon liittyy monia yksilöllisiä sekä perheeseen ja ympäristöön liittyviä tekijöitä, jotka tulee ottaa huomioon ohjauksessa.
Oulun yliopistossa ja ODL Liikuntaklinikalla toteutetussa liikuntatieteen maisteri Riitta Pykyn väitöstutkimuksessa oli mukana yli 2 500 Oulun alueella kutsuntoihin osallistunutta nuorta miestä. Miehet vastasivat laajaan elintapa- ja hyvinvointikyselyyn sekä kävivät kuntotesteissä ja lääkärintarkastuksessa.
Lähes 500 miestä osallistui tutkimukseen, jossa puolet tutkittavista käytti älypuhelimellaan pelinkaltaista hyvinvointipalvelua puolen vuoden ajan. Palvelu seurasi tutkittavien liikkumista ja paikallaanoloa aktiivisuusmittarilla, antoi liikkumisesta palautetta ja tarjosi yksilöllistä terveystietoa. Puolet tutkittavista sai ainoastaan aktiivisuusmittarin ilman palvelua, eikä heille annettu palautetta liikkumisesta.
Tutkimuksessa tunnistettiin runsaasti istuvien miesten vastauksista viisi erilaista ryhmää: paljon istuvat liikkujat, elämäänsä tyytymättömät, syömishäiriöoireiset, huonokuntoiset mutta ulkonäkösyistä liikkumaan innostuvat, sekä Internet-pelaajat.
Äidin runsas liikkuminen oli yhteydessä kaupunkimaisessa ympäristössä asuvien nuorten miesten liikkumiseen ja isän liikkuminen oli tärkeää maaseutumaisessa ympäristössä asuvien nuorten aktiivisuudelle.
Interventio lisäsi jonkin verran poikien kohtuukuormitteisen tai raskaan fyysisen aktiivisuuden määrää. Elämäntyytyväisyys koheni sekä interventio- että kontrolliryhmässä.
”Vaikka nuoria oli haastavaa saada sitoutumaan puolen vuoden tutkimukseen, he pitivät monia pelillisen palvelun ominaisuuksia kiinnostavina”, Pyky kertoo.
Tutkimustulokset kannustavatkin kokeilemaan pelillisiä ja yksilöllisesti räätälöityjä keinoja erityisesti vähän liikkuvien nuorten aktivoinnissa.
Aiempien tutkimusten mukaan 80 % nuorista ei liiku terveytensä kannalta riittävästi ja suuri osa päivästä voi kulua istuen. Riittämätön fyysinen aktiivisuus on haitallista sekä fyysiselle että psyykkiselle terveydelle ja on yhteydessä syrjäytymiseen.
Oulun yliopistossa ja ODL Liikuntaklinikalla toteutetussa liikuntatieteen maisteri Riitta Pykyn väitöstutkimuksessa oli mukana yli 2 500 Oulun alueella kutsuntoihin osallistunutta nuorta miestä. Miehet vastasivat laajaan elintapa- ja hyvinvointikyselyyn sekä kävivät kuntotesteissä ja lääkärintarkastuksessa.
Lähes 500 miestä osallistui tutkimukseen, jossa puolet tutkittavista käytti älypuhelimellaan pelinkaltaista hyvinvointipalvelua puolen vuoden ajan. Palvelu seurasi tutkittavien liikkumista ja paikallaanoloa aktiivisuusmittarilla, antoi liikkumisesta palautetta ja tarjosi yksilöllistä terveystietoa. Puolet tutkittavista sai ainoastaan aktiivisuusmittarin ilman palvelua, eikä heille annettu palautetta liikkumisesta.
Tutkimuksessa tunnistettiin runsaasti istuvien miesten vastauksista viisi erilaista ryhmää: paljon istuvat liikkujat, elämäänsä tyytymättömät, syömishäiriöoireiset, huonokuntoiset mutta ulkonäkösyistä liikkumaan innostuvat, sekä Internet-pelaajat.
Äidin runsas liikkuminen oli yhteydessä kaupunkimaisessa ympäristössä asuvien nuorten miesten liikkumiseen ja isän liikkuminen oli tärkeää maaseutumaisessa ympäristössä asuvien nuorten aktiivisuudelle.
Interventio lisäsi jonkin verran poikien kohtuukuormitteisen tai raskaan fyysisen aktiivisuuden määrää. Elämäntyytyväisyys koheni sekä interventio- että kontrolliryhmässä.
”Vaikka nuoria oli haastavaa saada sitoutumaan puolen vuoden tutkimukseen, he pitivät monia pelillisen palvelun ominaisuuksia kiinnostavina”, Pyky kertoo.
Tutkimustulokset kannustavatkin kokeilemaan pelillisiä ja yksilöllisesti räätälöityjä keinoja erityisesti vähän liikkuvien nuorten aktivoinnissa.
Aiempien tutkimusten mukaan 80 % nuorista ei liiku terveytensä kannalta riittävästi ja suuri osa päivästä voi kulua istuen. Riittämätön fyysinen aktiivisuus on haitallista sekä fyysiselle että psyykkiselle terveydelle ja on yhteydessä syrjäytymiseen.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024