Paikallaanolo, fyysinen aktiivisuus ja sydänterveys. Kiihtyvyysanturimittaukseen perustuva Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -tutkimus

Oulun yliopistossa tehty väitöstutkimus osoitti, että liikkumattomuusjaksojen (istuminen tai makaaminen) rajoittaminen 15-30 minuuttiin ja niiden katkaiseminen liikkumalla näyttäisi edistävän sydän- ja verisuoniterveyttä keski-ikäisillä aikuisilla. Tutkimuksen perusteella liikkumattomuuden keskeyttämiset voivat olla lyhyitä ja voivat olla joko kevyttä tai ripeää fyysistä aktiivisuutta, esimerkiksi kävelyä.

Tutkimus osoitti lisäksi, että jopa 10 minuutin päivittäisen istumisen korvaaminen kevyellä tai ripeällä liikunnalla edisti keski-ikäisten sydän- ja verisuoniterveyttä. Tämä oli havaittavissa useissa terveyden kuvaajissa, kuten insuliinitasoissa, veren rasva- ja glukoosiarvoissa sekä painoindeksissä.

MSc Vahid Farrahin väitöstutkimus suoritettiin Oulun yliopistossa ja ODL Liikuntaklinikalla. Se on osa Pohjois-Suomen 1966 syntymäkohortin tutkimusta, johon osallistui 5 840 henkilöä, jotka kävivät kliinisissä tutkimuksissa ja täyttivät laajan kyselyn 46 vuoden iässä. Liikunta-aktiivisuutta ja paikallaanoloa mitattiin kiihtyvyysanturiin perustuvalla aktiivisuusmittarilla kahden viikon ajan. Tutkimusta tukivat taloudellisesti EU H2020 MCSA COFUND -rahoitus sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö.

“Erityisesti vähiten liikkuville on rohkaisevaa viesti, että he voivat parantaa sydänterveyttään yksinkertaisella tavalla tauottamalla istumajaksonsa riittävän usein ja lisäämällä hieman kevyttä liikkumistaan. Itse asiassa liikuntasuositukset ovat monille aika vaikeita toteuttaa” toteaa Farrahi.

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat yleisimpiä kuolinsyitä. Päivittäinen paikallaanolo (istuminen ja makaaminen), kevyt (esimerkiksi ostoksilla käynti, kävely) ja ripeä (esimerkiksi hiihtäminen ja juoksu) liikunta vaikuttavat kaikki sydän- ja verisuoniterveyteen. Vaikka liikuntasuositukset kehottavat aikuisia liikkumaan 150-300 minuuttia reippaasti viikoittain, monet aikuiset eivät onnistu noudattamaan suositusta ja viettävät valtaosan päivittäisestä ajasta istuen ja makoillen. Tämän tutkimuksen perusteella aikuiset voivat saada myönteisiä vaikutuksia sydän- ja verisuoniterveyteen kevyelläkin liikunnalla, erityisesti jos se korvaa liikkumattomuuteen käytettyä aikaa.

Mukana kannettavat aktiivisuusmittarit ovat kehittyneet viime vuosina ja ne mahdollistavat kaiken päivittäisen aktiviteetin seurannan, ja myös satunnaiset lyhytkestoiset liikkeet voidaan havaita. Myös liikunta-aktiivisuuden analysoinnissa on otettu käyttöön moderneja koneoppimiseen perustuvia menetelmiä. Tässä väitöstutkimuksessa käytettiin koneoppimismenetelmiä parantamaan aktiivisuusmittareilla tehtyjen aktiivisuusmittausten tarkkuutta ja luomaan yksilöllisiä aktiivisuusprofiileja.