Plasmodium-loisen aktiini-myosiini XIV-luokan moottorien rakenteelliset ja toiminnalliset tutkimukset

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta, luentosali F101 (Aapistie 7)

Väitöksen aihe

Plasmodium-loisen aktiini-myosiini XIV-luokan moottorien rakenteelliset ja toiminnalliset tutkimukset

Väittelijä

Filosofian maisteri (FM) Isa Pires

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta, Proteiinien ja rakennebiologian tutkimusyksikkö

Oppiaine

Biokemia

Vastaväittäjä

Professori Alf Månsson, Linnaeus-yliopisto, Kalmar, Ruotsi

Kustos

Professori Inari Kursula, Oulun yliopisto ja Bergenin yliopisto

Lisää tapahtuma kalenteriin

Tutkimuksia malarialoisten liikkuvuudesta

Malaria on loistauti, johon kuolee maailmanlaajuisesti lähes puolimiljoonaa ihmistä vuosittain. Loisen kyky liikkua on välttämätön sen selviytymiselle. Tässä työssä tutkittiin moottoriproteiini myosiinien ja muiden malarialoisen molekyylimoottorikompleksin proteiinien biokemiallisia ja rakenteellisia ominaisuuksia. Työn tärkeimmät havainnot olivat, että: (i) loispesifiset chaperonit ja myosiinien kevyet ketjut ovat välttämättömiä myosiinien stabiiliudelle ja toiminnalle; (ii) myosiinien kevyet ketjut ovat luonnostaan pitkänomaisia proteiineja, ja niiden komplekseja muiden moottorikompleksin proteiinien kanssa on vaikea muodostaa in vitro; (iii) loismyosiineilla on degeneroitunut sitoutumiskohta, joka mahdollistaa monien eri kevyiden ketjujen sitoutumisen; (iv) ainakin yksi moottorikompleksin proteiineista todettiin mahdolliseksi lääkekehityskohteeksi; ja (v) työssä löydettiin uusi aktiinisäikeitä stabiloiva proteiini. Kaiken kaikkiaan tämä työ on tuottanut uutta tietoa useista proteiineista, jotka liittyvät malarialoisen kykyyn liikkua ja tunkeutua ihmisen soluihin.
Viimeksi päivitetty: 1.3.2023