Tutkimus kiusaamista koskevasta asiantuntijapuheesta

Koulukiusaaminen on yksi viime vuosikymmenien vaikuttavimmista ja tunteita herättävimmistä keskustelunaiheista Suomessa. Vaikka kiusaamista on tutkittu ja siihen on yritetty puuttua jo 50 vuotta, on se edelleen keskeinen ongelma kouluissa ja vaikuttaa suuresti lasten ja nuorten elämään.

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin kiusaamista koskevaa asiantuntijapuhetta analysoimalla kiusaamiskirjallisuutta sekä hallinnollisia, kouluja velvoittavia dokumentteja.

Tutkimuksen perusteella kiusaamista koskeva suomalainen asiantuntijapuhe määrittelee kiusaamisen lapsen ominaisuuksista johtuvana ongelmana. Se ei tunnista koulun tai laajemman yhteiskunnan epäyhdenvertaisuuksien tai puhetapojen merkitystä kiusaamiselle. Yhteiskunnallisten ilmiöiden, kuten rasismin tai heteronormatiivisuuden vaikutuksia ei juuri tunnisteta. Myöskään koulun ilmapiirin merkitystä ei yleensä tuoda esiin. Asiantuntijapuheessa kiusaamista määritellään tarkasti, ja määritelmän ulkopuolelle jäävät helposti opettajien sekä lasten ja nuorten omat näkökulmat.

Kun kiusaamiseen yritetään puuttua, lasten erotteleminen kiusaajiin ja kiusattuihin nähdään usein keskeisenä. Tärkeänä näyttäytyy niin ikään kiusaajaksi tulkitun rankaiseminen.

Tutkimus nostaa esiin, kuinka koulukiusaamista koskeva asiantuntijapuhe ei jätä tilaa kasvatuksen ja koulun keskeisille tehtäville, joita ovat esimerkiksi dialoginen ja eettinen kasvatus, lasten ja nuorten aktiivisen toimijuuden tunnistaminen ja tukeminen sekä arvojen välittäminen myös kasvattajan esimerkin kautta.