Uudet sydämen hypertrofiaan liittyvät tekijät

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Farmakologian luentosali F202 (Aapistie 5B)

Väitöksen aihe

Uudet sydämen hypertrofiaan liittyvät tekijät

Väittelijä

Lääketieteen lisensiaatti Hanna Säkkinen

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia ja toksikologia

Oppiaine

Biolääketiede

Vastaväittäjä

Professori Eero Mervaala, Helsingin yliopisto

Kustos

Professori Jaana Rysä, Itä-Suomen yliopisto

Lisää tapahtuma kalenteriin

Uudet sydämen hypertrofiaan liittyvät tekijät

Sydämen vajaatoiminnan molekulaarisia mekanismeja on tutkittu laajasti jo usean vuosikymmenen ajan, ja näiden tutkimusten pohjalta on kehitetty lääkehoitoja, jotka parantavat sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden ennustetta. Parantavaa lääkehoitoa ei sairauteen kuitenkaan ole tarjolla. Vain harvojen potilaiden kohdalla sydämen siirto on mahdollinen parannuskeino.

Koko genomin kattavat transkriptomiikkatutkimukset ovat antaneet viitteitä useiden geenien osuudesta sydämen hypertrofian kehittymisessä. Tässä väitöskirjatyössä olen tutkinut neljän geenin, TWEAK:in, Fn14:n, Reg3γ:n ja dyksiinin, merkitystä sydämessä hypertrofian kehittymisessä.

TWEAK-, Fn14- ja Reg3γ-geenien ilmentymistä ja säätelyä tutkittiin sydämen kuormitusmalleissa koe-eläimillä sekä sydänlihassoluviljelmissä. Lisäksi koe-eläimillä tutkittiin adenovirusvälitteisen dyksiini-geenin yli-ilmentymisen vaikutuksia sydämessä painekuormituksen aikana. Tutkimus osoitti, että Fn14 ja Reg3γ aktivoituivat sekä sydämen painekuormituksessa että infarktin jälkeisen uudelleen muovautumisen aikana niin koe-eläimillä kuin sydänlihassolujen liikakasvua aiheuttavien tekijöiden vaikutuksesta sydänlihassoluviljelmissä. Immunohistologisessa tutkimuksessa Reg3γ paikantui pääasiassa tulehdusalueen myofibroblasteihin ja Fn14 fibroblasteihin, ja Fn14:n värjäytyminen tehostui fibroosin edetessä. Sydänlihassoluihin ja verisuonten endoteelisoluihin paikantuva TWEAK ei juurikaan aktivoitunut kyseisissä koemalleissa. Dyksiinin yli-ilmentyminen painekuormituksen aikana lisäsi sydämen vasemman kammion seinämäpaksuutta ja kumosi eräiden sydämen liikakasvuun liittyvien geenien painekuormituksen aiheuttaman aktivoitumisen.

Väitöskirjatutkimukseni tarjoaa uutta tietoa eräiden uusien geenien ilmentymisestä sydämen hypertrofian kehittymisen aikana ja antaa uusia näkökulmia sydämen vajaatoiminnan lääkehoitojen kehitykselle.
Viimeksi päivitetty: 3.4.2023