Vanhempimielikuvat lapsuuden kokemusten välittäjinä: vaikutukset parisuhteen laatuun ja hyvinvointiin aikuisuudessa
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Julkinen puolustus etäyhteyden kautta (Teams)
Väitöksen aihe
Vanhempimielikuvat lapsuuden kokemusten välittäjinä: vaikutukset parisuhteen laatuun ja hyvinvointiin aikuisuudessa
Väittelijä
Kasvatustieteen maisteri (kasvatuspsykologia) Annukka Kiviniemi
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, PEDEGO tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto, Lastenpsykiatria
Oppiaine
Lastenpsykiatria
Vastaväittäjä
Dosentti Jari Sinkkonen, Helsinki
Kustos
Professori Hanna Ebeling, Oulu
Vanhempimielikuvat lapsuuden kokemusten välittäjinä: vaikutukset parisuhteen laatuun ja hyvinvointiin aikuisuudessa
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vanhempimielikuvien yhteyttä aikuisuuden hyvinvointiin.
Kolmen osajulkaisun kokonaisuudessa tutkittiin: a) nuorten aikuisten (28–29 v.) kasvuvuosien vanhemmista muodostettujen mielikuvien yhteyttä parisuhdetyytyväisyyteen, b) sukupuolieroja vanhempimielikuvien, parisuhdetyytyväisyyden ja näiden välisten yhteyksien suhteen, c) liittyvätkö jälkeläisten vanhempimielikuvat heidän ahdistus- ja masennusoireisiinsa. Lisäksi tutkittiin, liittyykö äidin itsensä ilmoittama arvio hänen omasta ankaruudestaan (lapsen ollessa 7-vuotias) ja 28–29-vuotiaiden jälkeläisten muistama lapsuudessa koettu kasvatus/kuri heidän vanhempimielikuviinsa ja tämänhetkisiin ahdistuneisuus- ja masennusoireisiinsa.
Sekä äidin että isän keskusteleva ja asioita perusteleva dialoginen kasvatusote liittyi mielikuviin kannustavasta ja sosiaalisesta vanhemmasta, jotka puolestaan heijastuivat positiivisesti jälkikasvun parisuhteen laatuun. Lisäksi isän keskusteleva ja asioita perusteleva kasvatusote näytti suojaavan jälkikasvua ahdistuneisuus- ja masennusoireilta.
Rajoittavaa- ja ruumiillista rankaisua löytyi dominoivan vanhempimielikuvan taustalta ja mielikuvat dominoivasta äidistä ja isästä heijastuivat riitaisaan parisuhteeseen sekä ahdistus- ja masennusoireisiin. Lisäksi mielikuva dominoivasta isästä altisti epävakaaseen ja alistavaan/alistuvaan parisuhteeseen. Myös äidin tiukkuus hänen itsensä arvioimana liittyi jälkeläisten dominoivaan vanhempimielikuvaan sekä ahdistuneisuus- ja masennusoireisiin.
Lapsuudessa koettu kasvatus/kuri näyttäisi heijastuvan vanhempimielikuviin, jotka puolestaan vaikuttavat jälkeläisten parisuhteen laatuun ja hyvinvointiin. Tässä tutkimuksessa varsinkin isän keskustelevalla ja asioita perustelevalla kasvatusotteella oli myönteisiä vaikutuksia ja isämielikuvien merkitys korostui.
Tutkimuksen tulokset auttavat ymmärtämään lapsuuden ihmissuhteiden merkitystä parisuhteen ja aikuisuuden hyvinvoinnin taustalla.
Kolmen osajulkaisun kokonaisuudessa tutkittiin: a) nuorten aikuisten (28–29 v.) kasvuvuosien vanhemmista muodostettujen mielikuvien yhteyttä parisuhdetyytyväisyyteen, b) sukupuolieroja vanhempimielikuvien, parisuhdetyytyväisyyden ja näiden välisten yhteyksien suhteen, c) liittyvätkö jälkeläisten vanhempimielikuvat heidän ahdistus- ja masennusoireisiinsa. Lisäksi tutkittiin, liittyykö äidin itsensä ilmoittama arvio hänen omasta ankaruudestaan (lapsen ollessa 7-vuotias) ja 28–29-vuotiaiden jälkeläisten muistama lapsuudessa koettu kasvatus/kuri heidän vanhempimielikuviinsa ja tämänhetkisiin ahdistuneisuus- ja masennusoireisiinsa.
Sekä äidin että isän keskusteleva ja asioita perusteleva dialoginen kasvatusote liittyi mielikuviin kannustavasta ja sosiaalisesta vanhemmasta, jotka puolestaan heijastuivat positiivisesti jälkikasvun parisuhteen laatuun. Lisäksi isän keskusteleva ja asioita perusteleva kasvatusote näytti suojaavan jälkikasvua ahdistuneisuus- ja masennusoireilta.
Rajoittavaa- ja ruumiillista rankaisua löytyi dominoivan vanhempimielikuvan taustalta ja mielikuvat dominoivasta äidistä ja isästä heijastuivat riitaisaan parisuhteeseen sekä ahdistus- ja masennusoireisiin. Lisäksi mielikuva dominoivasta isästä altisti epävakaaseen ja alistavaan/alistuvaan parisuhteeseen. Myös äidin tiukkuus hänen itsensä arvioimana liittyi jälkeläisten dominoivaan vanhempimielikuvaan sekä ahdistuneisuus- ja masennusoireisiin.
Lapsuudessa koettu kasvatus/kuri näyttäisi heijastuvan vanhempimielikuviin, jotka puolestaan vaikuttavat jälkeläisten parisuhteen laatuun ja hyvinvointiin. Tässä tutkimuksessa varsinkin isän keskustelevalla ja asioita perustelevalla kasvatusotteella oli myönteisiä vaikutuksia ja isämielikuvien merkitys korostui.
Tutkimuksen tulokset auttavat ymmärtämään lapsuuden ihmissuhteiden merkitystä parisuhteen ja aikuisuuden hyvinvoinnin taustalla.
Viimeksi päivitetty: 1.3.2023