Varhaiset vastoinkäymiset, psykoosialttius ja aivovasteet kasvonilmeille
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Psykiatrian klinikan hallintorakennus (PT1, Peltolantie 17), luentosali 1
Väitöksen aihe
Varhaiset vastoinkäymiset, psykoosialttius ja aivovasteet kasvonilmeille
Väittelijä
Lääketieteen lisensiaatti Johannes Lieslehto
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Neurotieteen tutkimusryhmä, psykiatrian klinikka
Oppiaine
Psykiatria
Vastaväittäjä
professori Jyrki Korkeila, Turun yliopisto
Kustos
professori Juha Veijola, Oulun yliopisto
Psykoosialttius yhteydessä aivojen kasvonilmeitä tulkitsevaan järjestelmään
Psykoosisairaudet heikentävät laaja-alaisesti kognitiivisia toimintoja. Eräs tällainen toiminnan heikkous on vaikeus tunnistaa muiden ihmisten kasvonilmeitä.
Väitöstutkimuksessa havaittiin, että sekä perinnölliset että ympäristöön liittyvät psykoosin riskitekijät ovat yhteydessä aivojen kasvonilmeitä tulkitsevaan järjestelmän toimintaan. Väitöstutkimuksen löydökset saattavat auttaa kehittämään parempia työkaluja psykoosin varhaiseen tunnistamiseen.
Väitöskirjassa tutkittiin aivotoimintaa kattavissa väestöpohjaisissa aineistoissa. Tutkimuksessa hyödynnettiin toiminnallista magneettikuvantamista (fMRI) kasvonilmevideon aikana. Pääaineisto oli Pohjois-Suomen vuoden 1986 syntymäkohortti. Tutkimuksessa hyödynnettiin myös suurta (noin 2000 tutkittavaa) IMAGEN-aineistoa. Perinnöllisinä psykoosin riskitekijöinä käytettiin vanhemman psykoosia sekä skitsofreniaan liittyviä alttiusgeenejä. Ympäristön riskitekijänä käytettiin varhaisia vastoinkäymisiä, kuten fyysinen hyväksikäyttö.
Analyyseissä tutkittiin yksittäisten aivoalueiden aktivaatiota sekä sitä, miten aivoalueet ovat yhteydessä toisiinsa. Tutkimustulokset tukevat sitä, että psykoosialttiuteen liittyy aivoalueiden välinen kytkeytymishäiriö. Vanhemman psykoosi oli yhteydessä heikompiin mantelitumakkeen ja etuotsalohkon välisiin toiminnallisiin yhteyksiin. Myös skitsofrenian alttiusgeenit olivat yhteydessä heikompiin yhteyksiin kasvonilmeitä tulkitsevien aivoalueiden välillä. Varhaiset vastoinkäymiset olivat yhteydessä aivojen lisääntyneeseen aktivaatioon erityisesti visuaalisella aivokuorella.
Skitsofreniaan, joka on yksi vakavimmista psykoosisairauksista, sairastuu noin 1 % suomalaisista. Psykoosisairauksien riskitekijöiden ymmärtäminen on tärkeää, jotta psykoosi voidaan havaita varhain, sillä hoito tehoaa parhaiten sairastumisen alkuvaiheessa. Suurimmassa psykoosivaarassa olevien henkilöiden tunnistaminen on kuitenkin haastavaa, sillä luotettavia tautiin liittyviä biomarkkereita (esimerkiksi laboratorio- tai kuvantamistutkimuksia) ei ole saatavilla. Psykoosisairauksien parempi neurobiologinen ymmärtäminen tuo siten tärkeää tietoa psykoosin tunnistamiseen ja vaikuttavaan hoitoon.
Väitöstutkimuksessa havaittiin, että sekä perinnölliset että ympäristöön liittyvät psykoosin riskitekijät ovat yhteydessä aivojen kasvonilmeitä tulkitsevaan järjestelmän toimintaan. Väitöstutkimuksen löydökset saattavat auttaa kehittämään parempia työkaluja psykoosin varhaiseen tunnistamiseen.
Väitöskirjassa tutkittiin aivotoimintaa kattavissa väestöpohjaisissa aineistoissa. Tutkimuksessa hyödynnettiin toiminnallista magneettikuvantamista (fMRI) kasvonilmevideon aikana. Pääaineisto oli Pohjois-Suomen vuoden 1986 syntymäkohortti. Tutkimuksessa hyödynnettiin myös suurta (noin 2000 tutkittavaa) IMAGEN-aineistoa. Perinnöllisinä psykoosin riskitekijöinä käytettiin vanhemman psykoosia sekä skitsofreniaan liittyviä alttiusgeenejä. Ympäristön riskitekijänä käytettiin varhaisia vastoinkäymisiä, kuten fyysinen hyväksikäyttö.
Analyyseissä tutkittiin yksittäisten aivoalueiden aktivaatiota sekä sitä, miten aivoalueet ovat yhteydessä toisiinsa. Tutkimustulokset tukevat sitä, että psykoosialttiuteen liittyy aivoalueiden välinen kytkeytymishäiriö. Vanhemman psykoosi oli yhteydessä heikompiin mantelitumakkeen ja etuotsalohkon välisiin toiminnallisiin yhteyksiin. Myös skitsofrenian alttiusgeenit olivat yhteydessä heikompiin yhteyksiin kasvonilmeitä tulkitsevien aivoalueiden välillä. Varhaiset vastoinkäymiset olivat yhteydessä aivojen lisääntyneeseen aktivaatioon erityisesti visuaalisella aivokuorella.
Skitsofreniaan, joka on yksi vakavimmista psykoosisairauksista, sairastuu noin 1 % suomalaisista. Psykoosisairauksien riskitekijöiden ymmärtäminen on tärkeää, jotta psykoosi voidaan havaita varhain, sillä hoito tehoaa parhaiten sairastumisen alkuvaiheessa. Suurimmassa psykoosivaarassa olevien henkilöiden tunnistaminen on kuitenkin haastavaa, sillä luotettavia tautiin liittyviä biomarkkereita (esimerkiksi laboratorio- tai kuvantamistutkimuksia) ei ole saatavilla. Psykoosisairauksien parempi neurobiologinen ymmärtäminen tuo siten tärkeää tietoa psykoosin tunnistamiseen ja vaikuttavaan hoitoon.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024