Päävalikkoon

---

POHJOISEN LUONTOMME TALVI:

Talvinen eläinten lajintuntemus

Lajintuntemus:

Kasvien talviasuja

Eläinten jätöksiä

	Eläinten lajintuntemus: • Eläinten jätöksiä... • Eläinten jättämiä lumijälkiä... • Eläinten talvehtimisen keinot... ---

Eläinten jätöksiä

Huom. monia jätöksiä löytää yhtähyvin kesällä kuin talvella!

Talvella näkee usein jätöksiä eläinten ruokailusta.

Tässä muutamia kasvinsyöjiä talvella. Hirvi ja metsäjänis ovat aterioimassa
lumen päällä lehtipuun oksistossa. Lumen alla monet myyrät syövät saman puun runkoa ja oksia.
Maassa maamyyrä jyrsii puun juuria. Maamyyrän yläpuolella, maan pinnalla on majavan
kaataman puun kanto.
- Piirros mukaeltu teoksesta "Suomen eläimet 1", 5. painos, Weilin+Göös, 1983.

Kasvinsyöjät, kuten jänis, hirvi, orava, riekko, myyrät, käpylintu tai tikka jättävät omat syöntijälkensä, joista voidaan usein päätellä - paitsi kasvinsyöjän nimi - myös ravinnon laatu ja määräkin.

Myös ulosteista voi eläimiä usein tunnistaa... Esim. liito-oravan talvipesän saattaa löytää ulosteiden avulla (puolen senttimetrin mittaiset kellertävät, soikeahkot papanat).

Petonisäkkäiden ja -lintujen jäljiltä löytää usein merkkejä siitä, mitä ne saalistavat. Kettu, kärppä, lumikko, pöllöt ja varislinnutkin pyydystävät paljon mm. myyriä.

Ketun pesäkäytävän suuaukko tunturin rinteessä. Huomaa luut aivan kuvan vas.laidassa hiekalla.
Ateriana on ollut siis vähän isompiakin eläimiä kuin myyrät - ehkäpä jäniksiä tai naalinpentuja?
Tämä kuva on alueelta, jossa myös naali elelee, tosin hyvin harvinaisena. Naalikin kaivaa samankaltaisia pesäkoloja.

Kuva yllä: orava on talvella syönyt siemenet tästä kuusen kävystä irroittamalla kaikki käpysuomut.
Tikka puolestaan ei irroittele käpysuomuja etsiessään siemeniä (kts. ylempi kuva!). Käpytikka hakkaa
siemenet irti ns. käpypajassaan (esim. männyn rungossa oleva lovi, johon käpy aina asetetaan).

Saukon jälkiä lumessa. Käpäläjälkien lisäksi häntäkin on jättänyt jälkensä. Lisää: Eläinten lumijälkiä!

Mikä eläin tekee tällaisia kuoppia? No nehän ovat riekon hiekkapesupaikkoja! Reikot levittelevät siipensä ja höyhenet
niin, että hieno hiekka pääsee höyhenpeitteen väleihin. Ne oikein nauttivat tästä ja
samalle pääsevät eroon pikkueliöistä (kirpuista ja muista). Tämän jälkeen ne ravistavat hiekan pois,
pesevät itsensä ja jatkavat matkaansa muihin touhuihin.

Talvipakkasilla riekko nukkuu ja viettää mutenkin aikaansa kaivamassaan lumikuopassa eli kiepissä, jos lunta on riittävästi.

Hirven ulosteet voivat olla myös ± yhtenä kasana.

Hirven turmelemaa nuorta männikköä Kuusamossa, Oulankajoen alajuoksulla. Aivan ylimmät oksat ja neulaset ovat olleet
tässä tapauksessa liian korkealla hirvelle.

Vanhojen ja kuolleittenkin puiden kaarnan ja puuosan välissä elelee monia kovakuoriaisten toukkia, mm. kaarnakuoriaisia.
Ne syövät puuhun syömäkuvioita, joista usein voidaan tunnista lajikin. Tässä pari esimerkkiä: vasemmanpuoleinen on
koivupökkelöissä elävän mantukuoriaisen syöntikuvio, oikeanpuoleinen mäntyä syövän kirjanpainajan kuvioita.
Jotkutnäistä kaarnakuoriaisista ovat pahoja puun tuhoajia, kuten esim. pystynävertäjä.

• Eläinten jättämiä lumijälkiä...

Lisää lumijälkiä löydät täältä! Jos palaat sieltä takaisin tänne, käytä selaimen Back-painiketta!

• Eläinten talvehtimisen keinot...

Osa eläinten talvehtimisen keinot käsittää myös useita lajintuntemukseen liittyviä ruutuja. (Sinne pääset myös talvivalikon kautta).