Kulttuurimaantiede

Kulttuurimaantieteen kotisivut

Kulttuurimaantieteellinen ja aluemaantieteellinen tutkimus

Oulun yliopistossa tehtävä kulttuurimaantieteellinen ja aluemaantieteellinen tutkimus ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa. Keskeisenä lähtökohtana tutkimuksessa on alan kansainvälinen keskustelu sekä kulttuuri- ja yhteiskuntateoria.

Pääasiallisena tutkimusteemana on alueellisen muutoksen l. transformaation teoreettinen tulkinta sekä monipuolinen konkreettinen tutkimus.

Alueellinen muutos on aina ilmausta kulttuurista (sisältäen myös talouden, politiikan ja hallinnon ilmiöt). Muutokset ilmenevät territoriaalisten rakenteiden, rajojen ja maisemien muutoksina.

Muutos voi ilmetä myös alueellisten identiteettien ja ihmisten alueellisen tietoisuuden osalta. Nämä ilmiöt ovat tulleet konkreettisesti esille viime vuosina Euroopan alueellisen järjestelmän muutoksen yhteydessä.

Ideoiden, ihmisten ja pääomien siirtymisen myötä rajat ja kansallisvaltiot ovat menettäneet merkitystään mutta toisaalta etniset, alueelliset ja kansalliset identiteetit ovat voimistuneet. Koko maapallon mittakaavassa globalisaatio aiheuttaa samankaltaisia, osin ristiriitaisia kehityskulkuja.

Tavoitteet

Oulun yliopistossa tehtävän alue- ja kulttuurimaantieteellisen tutkimuksen keskeinen tavoite on yhtäältä tuottaa teoreettisia ja empiirisia tuloksia kansainväliseen maantieteelliseen tutkimukseen ja toisaalta hyödyntää tutkimuksessa tehokkaasti maantieteen alan ja lähitieteiden uusimpia tieteellisiä tuloksia.

Molempien tavoitteiden osalta on viime vuosina saavutettu hyviä tuloksia. Keskeisenä pyrkimyksenä on myös liittää tutkimus mahdollisimman tehokkaasti laitoksella annettavaan opetukseen.

Tavoitteena ovat siten paitsi opetuksen ja tutkimuksen läheinen yhteys, myös alan uusimpien innovaatioiden välittäminen tehokkaasti opetukseen.

Tutkimukset 90-luvulla

Oulun yliopistossa tehty alue- ja kulttuurimaantieteen tutkimus on 1990-luvun aikana kohdistunut mm. seuraaviin kysymyksiin:

Kuinka alueet, territoriot ja erilaiset rajat syntyvät, ovat olemassa ja katoavat eri aluetasoilla (paikallinen, alueellinen, kansallinen ja globaalinen)? Tämän teeman keskeinen tulos on kansainvälistä huomiota osakseen saanut ns. alueiden institutionalisoitumisteoria, jonka avulla voidaan eritellä erilaisten alueiden rakentumisprosessia.

Kuinka identiteetit, imagot ja muut kulttuuriset merkitysrakenteet ilmenevät maisemassa ja yksilöiden/yhteisöjen tietoisuudessa? Miten nämä ilmenevät esimerkiksi alueellisessa liikkuvuudessa?

Miten regionalismi ilmenee alueellisesti ja millaiset mekanismit ovat tärkeitä sen syntymisessä ja ylläpitämisessä? Oululaisten tutkijoiden erityisenä kiinnostuksen kohteena on 'pohjoisuus'.

Kuinka paikkoihin, alueisiin ja maisemiin liitetyt identiteetit ja imagot ovat yhteydessä alueelliseen kehitykseen yhtenä sen resurssina? Mitä merkityksiä niillä on mm. matkailun ja matkailuteollisuuden kannalta?

Kuinka paikat rakentuvat yhteiskunnallisten ja kulttuuristen merkitysverkostojen välittämänä? Kuinka media tuottaa ja esittää paikkoja ja maisemia? Kuinka ympäristön esteettiset merkitykset rakentuvat?

Miten työttömyys ja kuluttamisen maantiede kohtaavat?