Maaseutututkimus ja Rural Studies -verkosto

Maaseutututkimuksen kohteena on pohjoisen maaseudun ja kestävän kehityksen maantieteellinen tutkimus. Tutkimusteemoina ovat mm. maaseudun asema suomalaisessa aluejärjestelmässä, maaseutupolitiikka ja –suunnittelu, pohjoisten kylien muuttuva asema, maaseutualueiden sopeutuminen uuteen EU-ohjelmakauteen ja bioenergian merkitys maaseudulla. Tutkimus on lähtökohtaisesti monitieteistä ja hankkeissa tehdään yhteistyötä useiden koti- ja ulkomaisten, eri tieteenaloja edustavien partnereiden kanssa. Keskeinen kansallinen yhteistyöverkosto on kymmenen yliopiston muodostama Rural Studies-verkosto, jonka toimesta annetaan maaseutualan maisteritasoinen opintokokonaisuus.

Henkilöt

tutkimusprofessori FT Toivo Muilu
tutkija FM Pirjo Onkalo (MTT)
tutkija FL, MMM, Agr. Tuomo Pesola (OSAKK/ Luova)

Tutkimushankkeet

(1) Pohjoiset kylät – maaseudun paikallinen tieto resurssina kylien omaehtoiselle toiminnalle ja kyläkaavoituksen kehittämiselle

Pohjoiset kylät on monitieteinen verkostohanke, jossa tutkitaan pohjoisten kylien rakennetta sekä sitä, miten se muovautuu ulkoisten prosessien (esim. globalisaation, maaseudun rakennemuutoksen, asutuksen ja väestön keskittymisen) sekä sisäisten muutosvoimien (esim. ristiriitaisten kylien kehittämisen ja luonnonresurssien käytön näkökulmien) vaikutuksesta ja miten tätä kylien muutosta voitaisiin maankäytön osalta ohjata nykyistä paremmin. Globalisaation lisääntyvät vaikutukset sekä taloudellisten ja sosiaalisten intressien sovittaminen yhteisöllisyyden lisäämisen tavoitteeseen ovat kysymyksiä, joita joudutaan pohtimaan kaikessa maaseudun kehittämistyössä myös kylätasolla. Tässä tutkimuksessa selvitetään, miten pohjoiset kylät ovat vastanneet niitä kohdanneisiin muutoksiin ja haasteisiin.Tutkimusta rahoittavat Maa- ja metsätalousministeriö ja Thule-instituutti (2006-2008).
Hankkeen yhteyshenkilönä on Toivo Muilu

(2) Bioenergiayrittäjyys suomalaisilla maatiloilla – tukipalvelujen verkostoanalyysi

Arvioidaan, että suomalaisten maatilojen määrä vähenee nykyisestä 70,000:sta noin 50,000:een vuoteen 2013 mennessä. Tällainen kehitys voimistaa väestökatoa ja heikentää maaseudun hyvinvoinnin edellytyksiä. Maatalouden sivuelinkeinot nähdään tärkeänä tekijänä, joka edesauttaa tilojen elinkelpoisuuden säilymistä. Bioenergian tuotannosta ja käytöstä toivotaan maatiloille uutta tuotantosuuntaa. Uusien bioenergiaan liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien ja innovaatioiden edistämisessä maatiloja palvelevilla neuvontapalveluilla on iso merkitys. Ongelmana on, että nämä neuvontapalvelut ovat hajallaan lukuisissa organisaatioissa, jolloin neuvonnan laatu ja saatavuus vaihtelee alueittain. Tässä tutkimushankkeessa analysoidaan bioenergiaan liittyviä neuvontapalveluita ja niiden kehittämismahdollisuuksia tarkastelemalla bioenergiapäätöksien taustalla vaikuttavia sosio-teknis-taloudellisten verkostojen järjestelmiä. Bioenergiaan suuntautuneiden esimerkkitilojen verkostoja verrataan otoksen perusteella valittujen tilojen verkostoihin. Tulosten perusteella voidaan arvioida neuvontajärjestelmän kehittämistarpeita, lisätä bioenergian tuotantoa ja käyttöä sekä saada uutta tietoa bioenergiapäätösten taustalla vaikuttavista tekijöistä ja syy-seuraussuhteista. Tutkimusta rahoittaa Suomen akatemia (2008-2010).
Hankkeen yhteyshenkilöinä ovat Toivo Muilu ja Tuomo Pesola.
Tuomo Pesolan lisensiaatintutkimus 2008.

(3) Maaseutualueiden sopeutuminen uuteen EU-ohjelmakauteen

Tutkimuksessa tarkastellaan seututason maaseutupolitiikkaa ja sen haasteita uuteen EU-ohjelmakauteen siirryttäessä. Tutkimuksen kohteena on Raahen seutu Pohjois-Pohjanmaalla.
Tavoitteena on osoittaa keskeiset maaseutualueita koskevat muutokset, joita siirtyminen uudelle EU-ohjelmakaudelle merkitsee, tutkia EU:n kehittämisohjelmien muotoilun ja toteuttamisen haasteita erityisesti seudullisella aluetasolla ja esittää maaseutupolitiikan suunnittelu-, valmistelu- ja toimeenpanovaiheen muutostarpeita seututasolla. Aineisto saadaan pääosin osallistuvan havainnoinnin ja  toimintatutkimuksen periaattein osallistumalla työryhmäkokouksiin ja nauhoittamalla ja analysoimalla kokousaineistoa. Tärkeimpiä maaseututoimijoita haastatellaan. Aineistona käytetään myös asiakirjoja ja lehtiartikkeleita. Tutkimusta rahoittavat MTT, Maa- ja metsätalousministeriö sekä Suomen kulttuurirahasto (2006-2008).
Hankkeen yhteyshenkilöinä ovat Toivo Muilu ja Pirjo Onkalo.

(4) Suomen aluerakenteen dynamiikka (SAD)

Suomen aluerakenteen dynamiikka on lähes 20 vuotta vanha perustutkimusohjelma, jossa on keskitytty aluerakenteen dynamiikan määrittelyyn ja ihmistoiminnan eri ilmiöiden analyysiin aluerakenteen eri tasoilla. Tutkimusta on rahoitettu lukuisista eri lähteistä.
Hankkeen yhteyshenkilöt Jarmo Rusanen ja Toivo Muilu

Keskeiset julkaisut

• Muilu, T. (2007). Rural Studies network of Finland - a national approach to networking rural expertise. In:  Voicilas, Dan Marius & Monica Tudor & Konrad Czapiewski (eds. 2007):  Values and challenges in designing the European rural structures – research network experiences.  5th volume of  European Rural Development Network, Romanian Academy, Institute of Agricultural Economics (in press).

• Muilu, T. & P. Onkalo (2006). Challenges in preparation of regional rural policy programme for 2007-2013 - the case of Raahe sub-region, Finland. In:  Florianczyk, Zbigniew & Konrad Czapiewski (eds. 2006): Endogenous factors stimulating rural development, pp. 99-114. 4th volume of  European Rural Development Network, Institute of Agricultural and Food Economics, Institute of Geography and Spatial Organization, Polish Academy of  Sciences.

• Muilu T. & J. Rusanen (2004). Rural definitions and short-term dynamics in rural areas of Finland in 1989-1997. Environment and Planning A 36:8, 1499-1516.

• Muilu, T. & A. Gilbert & E. Phimister & M. Shucksmith (2004). The changing rural context. In: Jentsch, Birgit & Mark Shucksmith (eds.). Young People in Rural Areas of Europe, 26-62. Ashgate, Great Britain.

• Muilu, T. & J. Rusanen (2003). Rural young people in regional development - the case of Finland in 1970-2000. Journal of Rural Studies Vol 19 No 3, 295-307.