Elämänkatsomustieto

Elämänkatsomustiedon opetusta voidaan Suomen koululaitoksessa antaa vain uskontokuntiin kuulumattomille oppilaille.  Peruskoulun ja lukion elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteena on

• auttaa oppilaita kasvamaan myönteisiin ihmissuhteisiin kykeneviksi, oman yksilöllisen, yhteisöllisen ja yhteiskunnallisen vastuun tunteviksi, suvaitseviksi, elämänsä mielekkääksi kokeviksi ihmisiksi
• auttaa oppilaita kasvamaan rauhantahtoisiksi, isänmaallisiksi ja kansainvälisesti ajatteleviksi sekä edistämään omalla toiminnallaan Yhdistyneitten Kansakuntien ihmisoikeusasiakirjoista ilmeneviä periaatteita
• edistää oppilaiden valmiuksia käsitellä katsomuksellisia kysymyksiä, jotka liittyvät yksilö- ja yhteiskuntaetiikkaan, ihmisen asemaan luonnossa sekä tietämyksen rajoihin
• edistää oppilaiden valmiuksia omakohtaiseen tiedonhankintaan, kriittiseen tiedon arviointiin ja keskusteluun sekä tieteelliseen ajatteluun.

Elämänkatsomustiedon opinnot voi suorittaa Pohjois-Suomessa ainoastaan Oulun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa.

Sen lisäksi, että elämänkatsomustiedon opinnot antavat pätevyyden opettaa koulussa tätä oppiainetta, nämä opinnot ovat avuksi erityisesti lukion historian ja yhteiskuntaopin opettajina toimiville ja lisäävät heidän asiallisia edellytyksiään opettaa historian oppimäärää, johon kuuluu lukuisia tieteen-, aate- ja kulttuurihistoriallisia jaksoja. Elämänkatsomustieto soveltuu kuitenkin liitettäväksi jokaiseen opettajan tutkintoon, myös esimerkiksi täydentämään matematiikan ja luonnontieteiden opettajan opetettavien aineiden valikoimaa. Elämänkatsomustiedon perusopinnoista on helppo jatkaa pitemmälle meneviin opintoihin aate- ja oppihistoriassa, jonka täysimittaiset opinnot ovat maassamme toistaiseksi mahdolliset vain Oulussa.

Toisena koulussa opetettavana aineena, minkä pätevyyteen tarvitaan 60 opintopisteen opinnot, elämänkatsomustieto voidaan nykyisen tutkinnon puitteissa yhdistää vieraan kielen kanssa, jolloin kieliaine on pääaine ja elämänkatsomustieto toinen opetettava aine. Asiallisesti elämänkatsomustieto sopii erittäin hyvin historian opettajalle, mutta pakollisten opintojen takia se ei silloin mahdu tutkinnon puitteisiin, vaan se tulee tällaisessa tapauksessa ottaa tutkinnon ulkopuolisena aineena. Tämäntapaisia tutkinnon minimilaajuuden ylittäviä aineyhdistelmiä historian opettajilla on kuitenkin ollut vanhastaan paljon.

Kouluissa ei ennestään ole kovin paljon päteviä elämänkatsomustiedon opettajia. On odotettavissa, että vastaisuudessa elämänkatsomustiedon opettajista tulee olemaan kasvavaa kysyntää.