Ohjeita väittelijälle

- MUISTILISTA: Väitöskirjan esitarkastus
- Väitöskirjaan kuuluvassa irtolehdessä kerrotaan väitöstilaisuuteen liittyviä asioita (DOC)

 

Tällä sivulla:

• Väitöksestä tiedottaminen
• Väitöstilaisuus
• Karonkka

Väitöksestä tiedottaminen

Sali, jossa väitöstilaisuus pidetään, tulee varata virastomestarilta hyvissä ajoin ennen tilaisuutta .
Väitöstilaisuuden jälkeen väittelijä yleensä järjestää kahvitilaisuuden jossakin yliopiston tiloissa toimivassa kahvilassa.

Jotta väitöstilaisuudesta voitaisiin tiedottaa hyvissä ajoin, pyydetään väittelijää toimittamaan viestintäpalveluihin viimeistään kymmenen päivää ennen tilaisuutta tiedote ja valokuva. Verkkolomake tiedotteen laatimiseksi löytyy linkistä http://www.hallinto.oulu.fi/viestin/vaittelijalomake.html.

Seloste väitöksestä toimitetaan edellä mainitulla lomakkeella. Selostuksen alkuun tulee laatia mahdollisimman lyhyt otsikko, jossa selkeästi esitetään tutkimuksen päätulos. Otsikko tulee laatia yleisöä kiinnostavasti, mikä useinkin on eri asia kuin väitöskirjan nimi.
Selostuksessa esitetään yleistajuisesti tutkimuksen kysymyksenasettelu, menetelmät ja tulokset. Mahdollisuuksien mukaan tulee painottaa tutkimuksen käytännön sovelluksia. Tuloksista olisi hyvä korostaa sitä, mikä on uutta ja juuri tässä tutkimuksessa esiin tullutta eli erottaa selkeästi omat havainnot ja johtopäätökset aikaisemmin tehdyistä. Lisäksi kannattaa korostaa suuren yleisön kannalta mielenkiintoisia tuloksia.

Ilmaisun tulee olla mahdollisimman selkeää, mm. lyhyet lauseet auttavat, ja vierasperäiset termit tulee korvata suomalaisilla silloin, kun se on mahdollista. Tieteellisiä termejä tulisi selostuksessa ylipäänsä käyttää melko vähän, sillä selostusta ei tehdä tieteenalan kollegoille, vaan yleisölle ja lehdistölle. Mitä lyhyempi ja iskevämpi selostus on, sitä varmemmin se luetaan loppuun saakka ja ymmärretään tiedotusvälineiden toimituksissa. Näin se saattaa saada myös enemmän palstatilaa. Ulkoasuakaan ei kannata väheksyä: luettava, oikeinkirjoitettu, siisti teksti helpottaa asian vastaanottoa.
Malleja väitösselosteista löytyy verkkosivulta http://www.hallinto.oulu.fi/viestin/yliopistolaisille/tiedotemallit.htm.

Tiedotetta jaetaan Yleisradioon, paikallisradioille ja televisiokanaville, valtakunnallisille ja maakunnallisille sanomalehdille, paikallislehdille sekä muutamille erikoislehdille (mm. Tiede, Lääkärilehti, Tekniikka & Talous, Talouselämä). Lisäksi tieto väitöksestä tulee yliopiston www-sivuille "Ajankohtaista" -otsikon alle.

Mikäli väittelijä haluaa muiden tiedotusvälineiden (esim. aikakauslehden tai muun alueen paikallislehden) saavan tiedon tapahtumasta, voi tästä ilmoittaa erikseen osoitteeseen tapahtumia@oulu.fi. Viestintäpalvelut ei välitä tietoja tieteellisiin aikakauskirjoihin. Samoin tulee sopia suoraan sanoma- tai aikakauslehden kanssa, mikäli sen käyttöön halutaan luovuttaa selostetta laajempi artikkeli ja/tai väitöskirja.

Väittelijän valokuva tulee toimittaa viestintäpalveluihin kymmenen päivää ennen väitöstilaisuutta muun väitöstä koskevan aineiston yhteydessä. Valokuvan voi lähettää joko korkearesoluutioisena tiedostona osoitteeseen tapahtumia@oulu.fi tai paperikuvana osoitteeseen PL 8000, 90014 Oulun yliopisto. Yliopiston sisäinen postiosoite on 8VIEST.

Viestinnästä valokuvat toimitetaan yliopiston tiedotuslehti Aktuumiin, Kalevaan ja Helsingin Sanomiin. Pyynnöstä valokuvia toimitetaan myös muille lehdille.

Mahdollisen paperikuvan taakse tulee merkitä ehdottomasti kuvassa olevan henkilön nimi ja vuosiluku. Kuvaa ei palauteta, vaan se jää arkistoon.

Väitöstilaisuus

Väitöstilaisuus on julkinen. Tilaisuuteen saapuvat asianomaiset siten, että ensin astuu saliin väittelijä, sitten kustos ja viimeisenä vastaväittäjä. Yleisö nousee seisomaan.

Väittelijä, kustos ja vastaväittäjä(t) käyttävät frakkia (valkoinen rusetti, mustat liivit), naiset vastaavasti mustaa pukua (ei pitkä). Mikäli asianomaiset aikovat käyttää tummaa pukua, tulee heidän sopia siitä keskenään. Ulkomainen vastaväittäjä voi käyttää halutessaan oman yliopistonsa viittaa. Kustos ja vastaväittäjä(t), mikäli heillä on tohtorin arvo, pitävät tohtorinhatun vasemmassa kädessään sisään mennessään ja salista poistuessaan. Tilaisuuden ajaksi hattu asetetaan pöydälle lyyra saliin päin.

Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen, mutta seisovat vielä, kustos avaa väitöstilaisuuden lausumalla ”Tänään väittelee filosofian/yhteiskuntatieteiden/… maisteri/lisensiaatti (väittelijän nimi). Hänen (oppiaineen nimi)-alaan liittyvän väitöskirjansa nimi on (väitöskirjan nimi). Vastaväittäjänä toimii (titteli, nimi ja yliopisto tai muu organisaatio). Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan nimeämänä kustoksena julistan väitöstilaisuuden alkaneeksi.” Muut paitsi väittelijä istuutuvat.

Väittelijä pitää seisaaltaan lectio praecursoriansa, joka saa kestää enintään 20 minuuttia. Hän aloittaa esityksensä sanoin ”Arvoisa kustos, arvoisa(t) vastaväittäjä(t), arvoisat kuulijat.” Lection sisällöstä ja luonteesta antaa tarvittaessa ohjeita kustos.

Lection päätyttyä väittelijä lausuu: ”Pyydän Teitä, herra/rouva professori/dosentti/tohtori (nimi) tiedekunnan nimeämänä vastaväittäjänä esittämään ne muistutukset, joihin katsotte väitöskirjani antavan aihetta.”

Vastaväittäjä esittää seisaaltaan lyhyen lausunnon, jossa hän koskettelee väitöskirjan asemaa ja merkitystä tieteessä ym. yleisluonteisia kysymyksiä. Lausunnon jälkeen vastaväittäjä ja väittelijä istuutuvat.

Varsinaisen tarkastuksen alkupuolella vastaväittäjä kohdistaa ensin huomion muodollisiin ja yleisiin kysymyksiin, minkä jälkeen seuraa yksityiskohtainen tarkastus.

Vastaväittäjä saa käyttää tarkasteluunsa enintään neljä tuntia, jotta mahdollisille ylimääräisille vastaväittäjille jäisi riittävästi aikaa. Jos tarkastus vie yli neljä tuntia, pidetään tauko, jonka kustos ilmoittaa. Koko tilaisuus ei saa ylittää kuutta tuntia.

Päätettyään tarkastuksen vastaväittäjä seisaalleen nousten esittää loppulausunnon, jota väittelijä kuuntelee seisaaltaan.

Väittelijä esittää seisaaltaan kiitoksensa vastaväittäjälle. Väittelijä kääntyy yleisön puoleen ja lausuu: ”Tämän jälkeen kehotan niitä arvoisia läsnäolijoita, joilla on muistuttamista väitöskirjaani vastaan, pyytämään puheenvuoron herra/rouva kustokselta.”

Kustos johtaa puhetta jakaen puheenvuorot ja valvoen, että väittelijä saa vastata välittömästi kuhunkin huomautukseen ja ettei käytetyissä puheenvuoroissa siirrytä syrjään asiasta. Vastaväittäjä huomioi tiedekunnalle antamassaan lausunnossa myös väitöstilaisuudessa esitetyt puheenvuorot.

Kustos päättää seisaaltaan väitöstilaisuuden lausumalla: ”Julistan väitöstilaisuuden päättyneeksi.”

Karonkka

Väitöstilaisuuden jälkeen väittelijä tarjoaa useimmiten väitöskahvit kaikille väitöstilaisuuteen osallistuneille. Väittelijä voi viedä vastaväittäjän ja kustoksen lounaalle.

Illallisjuhla eli väitöskaronkka on vanha akateeminen perinne. Karonkka on väitösprosessin päättäjäisjuhla, jonka väittelijä järjestää kiitokseksi vastaväittäjälle, kustokselle ja muille työhön vaikuttaneille. Nykyisin voi karonkkaan kutsua akateemisen yhteisön lisäksi sukua ja ystäviä.

Koska väitöskirjan kohtalo selviää muodollisesti vasta väitöstilaisuuden lopussa, ei ennen ollut tapana lähettää kutsuja etukäteen. Nykyisin väittelijä kuitenkin lähettää kutsut. Väittelylupa tiedekunnalta varmistaa jo väitöskirjan laadun. Kutsun jokainen väittelijä muotoilee haluamallaan tavalla mutta kutsussa on hyvä kertoa tilaisuuden pukeutumiskoodi, varsinkin jos väittelijä ei halua vanhan tavan mukaista frakki- ja iltapukutilaisuutta tai haluaa antaa pukeutumisvaihtoehtoja.

Vastaväittäjän ja kustoksen lisäksi karonkkaan voidaan kutsua niitä professoreja, joiden alaan väitöskirja kuuluu sekä muita väitöskirjatyössä avustaneita. Väitöstilaisuuden "ylimääräiset vastaväittäjät" eli kysymyksiä ja huomautuksia esittäneet henkilöt on aikaisemmin ollut tapana kutsua karonkkaan, mutta kirjoittamattoman lain mukaan he eivät ota kutsua vastaan.

Karonkan voi järjestää kotona, ravintolassa tai muussa sopivassa tilassa.

Miehet pukeutuvat yleensä frakkiin ja valkoisiin liiveihin (väitöstilaisuudessa mustat liivit). Naisilla on iltapuku. Perinteinen akateeminen juhlaväri on musta, mutta nykyään myös värikkäät puvut ovat yleistyneet. Frakin vaihtoehto on tumma puku, jolloin daamilla on lyhyt juhlava puku. Jos väittelijä toivoo muunlaista pukeutumista, on siitä hyvä kertoa kutsussa.

Väitellyt on illan isäntä tai emäntä, ja vastaväittäjä on kunniavieras. Kunniavieraan paikka on pöydässä väitelleen oikealla puolella. Jos väitöstilaisuudessa on ollut kaksi vastaväittäjää, sijoitetaan heidät väitelleen molemmille puolille. Seuraavana istumajärjestyksessä on kustos, väittelijän vasemmalle tai vastapäätä. Hänen jälkeensä tulevat muut vieraat, yleensä akateemisten saavutusten järjestyksessä.

Väitellyt tarjoaa karonkassa ruokaa, juomaa ja mahdollisesti myös ohjelmaa. Aluksi väitellyt toivottaa läsnäolijat tervetulleiksi ennen ruokailun aloittamista.

Puheiden aika on vasta ruuan jälkeen eli kahvin aikana. Väitellyt kiittää omassa puheenvuorossaan vastaväittäjää ja muita työssä avustaneita. Vastaväittäjän vastauspuheenvuoro on yleensä tyyliltään kepeän asiallinen, ei liian juhlava tai vakava. Seuraava puheenvuoro on varattu kustokselle hänen niin halutessaan. Tämän jälkeen puheenvuoro on muilla läsnäolijoilla siinä järjestyksessä, jossa väitellyt heidät omassa puheenvuorossaan mainitsi. Omaiset mainitaan, jos heitä halutaan kiittää, puheessa vasta lopuksi.

Karonkan järjestämisestä antaa tarvittaessa ohjeita myös kustos.