Mitä kulttuuriantropologia on?

Sana ”antropologia” muodostuu kreikan sanoista antropos eli ihminen ja logos eli ajatteluoppi tai tiede. Sillä tarkoitetaan siis ihmistä tutkivaa tiedettä. Kun eteen lisätään vielä sana ”kulttuuri”, saadaan tiede, joka tutkii ihmisiä nimenomaan kulttuurisina ja yhteiskunnallisina olentoina. Kulttuuriantropologia ei siis ole niinkään kiinnostunut ihmisten biologiasta, psykologiasta tai fyysisistä ominaisuuksista vaan niistä kulttuureista ja yhteiskunnista, joita ihmiset ovat eri aikoina eri puolilla maailmaa luoneet. Haluamme oppia tuntemaan erilaisia kulttuureja, ymmärtämään niitä niiden omasta näkökulmasta ja selvittämään, miten ihmisen kulttuuritausta vaikuttaa hänen toimintaansa, ajatteluunsa ja elämäänsä. Kulttuuriantropologi on kiinnostunut kunkin kulttuurin ainutlaatuisista piirteistä ja myös siitä, miten eri kulttuurit muistuttavat toisiaan. Niinpä alalle on usein ominaista vertaileva näkökulma.

Mitä sitten on kulttuuri? Kulttuuriantropologian mukaan sen muodostavat kaikki ne tavat, tottumukset, arvot, asenteet ja uskomukset, jotka ihminen oppii yhteisönsä jäsenenä. Kulttuuri on siis tietylle ihmisyhteisölle tyypillisiä yhteisöllisiä elämäntapoja (käyttäytymistapoja, elinkeinoja, valtasuhteita) ja ajattelutapoja (arvoja, uskomuksia, merkityksiä). Jokaisella yhteisöllä on oma kulttuurinsa, ja jokainen yksilö toimii maailmassa oman kulttuurinsa arvojen ja tapojen mukaan.

Kulttuuriantropologian tutkimuskohteet ovat erittäin moninaiset ja kirjavat. Alalla on tutkittu niin inuitien myyttejä, kansallistunteen nostattamista Internetin keskustelupalstoilla, Uuden-Guinean alkuasukkaiden kauppaverkostoja, kalastusta Puruvedellä, globalisaation vaikutuksia Costa Rican talonpoikien elämään kuin intiaanikielten asemaa nyky-Amerikassakin. Kulttuuriantropologeja kiinnostaa siis koko ihmiskulttuurien valtava kirjo. Perinteisesti alalla on tutkittu ennen kaikkea kaukaisia, vieraita kansoja, mutta nykyään yhä useammat tutkijat tarkastelevat myös oman kulttuurinsa ilmiöitä.

Tutkimusaineiston hankkiminen on perinteisesti tehty etnografisilla kenttätöillä eli menemällä tutkittuun yhteisöön, havainnoimalla sen jäseniä, haastattelemalla heitä, osallistumalla heidän toimiinsa ja valokuvaamalla heitä ja heidän ympäristöään. Luonnollisen lisän kenttätyömateriaalille tuovat aiheeseen liittyvä tutkimuskirjallisuus, arkistolähteet ja media kaikissa muodoissaan.

Kulttuuriantropologia on jakautunut useisiin erityisalueisiin, joilla keskitytään johonkin tiettyyn tutkimuskohteeseen. Tällaisia erikoisaloja ovat mm. uskonto-, talous-, taide-, media- ja poliittinen antropologia. Tutkimusta tehdään myös useista hyvinkin erilaisista näkökulmista, mikä lisää entisestään kulttuuriantropologian värikkyyttä ja monipuolisuutta.