HUMANISTISEN TIEDEKUNNAN KOULUTUKSEN TOIMENPIDEOHJELMA

 

1. Koulutuksen kehittämisen tavoite

Humanistisen tiedekunnan pitkän aikavälin tavoitteena on profiloitua kansainvälisesti korkeatasoisena tiedekuntana, jonka tutkimus ja koulutus on vetovoimaista ja korkeaa kansainvälistä tasoa. Onnistuakseen tavoitteen toteuttamisessa tiedekunnan oppimista ja siihen johtavia opiskeluprosesseja on kehitettävä kohti maailman kärkiyliopistojen tasoa.

 

2. Humanistisen tiedekunnan koulutusprofiili

Humanistisessa tiedekunnassa on tällä hetkellä noin 2000 perustutkinto-opiskelijaa ja noin 300 jatko-tutkinto-opiskelijaa.  Tavoitteeksi on asetettu, että heistä 195 valmistuu vuosittain filosofian maisteriksi ja 13 väittelee vuosittain filosofian tohtoriksi.

Tiedekunnassa annettava opetus kattaa historia- ja kulttuuritieteet sekä kieli- ja viestintätieteet ja logopedian. Tiedekunta kouluttaa kielten, kommunikaation ja kulttuurin asiantuntijoita niin julkiselle kun yksityiselle sektorille ottaen huomioon erityisesti Pohjois-Suomen mutta myös koko valtakunnan tarpeet. Tiedekunnasta valmistuneilla on monipuolisen tieteellisen ja kulttuurisen sivistyksen mukanaan tuomat joustavat mahdollisuudet työllistyä moniin eri kielten ja kulttuurien tuntemusta vaativiin tehtäviin.

Oulun yliopiston erityisenä valtakunnallisena tehtävänä on saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin tutkimus ja opetus. Tiedekunnan tehtäviin kuuluu huolehtia aineenopettajien (äidinkieli ja kirjallisuus, englannin kieli, ruotsin kieli, saksan kieli ja historia), puheterapeuttien ja kirjasto- ja informaatiopalvelualan koulutuksesta. Lisäksi tiedekunta kouluttaa tieteen popularisointiin tiedeviestinnän, tieteestä tiedottamisen ja tieteentutkimuksen asiantuntijoita.

Koulutus on korkealaatuista, osaamiskeskeistä ja uudistumiskykyistä. Siinä korostuu opiskelijan aktiivinen rooli. Koulutuksen korkeasta laadusta ovat osoituksena valtakunnalliset opetuksen laatuyksikköpalkinnot sekä yliopiston sisäiset laatupalkinnot, joita tiedekuntaan on myönnetty.
Koulutuksen kehittämisessä ja oppiaineiden aloituspaikkamäärien suunnittelussa pyritään ottamaan huomioon yhteiskunnan tarpeet ja työmarkkinoiden kehitys (mm. aineenopettajaksi koulutettavien määrä). Tiedekunnan opiskelijoille pyritään mahdollisuuksien mukaan tarjoamaan osallisuutta niin kansalliseen kuin kansainväliseenkin työharjoitteluun. Oppiaineet toteuttavat koulutusta yhteistyössä muiden yliopistojen ja avoimen yliopiston kanssa. Myös opiskelijavalinnassa on valtakunnallista yhteistyötä.

 

3. Lyhyen aikavälin toimenpiteet

Humanistinen tiedekunta on sitoutunut Oulun yliopiston tämänhetkisiin linjauksiin. Tutkintojen määrää nostetaan tehostamalla HOPS-ohjausta entisestään, ja opinnoissa viivästyneille kohdistetaan erityistoimia tutkintojen valmistumiseksi. Samaa päämäärää palvelevat myös tiedekunnan keväällä 2010 tekemät päätökset maisterintutkinnon laajuuden rajoittamisesta 130 opintopisteeseen sekä tutkinnon täydentämisen helpottamisesta. Pääaineen vaihtamista tiedekunnan sisällä ja muista tiedekunnista humanistiseen tiedekuntaan helpotetaan. Monipuolisella opintojen ohjauksella opiskelijat sitoutetaan ensimmäisestä opiskelulukukaudesta lähtien tehokkaasti tutkinto-opintoihin.

Tiedekunta on sitoutunut myös yliopiston toimiin opintojen läpäisevyyden parantamiseksi. Näihin kuuluvat mm. oma opettaja -järjestelmän edelleen kehittäminen, opintojen pullonkaulojen tunnistaminen ja poistaminen, lukujärjestysohjelmat sekä opetushenkilökunnan pedagogisten taitojen kehittäminen.

 

4. Maisterintutkinnon rakenteellinen kehittäminen

Humanistinen tiedekunta kehittää maisterintutkintoa rakenteellisesti niin, että siirtymä kandidaattitasolta myös toisen pääaineen maisteriopintoihin tulee entistä joustavammaksi. Maisterintutkinnon voi suorittaa vain yhden oppiaineen aine- ja syventävillä opinnoilla edellyttäen, että kyseisen aineen perusopinnot on suoritettu kandidaatintutkinnossa. Tiedekunta kehittää entisestään tiedekuntien rajat ylittäviä opintopolkuja ja luo siten työmarkkinoiden kannalta houkuttelevia, uudenlaisia aineyhdistelmiä.

 

5. Opetuksen tiedelähtöisyys

Humanistisessa tiedekunnassa opetus on tiedelähtöistä – jokainen opettaja tutkii, ja jokainen tutkija opettaa. Tiedelähtöisyys ja tieteellinen sivistys näkyvät myös eri oppiaineiden harjoittamassa yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa. Kaikille opiskelijoille annetaan valmiudet kriittiseen, tieteelliseen ajatteluun. Tiedekunnassa etsitään jatkuvasti uusia tapoja, joilla maisteriopinnot saataisiin entistä paremmin integroitua jatko-opintojen kanssa. Yliopiston uusi kehittämisala Tutkimusperustainen opettajankoulutus näkyy myös humanistisen tiedekunnan opetuksessa, niin tulevien tutkijoiden kuin esimerkiksi aineenopettajienkin kohdalla.

Tiedekunnan opetusperiodikäytäntö mahdollistaa sen, että opettajille voidaan suunnitella opetuksesta vapaita periodeja, jolloin he voivat keskittyä pääosin tutkimustyöhön.

Tiedekunnan tohtoriohjelmia tukemaan tullaan perustamaan niin tiedekunnan omille kuin ulkomaalaisille opiskelijoille tarkoitettuja kansainvälisiä maisteriohjelmia/-opintoja. Tarkoitus on, että näistä muodostuu jatkossa joustava polku tutkimustyöstä kiinnostuneille kandidaateille maisteriopintojen kautta tohtoriohjelmiin. Painopiste näissä ohjelmissa on etenkin yliopiston Kulttuurisen identiteetin ja vuorovaikutuksen painoalassa sekä tiedekunnan tutkimuksen toimenpideohjelmassa määritellyissä fokuksissa.

 

6. Kansainvälisyys

Tiedekunnan tutkimus painottuu Kulttuurisen identiteetin ja vuorovaikutuksen painoalaan. Koulutuksen tulee tukea tätä painoalaa muun muassa panostamalla entistä vahvemmin opetuksen ja opintojen kansainvälisyyteen: opiskelija- ja opettajavaihtoa kehitetään ja opiskelijoita pyritään kouluttamaan kansainväliseen yhteistyöhön. Tiedekunnan opetuksessa ja tutkimuksessa toteutuva vahva filologinen osaaminen sekä vieraiden kulttuurien tuntemus antavat hyvän pohjan tiedekunnan koulutuksen kansainvälisen ulottuvuuden kehittämiselle. Opiskelijoita kannustetaan laajentamaan vieraiden kielten osaamistaan.

Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden ja vierailla kielillä (etenkin englanniksi) annetun opetuksen määrää pyritään kasvattamaan muun muassa kansainvälisten maisteriohjelmien kautta ottaen huomioon, että tämän opetuksen tulee tukea tiedekunnan oppiaineiden omaa perusopetusta. Ulkomaalainen opiskelija voi myös hakeutua suomen kielen, saamen kielen, germaanisen filologian ja pohjoismaisen filologian maisteriopintoihin..

Kansainvälisyyden lisääminen opetuksen tasolla vaatii tietoista panostusta. Opettajille tarjotaan mahdollisuus osallistua yliopiston järjestämään koulutukseen, jossa hankitaan valmiuksia opettaa vieraalla kielellä. Tutkintojen, oppiaineiden ja opintojaksojen osaamistavoitteet määritellään tiedekunnan opetussuunnitelmassa sekä opiskeltavalla kielellä että englanniksi.