OPISKELIJAVALINTA 2012

 

Tässä valintaoppaassa kerrotaan tietoja yliopistojen yhteishakuun kuuluvasta humanistisen tiedekunnan päävalinnasta.

Yliopistojen kevään yhteishaku on 5.3.−3.4.2012. Yhteishaussa mukana olevat koulutukset ovat nähtävissä Koulutushaussa 1.12.2011 alkaen.

Yhteishakuun kuulumattomien erillisvalintojen (mm. pelkkä maisterintutkinto, avoimen yliopiston väylä, tutkinnon täydentäjät, erillinen opinto-oikeus, pääaineen vaihto) ohjeet ja hakulomakkeet ovat omalla sivulla. Ks. tästä.

 

 

1. Koulutus
1.1. Tutkinnot
1.2. Opetus- ja opiskelumuodot
1.3. Tenttikäytännöt

2. Pääaineet ja koulutusohjelmat
   aate- ja oppihistoria
   arkeologia
   englannin kielen aineenopettajan koulutus
   englantilainen filologia (englanti)
   germaaninen filologia (saksa)
   historia
   informaatiotutkimuksen koulutusohjelma
   kirjallisuus
   kulttuuriantropologia
   logopedian koulutusohjelma
   pohjoismainen filologia (ruotsi)
   ruotsin kielen aineenopettajan koulutus
   saamen kieli
   saamelainen kulttuuri
   saksan kielen aineenopettajan koulutus
   suomen kielen aineenopettajan koulutus
   suomen kieli  

3. Hakeminen
3.1. Hakukelpoisuus
3.2. Aloituspaikat
3.3. Miten haetaan
3.4. Erillisvalinnat

4. Valinta
4.1. Valintakiintiöt
4.1.1. Yhteispistevalinta
4.1.2. Koepistevalinta
4.2. Ylioppilastutkinnon pisteitys
4.3. Valintakoevaatimukset ja kokeiden ajat

5. Valinnan tulos ja oikaisun hakeminen
6. Aineenopettajankoulutus
7. Koulutusohjelman tai pääaineen vaihtaminen
8. Eri oppiaineiden opinto-oikeus
9. Yleisiä ohjeita
10. Erityisjärjestelyt

Yhden korkeakoulupaikan säännös

SORA-lainsäädäntö

Lisätietoja

Vuoden 2011 valintakoetehtävät ja hyväksymispisterajat

 

1. Koulutus

 

Suomen pohjoisimman humanistisen tiedekunnan vahvuuksiin kuuluu Pohjois-Suomen ja pohjoisen alueen historian, kulttuurin ja yhteiskunnallisen elämän tutkimus ja siihen pohjautuva opetus. Kieliaineiden opetus ja tutkimus ovat keskeinen osa kansainvälistää monitieteellistä yliopistoa.
Humanistisessa tiedekunnassa opiskelijat valitaan suorittamaan humanististien tieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkintoa. Koulutus järjestetään joko koulutusohjelmina tai pääainepohjaisena koulutuksena.

Uudet opiskelijat valitaan seuraaviin pääaineisiin ja koulutusohjelmiin:

aate- ja oppihistoria
arkeologia
englantilainen filologia (englanti)
englannin kielen aineenopettajan koulutus
germaaninen filologia (saksa)
historia
informaatiotutkimuksen koulutusohjelma
kirjallisuus
kulttuuriantropologia
logopedian koulutusohjelma
pohjoismainen filologia (ruotsi)
ruotsin kielen aineenopettajan koulutus
saamen kieli
saamelainen kulttuuri
saksan aineenopettajan koulutus
suomen kielen aineenopettajan koulutus
suomen kieli

 

1.1. Tutkinnot

Opiskelijat suorittavat ensimmäisenä tutkintonaan humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon (180 opintopistettä) ja tämän jälkeen filosofian maisterin tutkinnon (120 opintopistettä). Kandidaatintutkinnon tavoitteellinen suoritusaika on kolme lukuvuotta ja maisterintutkinnon kaksi vuotta. Sekä humanististen tieteiden kandidaatin että filosofian maisterin tutkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot viimeistään kahta vuotta niiden yhteenlaskettua tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa, ts. seitsemässä vuodessa. Opiskelijan katsotaan aloittavan tutkinnon suorittamisen siitä ajankohdasta, jolloin opiskelija vastaanottaa opiskelupaikan yliopistossa.

1.2. Opetus- ja opiskelumuodot

Luennot ovat perinteinen akateeminen opetustapa ja käytössä useassa humanistisen tiedekunnan oppiaineessa.  Harjoituksissa opetellaan tieteenalalle keskeisiä taitoja, kuten tekstien analysointia, metodeja ja tietokantojen käyttöä. Harjoitukset voivat olla luentojen ohessa tai jatkeena. Logopediassa harjoituksia ovat myös ohjatut terapiat. Seminaareissa perehdytään tieteenalan tutkimusmenetelmiin ja harjoitellaan tieteellisen tutkimuksen tekemistä. Opiskelija osallistuu seminaari-istuntojen keskusteluihin, toimii toisten tuotosten opponenttina eli kommentaattorina ja tekee itsenäisen tutkielman. Verkko-opiskelu kuuluu luontevana osana useimpien tiedekunnan opiskelijoiden opintoihin. Se voi olla täysin virtuaalista, jolloin opiskelijat ja opettaja ovat yhteydessä toisiinsa oppimisympäristön kautta. Pitämällä esitelmän oppiaineen järjestämässä kongressissa tai seminaarissa voi korvata opintojaksoja sopimuksen mukaan. Opintopiiri on opiskelijaryhmän itse organisoima opintokokonaisuus. Opintopiirille täytyy saada oppiaineen hyväksyntä.

[ALKUUN]

1.3. Tenttikäytännöt

Luentoihin ja harjoituksiin liittyy usein kirjallinen tentti. Luentotentti pohjautuu opiskelijan luentomuistiinpanoihin ja luennolla jaettuun materiaaliin. Usein on luettava myös erikseen määrätty kirjallisuus. Kotiessee voi olla opintojakson suoritustapana vaihtoehtoinen perinteisen tentin kanssa. Kotiesseiden suorittamisessa vaaditaan tutustumista useisiin tietolähteisiin ja käsiteltävien asioiden työstämistä. Luentopäiväkirjassa opiskelija kommentoi ja kehittelee edelleen luennon aihetta. Luentopäiväkirjassa yhdistyy luennolla opittu omakohtaiseen, kriittiseen ja kommentoivaan otteeseen. Monissa harjoitusaineissa (esim. kielten kielitaitokursseilla) arviointi on jatkuvaa eikä erillisiä tenttejä järjestetä. Näillä kursseilla on yleensä läsnäolopakko. Materiaalitentti eli aineistotentti vaatii opiskelijalta soveltavaa ja ymmärtävää otetta. Tentissä käytettävänä materiaalina voivat olla luentomuistiinpanot tai tentissä jaettavat materiaalit. Kysymykset ovat laajoja, ja vastauksiin odotetaan pohtivaa otetta. Suullinen tentti järjestetään yleensä pienessä ryhmässä tai pareittain. Se on luonteeltaan dialogimainen, ja siksi tätä tenttimuotoa kutsutaan myös keskustelutentiksi. Portfolio eli ansiokansio tarkoittaa opintojakson aikana karttuvan oman osaamisen itsearviointia ja dokumentointia. Portfolioon liitetään opintokokonaisuuden aikana tuotettua sekä koko oppimisprosessia kuvaavaa materiaalia. Luentosalkkuun kerätään luentopäiväkirjaa yliopistossa tai yliopiston ulkopuolella pidetyistä esitelmistä (tai vierailuluennosta tai väitöstilaisuudesta). Luentosalkkuun vaaditaan esimerkiksi 10 tiivistelmää vierailuluennoista ja kuittaus osallistumisesta kuhunkin. Matkapäiväkirja on kirjallinen, esseemuotoinen matkaseloste tutustumiskäynnistä sovittuun kohteeseen.

2. Pääaineet ja koulutusohjelmat

Aate- ja oppihistoria
Aate- ja oppihistoriassa tutkitaan aatteita ja tieteiden historiaa. Aatehistoria tutkii menneisyyden ihmisten uskomuksia, toiveita ja pelkoja - sitä, millaiseksi he ovat mieltäneet yhteiskuntansa, luonnon ja ihmisluonnon. Myös erilaiset ideologiat, käsitteet ja ”-ismit” kuuluvat aatehistorian työkenttään. Näille ilmiöille haetaan selitystä paitsi tieteellisen ajattelun, myös esimerkiksi talouden, politiikan ja uskonnon maailmoista.

Oppi- eli tieteenhistoria selvittää, miten käsitys tieteellisyydestä on aikojen kuluessa muuttunut. Usein keskitytään luonnon- ja lääketieteisiin, mutta yhtä hyvin voidaan kartoittaa humanististen alojen opillista menneisyyttä. Tieteenhistoria tutkii myös, miten tieteellistä tietoa on eri aikoina hankittu, millaista tietoa on pidetty "tieteellisenä" ja miten tiede nivoituu politiikkaan, kulttuuriin ja aatteisiin.

Aate- ja oppihistoriasta valmistuneet ovat hakeutuneet monenlaisiin työtehtäviin, kuten opettajiksi, toimittajiksi, tutkijoiksi sekä järjestötoimintaan.

[VALINTAKOEVAATIMUKSET]

[ALKUUN]

 

Arkeologia
Arkeologia tutkii ihmistä ja kulttuuria jäljelle jääneiden materiaalisten lähteiden kautta. Näitä ovat esimerkiksi esineet, kiinteät rakenteet tai maaperässä havaittavat ihmisen aiheuttamat kemialliset muutokset. Arkeologia on luonteeltaan monitieteistä. Sillä on perinteisesti ollut monia yhtymäkohtia luonnontieteisiin, erityisesti tutkimusmenetelmien osalta. Kuitenkin kysymyksenasettelultaan arkeologia on humanistinen tiede. Arkeologisen tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää ja selittää kulttuuria ja sen muuttumista. Arkeologi on monialainen aineellisen kulttuurin, tutkimuksen ja suojelun ammattilainen. Hän toimii yhteistyössä maankäyttäjien, kaavoittajien ja ympäristönsuojelusta vastaavien viranomaisten kanssa. Arkeologisen kulttuuriperinnön suojelu on osa ympäristönsuojelua, ja arkeologin eettisenä päämääränä on säilyttää mahdollisimman paljon menneisyyttä tulevaisuudelle.

Arkeologian ja kulttuuriantropologian yhteisissä perusopinnoissa opiskelija saa yleiskatsauksen arkeologiasta ja kulttuuriantropologiasta. Opinnoissa perehdytään mm. Suomen esihistoriaan ja kansankulttuuriin sekä kulttuurien syntyyn. Arkeologiassa painopistealueena on Pohjois-Suomen ja pohjoisten alueiden arkeologinen kulttuuriperintö osana globaalia kontekstia. Perusaineiston hallinnan lisäksi opetuksessa korostetaan yleismaailmallisia kulttuuriprosesseja ja lähdeaineiston käsittelyyn liittyviä tutkimustekniikoita. Keskeisenä opiskelun tavoitteena on kyky suoriutua omatoimisesti arkeologisesta tutkimusprosessista — havaintoaineiston kokoamisesta, analyysistä, tulkinnasta ja kirjallisesta esittämisestä. Useiden ulkomaisten yliopistojen kanssa solmitut vaihto-ohjelmat antavat arkeologian opiskelijoille hyvän mahdollisuuden lyhytaikaiseen opiskeluun ulkomailla.

Arkeologian opinnot antavat valmiudet työskennellä museoissa, muinaismuistohallinnossa ja tutkijana. Arkeologian opinnot ovat tarpeen myös työskenneltäessä kulttuuriperinnön suojelun ja hoidon parissa. Historian opettajiksi opiskeleville arkeologia sivuaineena tarjoaa hyvän pohjan opettaa kursseja, jotka koskevat ihmiskunnan kehitystä ennen kirjallisia lähteitä. Lisäksi arkeologian opinnot antavat vankan yleissivistävän pohjan pohjoisen identiteettimme ymmärtämiseen eri kulttuurielämän aloilla työskenneltäessä. Arkeologia on kaikille Oulun yliopiston opiskelijoille vapaa sivuaine.

Arkeologiaa tukevia sivuaineita ovat esimerkiksi historia, taidehistoria, museologia, geologia, maantiede, biologia ja humanistiset ympäristöopinnot.

Arkeologialla ja kulttuuriantropologialla on yhteiset perusopinnot. Opiskelijat valitsevat tulevan pääaineensa (arkeologian tai kulttuuriantropologian) aineopintojen alussa

[VALINTAKOEVAATIMUKSET]

[ALKUUN]

Englantilainen filologia ja englannin kielen aineopettajan koulutus
Englantilainen filologia pääaineena suoritettu maisterintutkinto takaa opiskelijalle tieteellisen peruskoulutuksen lisäksi vankan ja monipuolisen englannin kielen taidon.

Englantilaisen filologian opetussuunnitelmaan kuuluu varsinaisten kielitaitoaineiden ohella runsaasti soveltavan kielitieteen, kirjallisuuden ja kulttuuritaustan opintoja. Opintojen alkupuolella keskitytään parantamaan erityisesti käytännön kielitaitoa ja syvennetään kielen rakenteen tuntemusta. Tältä pohjalta perusopinnoista siirrytään vähitellen teoreettisempiin opintoihin ja tutkimukseen. Opintojen edetessä lisääntyy samalla myös valinnaisuus, joten halutessaan opiskelija voi todella perehtyä juuri sellaisiin aihepiireihin, joihin tuntee vahvimmin mielenkiintoa. Näin tapahtuu varsinkin syventävissä opinnoissa, joihin liittyy lisäksi keskeisenä pro gradu -tutkielman laatiminen. Myös kieliharjoittelu englannin kieltä puhuvassa maassa kuuluu olennaisena osana opintoihin.

Englantilaisen filologian opiskelijat suuntautuvat opinnoissaan kahtaalle: toiset tähtäävät aineenopettajiksi, osa yleisemmin muille aloille. Opettajaksi suuntautuvilla tutkintoon sisältyy pääaineen lisäksi pedagogiset opinnot sekä yleensä ainakin yksi koulussa opetettava aine (usein toinen kieliaine), koska koulujen opettajanvirat käytännössä lähes aina edellyttävät tällaisia aineyhdistelmiä. Mahdolliset muut sivuaineopinnot voikin suunnata sitten mielenkiintonsa mukaan.

Ne opiskelijat, jotka eivät valmistu aineenopettajiksi, eivät päätä opintojaan mihinkään varsinaiseen ammattitutkintoon, mutta hankittu koulutus antaa heille silti hyvän pohjan moneen ammatilliseen suuntaan. Tällöin valitut sivuaineet, opiskeluaikainen harjoittelu ja työelämäyhteydet vaikuttavat usein ratkaisevasti työhön sijoittumiseen. Sivuaineiksi voi valita humanistisen tiedekunnan oppiaineista juuri ne, jotka tukevat parhaiten omaa urasuunnitelmaa; sivuaineita voi hankkia muistakin tiedekunnista, esim. taloustieteet ja tietojenkäsittelytiede. Tutkinnon suorittaneista ovat seurannan mukaan hyvin monet sijoittuneet it-alalle (tekninen kirjoittaminen, asiakasdokumentaatio), kääntäjiksi, toimittajiksi, tutkijoiksi, suunnittelijoiksi, kouluttajiksi ja hallinnollisiin tehtäviin.

Huom. Englannin aineenopettajan koulutukseen sisältyvät opettajan pedagogiset opinnot. Siksi valintakiintiö ei ole tarkoitettu hakijoille, joilla on jo opettajanpätevyys tai jotka ovat sitä paraikaa hankkimassa.

[ENGLANTILAISEN FILOLOGIAN VALINTAKOEVAATIMUKSET]

[ENGLANNIN KIELEN AINEENOPETTAJAN KOULUTUKSEN VALINTAKOEVAATIMUKSET]

[ALKUUN]

 

Germaaninen filologia ja saksan kielen aineenopettajan koulutus
Germaanisessa filologiassa opetetaan ja tutkitaan lingvistisiä ja translingvistisiä (multimodaalisia) tekstejä siitä näkökulmasta, miten ne näyttäytyvät Suomen ja saksankielisten maiden kulttuurien vertailussa. Sekä lingvistisiä (kirjallisuus, asia- ja ammattitekstejä) että translingvistisiä (esim. yritykset, kaupunkisuunnittelu, julkiset rakennukset) tekstejä käsitellään kulttuurien välisen viestinnän kautta.

Opinnot koostuvat ydinalueista, joita ovat mm. kääntäminen, kirjallisuus, kulttuuri ja kulttuurienvälinen viestintä. Oppiaineessa voi lisäksi suorittaa 25 opintopisteen laajuisen kääntämisen sivuainekokonaisuuden, joka on tarkoitettu germaanisen filologian pää- tai sivuainelukijoille. Opintojen loppuvaiheessa tehtävän pro gradu -tutkielman aiheen opiskelija voi valita itseään kiinnostavasta aihepiiristä.

Opintoihin kuuluu myös kieliharjoittelu, jonka voi suorittaa esim. kahden kuukauden työskentelyllä, kuukauden kielikurssilla tai lukukauden/-vuoden vaihto-opiskeluilla saksankielisessä maassa. Opiskelijoille on tarjolla vuosittain stipendejä kielikurssia tai ulkomailla opiskelua varten. Partneriyliopistoja on mm. Saksassa ja Itävallassa. Ulkomailla suoritetut vaihto-opinnot sisällytetään täysimääräisinä tutkintoon, joten opinnot edistyvät myös vaihdossa ollessa.

Valmistuneilla on hyvät työllistymismahdollisuudet. Aineenopettajan ammatin lisäksi Oulun alueen elinkeinoelämä on kiinnostunut yhä enenevässä määrin saksan kielen ja saksan kielialueen kulttuurin asiantuntijoista. Koska saksankielisen talousalueen merkitys Suomen vientiteollisuudelle on suuri, asiantuntijat ja johtotehtäviä tukevat kulttuurikonsultit tulevat olemaan vääjäämättä avainasemassa. Tätä tarvetta vastaamaan oppiaineessa on kehitetty myös kansainvälisen yritysviestinnän opintoja, jotka opiskelija voi valita suuntautumisvaihtoehdokseen. Markkinointia, matkailua ja taloustieteitä voi erinomaisesti liittää sivuaineina germaanisen filologian opintoihin.

Aineenopettajaksi valmistuvilla sivuaineena on usein esim. toinen kieliaine. Aineenopettajan koulutukseen kuuluvat myös opettajan pedagogiset opinnot. Muilla kuin opettajiksi valmistuvilla tutkinnon rakenne on vapaa, joten sivuaineet kannattaa valita työllistymistä silmällä pitäen. Oppiaineen opintoneuvojat laativat opiskelijan kanssa henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), joka auttaa opintojen ja tutkinnon aineyhdistelmien suunnittelussa.

[GERMAANISEN FILOLOGIAN VALINTAKOEVAATIMUKSET]

[SAKSAN KIELEN AINEENOPETTAJAN KOULUTUKSEN VALINTAKOEVAATIMUKSET]

[ALKUUN]

 

Historia
Tieteenä ja oppiaineena historialle on ominaista laajuus ja monipuolisuus. Yhdentyvässä maailmassa historia on perustana maailman tuntemukselle ja tämän päivän ongelmien ja muutosten ymmärtämiselle niin globaalilla kuin paikallisella tasolla.

Oppiaineen tutkimus ja opetus keskittyy erityisesti kulttuurien kohtaamiseen ja Suomen ja Skandinavian historiaan liittyviin ilmiöihin antiikista nykypäiviin.

Opiskelun tavoitteena on historiallisen kehityksen keskeisten piirteiden hallinnan lisäksi oppia ymmärtämään ja tutkimaan historiaa ja tuottamaan sekä esittämään historiallista tietoa. Opiskelu muodostuu kirjatenteistä, luennoista, verkkokursseista, erilaisista seminaareista ja kirjallisista ja suullisista harjoituksista, kirjoitelmien ja tutkielmien laatimisesta sekä omakohtaisesta tutkimustyöstä. Yksi tärkeimmistä edellytyksistä monien historia-alojen opiskelussa on riittävä kielitaito. Ensisijaisesti tarvitaan passiivista kielitaitoa, so. kykyä ymmärtää vieraskielisiä tekstejä. Sen lisäksi, että historian opinnoissa opiskelija erikoistuu omaa kiinnostustaan vastaavaan tutkimusaiheeseen, hän saa myös vankan yleissivistyksellisen ja historialliseen ajatteluun perustuvan pohjan erilaisia työuria varten. Opintoihin voi sisältyä myös työharjoittelujaksoja. Opiskelu pätevöittää moniin yhteiskunnallisiin tehtäviin koulutuksen ja tutkimuksen, arkisto-, kirjasto- ja museolaitoksen, kulttuuri- ja sivistystoimen, tiedotusalan ja kansainvälisten organisaatioiden piirissä.

[VALINTAKOEVAATIMUKSET]

[ALKUUN]

Informaatiotutkimuksen koulutusohjelma
Informaatiotutkimus on viestintätieteisiin kuuluva ihmistiede, joka tutkii tiedon ja muun kulttuurisen sisällön tuotantoa, organisointia, hankintaa, välittymistä, käyttöä ja vaikuttavuutta erilaisissa ympäristöissä. Oppiaineen historialliset juuret ovat kirjasto- ja tietopalvelukäytännöissä, Internetin myötä informaatioalan asiantuntijuuden tarve on myös muilla aloilla lisääntynyt.

Informaatiotutkimuksen opinnot antavat valmiuksia ja pätevöittävät alan asiantuntija-,
suunnittelu- ja tutkimustehtäviin erityyppisissä kirjastoissa, arkistoissa ja museoissa sekä yritysten ja julkisen sektorin tiedonhallintayksiköissä, tietopalveluissa ja tutkimuslaitoksissa. Toiminta alan asiantuntijatehtävissä edellyttää ymmärrystä ihmisten tietoon liittyvästä käyttäytymisestä, valmiutta alan menetelmien ja järjestelmien suunnitteluun, kehittämiseen ja ylläpitoon sekä kehityksen jatkuvaan seuraamiseen. Opinnot suorittaneet sijoittuvat kirjastoihin, yrityksiin tai julkishallintoon. Virkoihin edellytetään yleensä informaatiotutkimuksen perus- ja aineopintoja sekä korkeakoulututkintoa. Ammattinimikkeitä ovat mm. informaatikko, tietoasiantuntija, kirjastonhoitaja tai -johtaja, tietopäällikkö tai Information Specialist.

Oulun yliopistossa informaatiotutkimuksen oppiaineeseen kytkeytyy Suomessa ainutlaatuinen tiedeviestinnän maisteriohjelma TIEMA, jota on toteutettu vuodesta 2007 alkaen yhteistyössä aate- ja oppihistorian kanssa. Valinnaisten opintojen kautta opiskelijalla on mahdollisuus kehittyä viestintätieteellisesti suuntautuneeksi informaatioalan asiantuntijaksi esimerkiksi integroimalla opintoihinsa tiedeviestinnän, tiedottajan tai verkkoviestinnän opintoja. Informaatiotutkimuksen yksiköt ovat valtakunnallisen Viestintätieteiden yliopistoverkoston jäseniä (ks. http://viesverk.uta.fi/).

VALINTAKOEVAATIMUKSET]

[ALKUUN]

 

Kirjallisuus
Kirjallisuuden opintojen aikana perehdytään kirjallisuuden historiaan, kirjallisuuden tutkimuksen teoriaan ja metodeihin sekä kirjallisten teosten käytännön analysointiin ja tulkintaan. Kirjallisuus nähdään yhteydessä muihin taiteenlajeihin ja kulttuurin ilmiöihin.

Kirjallisuus on luonteeltaan vapaa pääaine. Se mahdollistaa monipuolisen opiskelutien omien kiinnostusten ja ammattitoiveiden mukaisesti. Opiskelija pystyy jo ensimmäisen vuoden perusopintojen jälkeen valitsemaan monista eri vaihtoehdoista: mitä kirjoja lukee ja mistä tekee esseitä, mihin kirjallisuudenalueeseen ja vaihtoehtoiseen linjaan suuntautuu. Aineessa saavutetaan vahvat tietotaidot kirjallisuuden alalta. Akateeminen koulutus kasvattaa kritiikin sietokykyä ja uteliaisuutta tiedettä kohtaan.

Viime aikoina opetukseen on lisätty kirjoittamiskoulutusta ja verkkokursseja, kurssien suorittamista kotiessein ja opiskelijoiden itse vetäminä ryhminä. Opetuksessa ja tutkimuksessa on muun muassa pohjoisuutta, kirjallisuushistoriaa, lasten- ja nuortenkirjallisuutta, scifiä, dekkareita, naistutkimusta, gendertutkimusta - kaikkea maan ja kirjataivaan väliltä.

Kirjallisuutta pääaineenaan opiskellut voi pätevöityä monenlaisiin kulttuurialan eri tehtäviin: esim. kulttuurikriitikoksi ja toimittajaksi lehtiin ja radioon, kustannusalalle, sisällöntuottajiksi ja asiantuntijoiksi erilaisiin kulttuuri- ja viestintäalan asiantuntijuutta edellyttäviin töihin, kirjallisuuden, taiteen ja kulttuurin tietämystä edellyttäviin uusien medioiden ja projektien työtehtäviin, kaupunkien ja kuntien kulttuurihallintoon jne. Tällöin sivuaineiksi kannattaa valita muita taideaineita, kuten taidehistoria ja elokuvatutkimus, tai kulttuuriaineita, kuten kulttuuriantropologia tai arkeologia, tai soveltuvia sivuaineita muista tiedekunnista.

Kirjallisuus voi olla myös pääaineena äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan tutkinnossa, jolloin aineyhdistelmään liitetään mukaan suomen kieli ja opettajan pedagogiset opinnot. Kirjastoalan pätevyyden tuottaa tutkinto, jossa sivuaineena opiskellaan informaatiotutkimusta.

[VALINTAKOEVAATIMUKSET]

[ALKUUN]

Kulttuuriantropologia
Kulttuuriantropologia on oppi ihmisistä, yhteisöistä ja yhteiskunnista ja inhimillisen merkityksen ja käyttäytymisen sosiaalisesta rakentumisesta eri aikoina ja eri puolilla maailmaa. Haluamme oppia tuntemaan erilaisia kulttuureja, ymmärtämään niitä niiden omasta näkökulmasta ja selvittämään, miten ihmisen kulttuuritausta vaikuttaa hänen toimintaansa, ajatteluunsa ja elämäänsä. Kulttuuriantropologi on kiinnostunut kunkin kulttuurin ainutlaatuisista piirteistä, mutta myös siitä, miten eri kulttuurit muistuttavat toisiaan. Alalle onkin ominaista vertaileva näkökulma, mutta myös yleistävä teorian muodostus näkökulmien laajentamiseksi.

Kulttuuriantropologian erityisaloja ovat muun muassa etnohistoria, uskontoantropologia ja talousantropologia. Erityisaloille on tyypillistä tiivis yhteistyö lähitieteenalojen kanssa ja antropologista tutkimustietoa sovelletaan konkreettisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi. Kulttuuriantropologisen perustutkimuksen ja koulutuksen tärkeä tehtävä on sekä parantaa vieraiden kulttuureiden ymmärtämistä että tehdä samalla läpinäkyviksi myös omia kulttuurisia käytänteitämme.

Oulussa kulttuuriantropologian opetuksessa ja tutkimuksessa painottuvat pohjoiset kulttuurit, länsimaisen kulttuurin nykyilmiöt, kulttuurien vuorovaikutus sekä ympäristö-, terveys- ja soveltava antropologia. Omakohtaisella kenttätyöllä on keskeinen sija tutkimusmetodiikassa, jota jokainen opiskelija harjoittaa opiskelunsa eri vaiheissa. Kulttuuriantropologian opiskelija voi valita oman aineyhdistelmänsä joko oman tiedekunnan (esimerkiksi saamen tutkimus, museologia, arkeologia, kirjallisuus, elokuvatutkimus sekä taidehistoria) tai muiden tiedekuntien oppiaineista. Koulutus valmistaa tutkijan ammattiin, mutta se antaa valmiudet myös monenlaisiin tehtäviin kulttuurialalla, järjestötoiminnassa, aikuisopetuksessa, tiedotusvälineissä, museoalalla sekä hallintotehtävissä.

Kulttuuriantropologialla ja arkeologialla on yhteiset perusopinnot. Opiskelijat valitsevat tulevan pääaineensa (kulttuuriantropologian tai arkeologian) aineopintojen alussa.

[VALINTAKOEVAATIMUKSET]

[ALKUUN]

 

Logopedian koulutusohjelma
Logopedia on humanistis-käyttäytymistieteellinen tieteenala, jonka tutkimuskohteina ovat äänen, puheen, kielen ja kommunikaation häiriöiden ilmenemismuodot, taustatekijät ja vaikutussuhteet sekä häiriöiden ennaltaehkäisy ja kuntoutus. Logopedian koulutusohjelma antaa pätevyyden useisiin puheen, kielen ja kommunikaation asiantuntemusta vaativiin tehtäviin sekä pätevyyden toimia laillistetun puheterapeutin ammatissa. Peruskoulutuksen tavoite on kouluttaa monialaisia osaajia. Tähän tavoitteeseen pyritään koulutusohjelman tarkoituksenmukaisella oppiainevalikoimalla.

Logopedian koulutusohjelmassa on logopedisten opintojen ohella psykologian, lääketieteen ja fonetiikan sekä kielitieteen opetuksella keskeinen merkitys. Opinnot sisältävät teoriaopetusta, ohjattua kliinistä opetusta ja terapeutiksi valmentautumista sekä itsenäistä harjoittelua. Tieteellisen työn ja tutkimuksen kehittäminen peruskoulutuksen rinnalla on olennaisen tärkeää alan kehityksen kannalta. Opiskelijat osallistuvat kohtuullisessa määrin laitoksen tutkimustoimintaan, esimerkiksi toimimalla koehenkilönä/aineiston kerääjänä laitoksella tehtävissä tutkimuksissa. Logopedian koulutusohjelma antaa tieteellisen jatkokoulutusvalmiuden pääaineessa, logopediassa.

Puheterapia määritellään suomalaisessa terveydenhuollossa lääkinnälliseksi kuntoutukseksi, jonka tarkoituksena on ennaltaehkäistä, lievittää ja poistaa inhimillisen kommunikaation häiriöitä. Puheterapia on kokonaisvaltaista terapiaa, johon kielellisen yksilökuntoutuksen ja ryhmämuotoisen kuntoutuksen lisäksi kuuluu myös vammaan sopeutumisen tukemista ja sosiaaliseen kanssakäymiseen valmentamista. Työnkuvaan kuuluu olennaisena osana yhteistyö omaisten ja lähiympäristön kanssa sekä tiedon antaminen kommunikaatiohäiriöistä ja kielen ja puheen kehittymisestä. Puheterapeutti toimii asiantuntijana ja koordinaattorina kommunikaatiohäiriöiden kuntoutuksessa.

Puheterapeutit sijoittuvat hyvin työelämään. Alueellisia eroja työllistyvyydessä on, mutta tällä hetkellä eri puolilla Suomea on pulaa esimerkiksi yksityisistä puheterapeuteista ja sijaisuuksia on paljon täyttämättä.

[VALINTAKOEVAATIMUKSET]

[ALKUUN]

 

Pohjoismainen filologia ja ruotsin kielen aineenopettajan koulutus
Pohjoismaiseen filologiaan ja ruotsin aineenopettajan koulutukseen hyväksytyt opiskelevat kaikki pohjoismaista filologiaa pääaineenaan. Pohjoismainen filologia pääaineena tarkoittaa lähinnä ruotsin kielen opiskelua, muuta pohjoismaisuutta edustavat norjan, tanskan ja islannin kieleen ja kulttuuriin liittyvät opintojaksot. Perus- ja aineopinnoissa käydään läpi oppiaineen keskeisimpiä asioita: kielenkäyttöä (kirjallinen ja suullinen valmius), kielen rakennetta ja kehitystä (kielioppi, kielihistoria) sekä kieltä ja kulttuuria (kaunokirjallisuus, ruotsalainen ja suomenruotsalainen kulttuuri). Opintoihin kuuluu myös pohjoismaisessa ympäristössä suoritettava kieliharjoittelu. Opintojen edetessä keskitytään syventämään perustietoja ja -taitoja oppiaineen eri osa-alueista (mm. viestintätiede, kielipedagogiikka, käännöstiede, kirjallisuus, sosiolingvistiikka, tyylioppi, kielenoppiminen). Opiskelun loppuvaiheessa laaditaan ruotsin kielellä tai muulla pohjoismaisella kielellä pro gradu ‑tutkielma, jossa opiskelijan tulee osoittaa valmiutensa itsenäiseen tieteelliseen työhön. Pohjoismaisessa filologiassa voi myös suorittaa 25 opintopisteen laajuisen kääntämisen sivuainekokonaisuuden, joka on tarkoitettu oppiaineen pää- ja sivuaineopiskelijoille.

Opintoja voi suorittaa myös muissa Pohjoismaissa Nordliks- ja Erasmus-vaihto-ohjelmien kautta. Ulkomailla suoritetut opinnot sisällytetään täysimääräisinä tutkintoon. Ruotsin aineenopettajan koulutuksen läpikäyneet valmistuvat kieltenopettajiksi. Tulevat kieltenopettajat lukevat yleensä sivuaineena toista vierasta kieltä (englanti, saksa, ranska) tai muuta koulussa opetettavaa ainetta. Opettajaksi opiskelevat suorittavat lisäksi opettajan pedagogiset opinnot. Aineenopettajakoulutukseen on mahdollista hakeutua myös opintojen myöhemmässä vaiheessa (kolmen ensimmäisen lukukauden aikana). Mikäli opiskelija ei aio opettajaksi, sivuainevalinnoilla on tärkeä merkitys tutkinnon rakenteen ja opiskelijan ammattisuuntautuneisuuden kannalta. Niiden avulla opiskelijalla on mahdollisuus suunnitella itselleen sopiva tutkintorakenne. Tämän vaihtoehdon valinneet ovat sijoittuneet yritysten tai julkishallinnon palvelukseen erilaisiin viestintä- ja palvelutehtäviin.

[POHJOISMAISEN FILOLOGIAN VALINTAKOEVAATIMUKSET]

[RUOTSIN KIELEN AINEENOPETTAJAN KOULUTUKSEN VALINTAKOEVAATIMUKSET]

[ALKUUN]

 

Saamelainen kulttuuri
Oppiaine keskittyy saamelaista yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaan tietoon ja tutkimukseen, mutta yhteiskuntaa ja kulttuuria tarkastellaan laajemminkin muiden pohjoisten kulttuurien sekä alkuperäiskansojen perspektiivistä. Saamelainen kulttuuri ja saamen kieli ovat sidoksissa pohjoismaiden historiallisiin, yhteiskunnallisiin ja oikeudellisiin oloihin. Muihin alkuperäiskansoihin saamelaisia yhdistävät samankaltaiset historialliset vaiheet, sosiaaliset ja yhteiskunnalliset olot sekä vaatimus perinteisiin oikeuksiin.

Opetuksen tarkoituksena on antaa yleistietoa saamelaisten ja muiden alkuperäiskansojen yhteiskunnan eri puolista ja siten lisätä ymmärrystä ja kiinnostusta niiden asioihin. Pyrkimyksenä on myös antaa syvällisempiä valmiuksia tuleville tiedottajille, virkamiehille ja tutkijoille. Opettajina kursseilla toimivat saamelaiset, suomalaiset ja ulkomaalaiset asiantuntijat. Opetuskielenä on yleensä suomi, mutta tarpeen mukaan myös saame, englanti tai ruotsi.

Tutkijanuran lisäksi opinnot antavat pätevyyttä kulttuuri- ja tiedotusalalle niin saamelaiskulttuurin sisällä kuin kansainvälisessä toiminnassa. Oppiaine on paitsi monikielinen myös monitieteinen. Sopivia sivuaineita ovat kulttuuriantropologian, historia-aineiden ja saamen kielen lisäksi niin informaatiotutkimus kuin eri filologiatkin.

[VALINTAKOEVAATIMUKSET]

[ALKUUN]

 

Saamen kieli
Oppiaine jakautuu kahteen linjaan: pohjoissaameen ja inarinsaameen. Pohjoissaamen linja on tarkoitettu äidinkielisille ja muille, jotka hallitsevat kielen hyvin. Linjan opetus on kokonaisuudessaan pohjoissaamenkielistä. Inarinsaamen linja edellyttää opiskelijalta vähintään inarinsaamen alkeiskurssin tietoja, mutta linja soveltuu myös pidemmälle edistyneille ja äidinkielisille.

Saamen kielen oppiaineessa koulutetaan monitaitoisia kielen ammattilaisia saamelaisyhteisön tarpeisiin. Opintonsa päättäneet työskentelevät esimerkiksi opetus- ja tutkimustehtävissä, saamenkielisissä viestimissä, kääntämisen ja kielenhuollon asiantuntijoina, hallintotehtävissä sekä kieliteknologian alalla.

Osa saamen kielen opiskelijoista valmistuu äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi. Heidän tulee valita sivuaineikseen saamelaista kulttuuria, kirjallisuutta (sovelletut opinnot), puheviestintää ja opettajan pedagogiset opinnot. Muuten sivuaineet määräytyvät varsin vapaasti opiskelijoiden omien halujen ja suunnitelmien mukaisesti.

[VALINTAKOEVAATIMUKSET]

[ALKUUN]

 

Suomen kieli ja suomen kielen aineenopettajan koulutus
Suomen kielen tutkimus eli fennistiikka on humanistinen tieteenala, jonka opetus- ja tutkimuskohteina ovat kielen käytön, rakenteen, kehityksen ja vaihtelun eri muodot. Oppiaineen painoaloja ovat Oulun yliopistossa semantiikka, sosiolingvistiikka ja suomi toisena ja vieraana kielenä -tutkimus. Tutkimusaineistojen valinnassa painottuu pohjoinen näkökulma.

Oppiaineen tavoitteena on kouluttaa monialaisia kielen ammattilaisia erityisesti Pohjois-Suomen tarpeisiin. Oppiaine on saavuttanut mainetta myös opetuksen kehittäjänä, ja se on erikoistunut verkko-opetukseen.

Suomen kielen pääaineopiskelijoista osa valmistuu äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi perusasteelle ja lukioon. Heidän on valittava sivuaineikseen kirjallisuus ja opettajan pedagogiset opinnot. Osa valmistuu suomen kielen ja viestinnän opettajiksi esimerkiksi ammatillisiin oppilaitoksiin ja ammattikorkeakouluihin. Ne, jotka aikovat erikoistua suomi toisena ja vieraana kielenä -opettajiksi, valitsevat sivuaineekseen S2-opintokokonaisuuden. Osa pääaineopiskelijoista sijoittuu tutkijoiksi tai erilaisiin viestintätehtäviin. Tällöin opiskelija valitsee sivuaineensa sen mukaan, millaisiin työtehtäviin hän aikoo.

[SUOMEN KIELEN VALINTAKOEVAATIMUKSET]

[SUOMEN KIELEN AINEENOPETTAJAN KOULUTUKSEN VALINTAKOEVAATIMUKSET

[ALKUUN]

 

3. Hakeminen

3.1. Hakukelpoisuus

Yliopistokoulutukseen on kelpoinen hakemaan henkilö, joka on suorittanut jonkin seuraavista tutkinnoista:

• ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitetun tutkinnon;

• vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot;

• ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon; taikka

• ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.

Opiskelijaksi voidaan ottaa myös henkilö, jolla tiedekunta toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.

Syksyllä 2012 ylioppilastutkintotodistuksen saavat eivät voi osallistua kesän opiskelijavalintaan. Kesällä 2012 EB- tai RP-tutkintotodistuksen saavien valinta tapahtuu pelkästään valintakokeen perusteella.

Jos osallistut vuoden 2012 IB-tutkintoon, sinulla on kesä-elokuun aikana ehdollinen korkeakoulukelpoisuus. Voit jättää hakemuksen ja osallistua valintakokeisiin. Todistuspisteet lasketaan Predicted Grade -todistuksesta. Kesäkuussa tehtävä valintapäätös on ehdollinen. Lopullinen valintapäätös tehdään lopullisten arvosanojen mukaan, kun olet esittänyt tiedekunnalle IB-diplomin viimeistään elokuussa.

Suomalainen ylioppilastutkinto on aina ensisijainen hakukelpoisuuden tuottava tutkinto. Jos olet suorittanut ylioppilastutkinnon lisäksi muun em. tutkinnon tai koulutuksen, pisteet lasketaan aina suomalaisen ylioppilastutkinnon perusteella.

[ALKUUN]

 

3.2. Aloituspaikat

Tiedekuntaan valitaan vuoden 2012 päävalinnassa opiskelijoita seuraavasti:

aate- ja oppihistoria	14
englantilainen filologia	23
englannin kielen aineenopettajan koulutus	15
germaaninen filologia	10
historia	28
informaatiotutkimuksen koulutusohjelma	15*
kirjallisuus	15
kulttuuriantropologia ja arkeologia	20
logopedian koulutusohjelma	30
pohjoismainen filologia	14
ruotsin kielen aineenopettajan koulutus	10
saamelainen kulttuuri	5
saamen kieli	5
saksan kielen aineenopettajan koulutus	4
suomen kielen aineenopettajan koulutus	12
suomen kieli	13
*) lisäksi yksi saamenkielentaitoinen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3.3. Miten haetaan

Yliopistoissa on käytössä sähköinen yhteishaku. Yhteishakuun kuuluviin koulutuksiin haetaan täyttämällä hakemus verkko-osoitteessa www.yliopistohaku.fi  tai www.universitetsansokan.fi.

Yliopistojen yhteishaku alkaa 5.3.2012 ja päättyy 3.4.2012 klo 16.15.

Jos sinulla keväällä ei ole mahdollisuutta hakea yhteishaussa sähköisesti, voit tilata hakuaikana (5.3.–3.4.2012 klo 9–15) paperisen hakulomakkeen puhelimitse Opetushallituksesta puh. 020 690 696 (puhelun hinta kaikkialta Suomesta paikallisverkkomaksun tai matkapuhelinmaksun mukaisesti). Lomaketta tilatessasi ilmoita kaikki koulutukset, joihin haet (yliopisto ja koulutuksen nimi) sekä postiosoitteesi. Hakulomakkeita ei lähetetä sähköpostipyyntöjen perusteella

Yhteishaku päättyy 3.4.2012 klo 16.15.  Jos haet hakuajan viimeisenä päivänä, sähköisen hakulomakkeesi tulee olla tallennettuna viimeistään klo 16.15.  Postitse lähetettävän paperisen hakulomakkeen tulee olla perillä Opetushallituksessa viimeistään 3.4.2012 klo 16.15.

Yliopisto saa ylioppilastutkinnon arvosanatiedot, myös kevään 2012 ylioppilastutkintotiedot, suoraan ylioppilastutkintolautakunnasta. Seuraavissa tapauksissa sinun tulee kuitenkin toimittaa todistusjäljennöksiä yliopistoon:

• Ei-ylioppilaiden tulee liittää hakemukseen oikeaksi todistettu jäljennös hakemuksen perusteena olevasta tutkintotodistuksesta;
• Informaatiotutkimuksen saamenkielisten kiintiössä hakevien tulee liittää hakemukseen oikeaksi todistettu jäljennös todistuksesta, joka osoittaa saamen kielen hallintaa;
• Ulkomailla yliopistokelpoisuuden saavuttaneiden tulee liittää hakemukseen oikeaksi todistettu kopio kelpoisuutta osoittavasta tutkintotodistuksesta;
• Ennen vuotta 1990 ylioppilastutkinnon suorittaneiden tulee liittää hakemukseen oikeaksi todistettu jäljennös ylioppilastutkintotodistuksesta.
• IB-, RB- tai EB-tutkinnon suorittaneiden tulee liittää hakemukseen oikeaksi todistettu kopio tutkintotodistuksesta. Vuonna 2012 IB-tutkintoon osallistuvien tulee toimittaa hakemuksen mukana ennakkoarvio kokeen tuloksesta (Predicted Grade -todistus).
• Saamelaiseen kulttuuriin hakevan, joka on opiskellut koulussa saamen kieltä, mutta ei ole suorittanut saamen kieltä ylioppilastutkinnossa, tulee toimittaa todistus, josta suoritetut saamen kielen opinnot käyvät ilmi.

Todistusjäljennökset lähetetään Oulun yliopistoon osoitteella
Hakijapalvelut
PL 8100
90014 Oulun yliopisto

Lähetyksessä on aina ehdottomasti mainittava, että jäljennös liittyy humanistisen tiedekunnan valintaan. Jäljennösten on oltava perillä hakijapalveluissa viimeistään 12.4.2012. Jos haet Oulun yliopiston muihinkin tiedekuntiin, sinun on toimitettava jäljennökset myös näihin hakuihin erikseen. Jos saat korkeakoulukelpoisuutta osoittavan todistuksen (esimerkiksi todistuksen ammattikorkeakoulututkinnosta tai ammatillisesta tutkinnosta) hakuajan päättymisen jälkeen, sinun tulee toimittaa jäljennös todistuksesta niin, että se on hakijapalveluissa viimeistään 8.6.2012 klo 16.15. Jos emme saa vaadittavia todistuskopioita määräpäivään mennessä, et voi osallistua valintakokeeseen eikä sinulle voida laskea mahdollisia todistuspisteitä.

Yliopistohaussa on käytössä Hakijapalvelu,  jonka avulla voit

• jo ennen hakuaikaa etsiä ja tallentaa muistiin koulutuksia hakukohdekoriin
• tarkastella valinnan tuloksia ja ottaa paikan vastaan netissä.

Kirjautumalla hakijapalveluun voit

• jo ennen hakuaikaa siirtää koulutushausta haluamasi koulutukset hakukohdekoriin
• hakuaikana palata hakukohdekoriin ja siirtää koulutukset hakulomakkeelle
• tarkastella ja korjata omia hakulomaketietojasi hakuaikana
• päivittää yhteystietojasi — myös hakuajan jälkeen
• tarkastella valintojen tuloksia
• ottaa opiskelupaikan vastaan.

Hakijapalvelun käyttö edellyttää ns. vahvaa tunnistautumista (esimerkiksi pankin verkkotunnuksilla). Voit hakea myös kirjautumatta hakijapalveluun. Hakemuksen täyttöprosessi on aina samanlainen. Hakulomake muotoutuu hakukohteiden myötä erilaiseksi sen mukaan, mihin hakukohteisiin haet. Täytetty hakulomake kannattaa aina tulostaa tai tallentaa. Tarkat ohjeet ovat yliopistohaun verkkosivulla www.yliopistohaku.fi.

Yliopistojen vuoden 2012 yhteishaussa voit hakea enintään yhdeksään koulutukseen, joista korkeintaan kolme voi olla Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan koulutuksia. Voit tulla hyväksytyksi useaan eri koulutukseen, mutta voit ottaa vastaan vain yhden paikan yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta syksyllä 2012 alkavasta koulutuksesta.

Jos haet humanistiseen tiedekuntaan moneen koulutukseen, sinun tulee laittaa kohteet suosiojärjestykseen. Opiskelupaikat täytetään suosiojärjestyksessä. Jos tulet valituksi kohteeseen, joka oli hakemuksessasi korkeimmalla sijalla, sinut valitaan tähän kohteeseen ja hylätään muissa kohteissa. Jos sinut puolestaan valitaan alemmalla sijalla olevaan kohteeseen, voit jonottaa ylempään kohteeseen. Kaikkien hakijoiden on osallistuttava humanistisen tiedekunnan hakukohteiden pakollisiin valintakokeisiin Oulussa. Humanistisen tiedekunnan valintakokeita ei järjestetä muilla paikkakunnilla. Tiedekunta ei lähetä hakijoille erillistä kutsua kirjallisiin valintakokeisiin. Kirjallisesta kokeesta on saatava vähintään 10 pistettä, ellei muuta ilmoiteta. Mahdolliset muut erityisvaatimukset kerrotaan valintakokeiden vaatimusten yhteydessä.

3.4. Erillisvalinnat

Yhteishaun ulkopuolella tiedekuntaan valitaan opiskelijoita myös erillisvalinnoissa (pelkkä maisterintutkinto, avoimen yliopiston väylä, tutkinnon täydentäjät, erillinen opinto-oikeus, pääaineen vaihto). Tästä valinnasta kerrotaan tarkemmin erillisvalintojen verkkosivulla.

[ALKUUN]

 

4. Valinta

4.1. Valintakiintiöt

Uusien opiskelijoiden aloituspaikkakiintiö jaetaan kahteen osaan: yhteispistevalintakiintiöön ja koepistevalintakiintiöön. Parittomissa kiintiöissä paikat jakautuvat yhteispistekiintiön eduksi.

4.1.1. Yhteispistevalinta

Ensimmäisessä vaiheessa puolet aloituspaikkamäärästä (logopediassa suulliseen kokeeseen kutsuttavien määrästä, englannin aineenopettajan koulutuksessa haastatteluun kutsuttavien määrästä, suomen kielen aineenopettajan koulutuksessa haastatteluun kutsuttavien määrästä) täytetään valitsemalla kaikkien hakijoiden joukosta opiskelijat ylioppilastutkintotodistuksesta ja valintakokeesta saadun yhteispistemäärän perusteella.
Alin hyväksyttävä pistemäärä kussakin kirjallisessa valintakokeessa on 10 pistettä, ellei muuta ilmoiteta.
Jos hakijat päätyvät tasapisteisiin, ratkaistaan hakijoiden keskinäinen järjestys ensisijaisesti valintakoepisteiden perusteella, toissijaisesti ylioppilastutkintotodistuksen pistemäärän perusteella.

Pisteet lasketaan seuraavasti:

1. Valintakokeesta voi saada 30 pistettä, logopediassa 15 pistettä.
2. Ylioppilastutkintotodistuksesta otetaan neljän arvosanan antama yhteinen pistemäärä, joka lasketaan alla olevan taulukon mukaan. Tämä pistemäärä kerrotaan luvulla 0,75. Todistuksesta voi saada enintään 30 pistettä.
3. Saamelaisen kulttuurin opiskelijavalinnassa annetaan saamen kielen opinnoista/yo-todistuksen saamen kielen arvosanasta neljä lisäpistettä.

4.1.2. Koepistevalinta

Jos et tule valituksi yhteispistevalinnassa, osallistut automaattisesti valinnan toisessa vaiheessa koepistevalintaan. Toinen puoli aloituspaikkamäärästä (logopediassa suulliseen kokeeseen kutsuttavien määrästä, aineenopettajankoulutuksissa haastatteluun kutsuttavien määrästä) täytetään valitsemalla opiskelijat pelkän valintakokeen perusteella. Valintakokeesta voi saada 30 pistettä, logopediassa 15 pistettä. Saamelaisen kulttuurin opiskelijavalinnassa annetaan saamen kielen opinnoista/yo-todistuksen saamen kielen arvosanasta kaksi lisäpistettä.

[ALKUUN]

4.2. Ylioppilastutkinnon pisteitys

Ylioppilastutkintotodistuksesta otetaan huomioon eri koulutusohjelmien ja pääaineiden valinnassa neljä arvosanaa seuraavasti:

historia-aineet
· äidinkieli
· ennen vuotta 2006 ylioppilastutkinnon suorittaneilla reaalikoe kaksinkertaisena ja 2006 ja sen jälkeen
  tutkinnon suorittaneilla historian ainereaalikoe kaksinkertaisena
· muista (ei ainereaali) paras arvosana
arkeologia ja kulttuuriantropologia
· äidinkieli
· ainereaali tai reaali
· muista (ei ainereaali) kaksi parasta
englantilainen filologia ja englannin kielen aineenopettajan koulutus
· äidinkieli
· englanti
· muista kaksi parasta arvosanaa
germaaninen filologia ja saksan kielen aineenopettajan koulutus
· äidinkieli
· saksa
· muista kaksi parasta arvosanaa
pohjoismainen filologia ja ruotsin kielen aineenopettajan koulutus
· äidinkieli
· toinen kotimainen kieli
· muista kaksi parasta arvosana
informaatiotutkimuksen koulutusohjelma, logopedian koulutusohjelma, kirjallisuus, suomen kielen aineenopettajan koulutus, suomen kieli, saamen kieli ja saamelainen kulttuuri
· äidinkieli
· muista kolme parasta arvosanaa

Ylioppilastutkintotodistuksen pisteitys

aine	taso	l	e	m	c	b	a
äidinkieli (suomi/ruotsi/saame)		10	9	8	6	4	2
äidinkieli (suomi/ruotsi/saame)*		10	9	6	2	0	0
suomi (kun äidinkieli saame)		10	9	8	6	4	2
reaali/ainereaali		10	9	8	6	4	2
2. kotimainen kieli	pitkä	10	9	8	6	4	2
	keskipitkä	9	8	7	5	2	0
vieras kieli	pitkä	10	9	8	6	4	2
	lyhyt	8	7	6	4	2	0
matematiikka	pitkä	10	9	8	7	6	4
	lyhyt	7	6	5	3	1	0

*) silloin kun haetaan opinto-oikeutta logopedian koulutusohjelmaan

 

IB-tutkinnon arvosanat rinnastetaan suomalaisen ylioppilastutkinnon arvosanoihin seuraavasti.

IB-tutkinto	7	6	5	4	3	2
yo-tutkinto	l	e	m	c	b	a

Higher Level -aineet (HL) rinnastetaan suomalaisen ylioppilastutkinnon vaativamman tason kokeeseen, Subsidiary Level -aineet (SL) muun tason kokeeseen. IB-tutkinnosta otetaan huomioon neljä ainetta kuten suomalaisesta ylioppilastutkinnostakin. Historia-aineiden valinnassa IB-tutkinnon historia rinnastetaan historian ainereaaliin. Luonnontieteelliset aineet ja taideaineet pisteitetään (aine)reaalin mukaan, ruotsin kieli pisteitetään toisen kotimaisen kielen muun tason mukaan, muut kieliaineet muun tason mukaan.

[ALKUUN]

Reifeprüfung-tutkinnon arvosanat rinnastetaan suomalaisen ylioppilastutkinnon arvosanoihin seuraavasti.

Reifeprüfung	15–13	12–10	9–8	7	6–5	4
yo-tutkinto	l	e	m	c	b	a

Reifeprüfung-tutkinnosta otetaan huomioon neljä ainetta kuten suomalaisesta ylioppilastutkinnostakin. Historia-aineiden valinnassa Reifeprüfung-tutkinnon historia rinnastetaan historian ainereaaliin. Luonnontieteelliset aineet ja taideaineet pisteitetään (aine)reaalin mukaan, ruotsin kieli pisteitetään toisen kotimaisen kielen muun tason mukaan, muut kieliaineet muun tason mukaan.

 

European Baccalaureate -tutkinnon pisteet rinnastetaan suomalaisen ylioppilastutkinnon arvosanoihin seuraavasti:

EB-tutkinto	10–9,00	8,95–8,00	7,95–7,00	6,95–6,00	5,95–5,00	4,95–4,00
yo-tutkinto	l	e	m	c	b	a

 

European Baccalaureate-tutkinnosta otetaan huomioon neljä ainetta kuten suomalaisesta ylioppilastutkinnostakin. Historia-aineiden valinnassa European Baccalaureate-tutkinnon historia rinnastetaan reaaliin. Luonnontieteelliset aineet ja taideaineet pisteitetään reaalin mukaan, ruotsin kieli pisteitetään toisen kotimaisen kielen muun tason mukaan, muut kieliaineet muun tason mukaan.

Toisessa Pohjoismaassa korkeakoulukelpoisuuden saavuttaneiden arvosanat muunnetaan suomalaisen ylioppilastutkinnon arvosanoiksi NUAS:n (Det nordiska universitetsadministratörssamarbetet) suositusten mukaan. Lisätietoja saa opintoasiainpäälliköltä.

[ALKUUN]

 

4.3. Valintakoevaatimukset ja kokeiden ajat

Valintakokeet järjestetään vain Oulussa Linnanmaan kampuksella. Sisäänkäynti L-saleihin ovesta 2T ja HU-saleihin ovesta C.

Aate- ja oppihistoria

Valintakoe: 24.5.2012 klo 13–16, sali L4.

Valintakokeessa on kaksi esseetehtävää ja yksi useampiosainen määrittelytehtävä. Koetta varten luettava kirja on
- Rossi, Paolo: Modernin tieteen synty Euroopassa. Vastapaino 2010.
Jokaisesta vastauksesta voi saada 0–10 pistettä ja koko kokeesta 0–30 pistettä. Vastausten arvioimisessa kiinnitetään huomiota asiatiedon hallinnan lisäksi kykyyn asettaa ilmiöitä yhteyksiinsä, kykyyn hahmottaa kokonaisuuksia ja erottaa olennainen epäolennaisesta. Lisäksi arvioidaan taitoa esittää asiat jäsennellysti ja johdonmukaisesti.

[ALKUUN]

 

Englannin kielen aineenopettajan koulutus

Kirjallinen koe: 21.5.2012 klo 14–17, sali L1.
Haastattelu: kutsun mukaan 13.6.2012.

Valinnassa on kaksi osaa: kirjallinen koe ja haastattelu.

1. Kirjallinen koe on kolmiosainen.

a. Rakenne, sanasto

- Leech, G. & Svartvik, J..: A Communicative Grammar of English. Harlow: Longman.
- Thomson, A.J. & Martinet, A.V.: A Practical English Grammar. 3. tai 4. painos. Oxford: Oxford University Press.

b. Tekstin ymmärtäminen

c. Kirjoitelma, josta arvostellaan sekä kieli että sisältö, joista jälkimmäisellä on pääpaino. Kieliasun arvostelussa kiinnitetään huomiota seuraaviin piirteisiin:
- kielen virheettömyys
- täsmällinen ilmaisu
- sanaston monipuolinen käyttö
- lauserakenteiden hallinta
- tekstin yhtenäisyys ja ilmaisun sujuvuus
Sisällön kohdalla teoksen tuntemuksen lisäksi ratkaisee valmius
- analysoida aineistoa eikä vain referoida sitä
- tehdä omia, itsenäisiä, asiaan liittyviä havaintoja
- muodostaa havaintojen perusteella kokonaiskuva luetusta teoksesta.

Tehtävä edellyttää tutustumista yhteen seuraavista teoksista:
- Hartley, L.P.: The Go-Between. Penguin, 1999.
- Paxman, Jeremy: The English: A Portrait of a People. Penguin, 2007.
- Cook, Guy: Applied Linguistics. Oxford University Press, 2003.
- Loewen, Shawn and Reinders, Hayo: Key Concepts in Second Language Acquisition. Palgrave Macmillan, 2011.

Kustakin osasta voi saada 0–10 pistettä. Ollakseen mukana valinnassa hakijan on saatava jokaisesta kokeen osiosta vähintään kolme pistettä.

2. Haastattelu

Haastatteluun kutsutaan 15 hakijaa yhteispistemäärän (kirjallinen koe + ylioppilastutkintotodistus) perusteella ja 15 hakijaa pelkästään kirjallisen valintakokeen perusteella. Haastattelusta voi saada 0–15 pistettä, alin hyväksytty pistemäärä on kahdeksan. Haastattelussa arvioidaan hakijan koulutettavuutta opettajan tehtäviin. Huomiota kiinnitetään myös hakijan vuorovaikutustaitoihin. Haastattelun tavoitteena on selvittää hakijan käsityksiä itsestään englannin kielen opiskelijana ja tulevana englannin kielen opettajana. Haastatteluun kutsuttavien nimet ja tarkka aika ja paikka julkistetaan opiskelijavalinnan verkkosivulla 7.6.2012, jos hakija on hakulomakkeessa antanut tähän luvan. Haastattelu järjestetään 13.6.2012.

Opiskelijaksi hyväksytään 15 kirjallisessa kokeessa ja haastattelussa parhaan yhteispistemäärän saanutta hakijaa. Mikäli hakijat päätyvät samaan valintakokeen yhteispistemäärään, valinnan ratkaisee ensisijaisesti kirjallisen kokeen pistemäärä, toissijaisesti haastattelun pistemäärä.

Huom. Englannin aineenopettajan koulutukseen sisältyvät opettajan pedagogiset opinnot. Siksi valintakiintiö ei ole tarkoitettu hakijoille, joilla on jo opettajanpätevyys tai jotka ovat sitä paraikaa hankkimassa.

[ALKUUN]

 

Englantilainen filologia

Valintakoe: 21.5.2012 klo 14–17, sali L1.

Koe on kirjallinen ja kolmiosainen.

1. Rakenne, sanasto
Suositellaan tutustumista toiseen seuraavista teoksista:
- Leech, G. & Svartvik, J.: A Communicative Grammar of English. Harlow: Longman.
- Thomson, A.J. & Martinet, A.V.: A Practical English Grammar. 3. tai 4. painos. Oxford: Oxford University Press.

2. Tekstin ymmärtäminen

3. Kirjoitelma, josta arvostellaan sekä kieli että sisältö, joista jälkimmäisellä on pääpaino. Kieliasun arvostelussa kiinnitetään huomiota seuraaviin piirteisiin:
- kielen virheettömyys
- täsmällinen ilmaisu
- sanaston monipuolinen käyttö
- lauserakenteiden hallinta
- tekstin yhtenäisyys ja ilmaisun sujuvuus
Sisällön kohdalla teoksen tuntemuksen lisäksi ratkaisee valmius
- analysoida aineistoa eikä vain referoida sitä
- tehdä omia, itsenäisiä, asiaan liittyviä havaintoja
- muodostaa havaintojen perusteella kokonaiskuva luetusta teoksesta.
Tehtävä edellyttää tutustumista yhteen seuraavista teoksista:
- Hartley, L.P: The Go-Between. Penguin, 1999.
- Paxman, Jeremy: The English: A Portrait of a People. Penguin, 2007.
- Cook, Guy: Applied Linguistics. Oxford University Press, 2003.
- Loewen, Shawn and Reinders, Hayo: Key Concepts in Second Language Acquisition. Palgrave Macmillan, 2011.

Kustakin osasta voi saada 0–10 pistettä. Ollakseen mukana valinnassa hakijan on saatava jokaisesta kokeen osasta vähintään kolme pistettä.

[ALKUUN]

 

Germaaninen filologia

Kirjallinen koe: 23.5.2012 klo 9–12, sali HU106.
Haastattelu: heti kirjallisen kokeen jälkeen, sali HU209.

Valintakokeessa on kolme osaa, joista kustakin voi saada 0–10  pistettä.
1. Kuultuun tekstiin perustuva saksankielinen lyhyehkö reproduktio.

2. Käännös suomesta saksaan.

3. Haastattelu (n. 5 min.), jossa kaksi lehtoria haastattelee pyrkijää saksan kielellä.

[ALKUUN]

 

Historia

Valintakoe: 22.5.2012 klo 9–12, sali L1.

Valintakokeessa on kaksi tehtävää, jotka perustuvat lukion pakollisiin historiakursseihin ja niihin liittyvään, kokeessa jaettavaan aineistoon.  Kummastakin tehtävästä voi saada 0–15 pistettä ja koko kokeesta 0–30 pistettä.

[ALKUUN]

 

Informaatiotutkimuksen koulutusohjelma

Valintakoe: 23.5.2012 klo 13–16, sali HU106.

Kirjallista koetta varten luetaan seuraava kirja:
- Ote informaatiosta. Johdatus informaatiotutkimukseen ja interaktiiviseen mediaan. Toim. Sami Serola. Helsinki: BTJ Kustannus 2010.

Valintakoekirjasta tulee esseetehtäviä ja niiden lisäksi voi olla monivalinta- ja/tai määrittelytehtäviä. Vastauksista voi saada yhteensä 0–30 pistettä. Vastauksissa odotetaan kykyä ymmärtää teosten keskeinen sisältö ja käsitteet. Vastausten arvioimisessa kiinnitetään huomiota asiatiedon hallinnan lisäksi myös kykyyn asettaa asioita yhteyksiinsä ja hahmottaa kokonaisuuksia sekä kykyyn esittää asiat jäsennellysti ja johdonmukaisesti.

Informaatiotutkimuksen koulutusohjelmaan otetaan omana kiintiönään yksi saamenkielentaitoinen opiskelija. Valinnan edellytyksenä on, että hakija on saanut valintakokeesta vähintään 10 pistettä. Hakijalta edellytetään, että hän on suorittanut saamen kielen lukion kurssin tai että hän muutoin on hankkinut vastaavan kielitaidon. Todistus saamen kielen lukion kurssin suorittamisesta on liitettävä hakemukseen. Ne hakijat, jotka eivät ole tätä kurssia suorittaneet, voidaan tarvittaessa kutsua kielitaitokokeeseen ennen hyväksymispäätöksen tekemistä. Mikäli hakijoita on useita, valituksi tulee valintakokeessa korkeimman pistemäärän saanut.

[ALKUUN]

 

Kirjallisuus

Valintakoe: 22.5.2012 klo 13–16, sali L4.

Kokeessa vastataan kahteen tehtävään.

1) Proosa-analyysitehtävä
Tehtävää varten luetaan seuraava teos:
-Paul Auster: Näkymätön (Tammi, 2010).
Teoksen analyysissä käytetään apuna käsitteistöä, joka esitetään teoksessa Alanko, Outi ja Käkelä-Puumala, Tiina (toim.): Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä (SKS, 1. p. 2001, 2. p. 2003 tai 3. p.2008). Osiosta voi saada 0–15 pistettä.

2) Runoanalyysitehtävä
Analysoitava teksti jaetaan koetilanteessa.
Runon analyysissä käytetään apuna käsitteistöä, joka esitetään teoksessa Kainulainen, Siru; Kesonen, Kaisu ja Lummaa, Karoliina (toim.): Lentävä hevonen: välineitä runoanalyysiin (Vastapaino, 2007).
Osiosta voi saada 0–15 pistettä.

[ALKUUN]

 

Kulttuuriantropologia ja arkeologia

Valintakoe: 25.5.2012 klo 9–12, sali L4.

Opiskelijat valitaan kulttuuriantropologiaan ja arkeologiaan. Perusopinnot, ts. ensimmäisen vuoden opinnot ovat kaikille opiskelijoille yhteiset. Varsinainen pääaine valitaan ensimmäisen opiskeluvuoden lopulla.

Kirjallista valintakoetta varten luetaan seuraavat teokset:
- Halinen, Petri et al.: Johdatus arkeologiaan, luvut 1–6 (s. 13 – 324). (Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press, 2008)
- Eriksen, Thomas Hylland: Toista maata? Johdatus antropologiaan. Helsinki: Gaudeamus, 2004.
Kummastakin valintakoekirjasta tulee yksi esseetehtävä.

Kokeesta voi saada 0–30 pistettä, jolloin kummankin kysymyksen enimmäispistemäärä on 15. Vastausten arvioimisessa kiinnitetään huomiota asiatiedon hallinnan lisäksi myös kykyyn asettaa asioita yhteyksiinsä, kykyyn hahmottaa kokonaisuuksia ja erottaa olennainen ja epäolennainen sekä taitoon esittää asiat jäsennellysti ja johdonmukaisesti.

[ALKUUN]

Logopedian koulutusohjelma

Kirjallinen koe: 14.5.2012 klo 9–11, sali L1.
Suullinen koe: kutsun mukaan 5.6.2012 tai 6.6.2012

1. Kirjallinen koe

Koe on suomenkielinen. Kokeeseen kuuluu kaksi teosta:
1) Leppäluoto, J., Kettunen, R., Rintamäki, H. & Vakkuri, O. (2008). Anatomia ja fysiologia. Rakenteesta toimintaan. WSOY.
2) Aaltonen, O., Aulanko, R., Iivonen, A., Klippi, A. & Vainio, M. (toim.) 2009. Puhuva
ihminen. Otava.

Kirjallisessa kokeessa hakija vastaa väittämiin valitsemalla kahdesta vaihtoehdosta (väittämä pitää paikkansa tai se ei pidä paikkansa).

Pisteitys: Molemmista kirjoista on kokeessa 20 väittämää, joista kustakin oikeasta vastauksesta voi saada 1 pisteen. Väärästä vastauksesta vähennetään 1 piste, ja myös vastaamatta jättäminen tulkitaan vääräksi vastaukseksi. Alin hyväksyttävä pistemäärä kummastakin kirjasta annettuihin tehtäviin on viisi pistettä.

Kirjallisen kokeen maksimipistemäärä on 40 pistettä. Tämä pistemäärä kerrotaan luvulla 0,375. Kirjallisen kokeen lopullinen maksimipistemäärä on siten 15 pistettä.

2. Suullinen koe

Suulliseen kokeeseen kutsutaan 22 hakijaa yhteispistemäärän (= kirjallinen koe ja ylioppilastutkintotodistus) perusteella ja 22 hakijaa pelkästään kirjallisen valintakokeen perusteella. Suulliseen kokeeseen valittujen tulee lähettää taustatietona yhden paperiarkin mittainen, koneella kirjoitettu teksti yksilöhaastattelua varten. Tekstissä kerrot, miksi haet opiskelemaan juuri logopediaa, miksi juuri Oulun yliopistoon, aiemmat lukion jälkeiset opintosi, työkokemuksesi ja harrastuksesi. Teksti tulee palauttaa kolmena kappaleena niin, että se on perillä viimeistään 1.6.2012.

Lomake lähetetään osoitteeseen:Humanistinen tiedekunta/logopedia, Valintakoe 2012, PL 1000, 90014 Oulun yliopisto

Suulliseen kokeeseen tullessasi sinun on esitettävä korkeintaan kolme kuukautta vanha audiogrammi (kuulokäyrä). Audiogrammin saa terveyskeskuksista ja yksityisiltä lääkäriasemilta.

Suullinen koe jakaantuu kolmeen osaan:
1. puheen ja äänen tarkastus (arviointi: hyväksytty/hylätty),
2. yksilöhaastattelu (pisteytys kahdelta osa-alueelta: ilmaisu ja vuorovaikutus sekä soveltuvuus alalle, molemmista 0–5, alin hyväksytty pistemäärä molemmista osa-alueista on 2).
3. ryhmäkeskustelu (pisteytys 0–5, alin hyväksytty pistemäärä 2).
Yksilöhaastattelun ja ryhmäkeskustelun aikana arvioidaan mm. hakijan puheen- ja äänenkäyttöä, ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, sekä opiskelutaitoja, -valmiuksia ja -motivaatiota. Yksilöhaastattelussa ja ryhmäkeskustelussa on mukana kolme arvioijaa.

Suullisesta kokeesta voi saada kaikkiaan 0–15 pistettä. Hakijoita arvioitaessa kiinnitetään erityistä huomiota puheilmaisuun sekä äänenkäytön selkeyteen. Suullisen kokeen aikana tarkastellaan myös hakijan mahdollisuuksia suoriutua logopedian kliinisistä opintojaksoista. Hyväksymisen edellytyksenä on, ettei havaita sellaisia esteitä, jotka haittaavat kliiniseen asiakasharjoitteluun osallistumista.

Koulutusohjelmaan hyväksytään 30 suullisessa ja kirjallisessa kokeessa parhaan yhteispistemäärän saanutta hakijaa. Mikäli hakijat päätyvät samaan valintakokeen yhteispistemäärään, ratkaisee suullisen kokeen yksilöhaastattelun pistemäärä.

[ALKUUN]

 

Pohjoismainen filologia

Valintakoe: 24.5.2012 klo 9–12, sali L3.

1. Ruotsin kielen rakenne ja sanasto
Ruotsin kielen rakenteiden, kielioppisääntöjen ja termistön hallinnassa edellytetään lukion B-ruotsin oppimäärän mukaisia tietoja ja taitoja.

2. Ruotsin kielen tuottaminen
Koetilaisuudessa jaettavaan materiaaliin perustuva kirjoitelma, josta arvostellaan sekä kieliasu että sisältö.

3. Kielen käyttöä ja tutkimusta kuvaavien käsitteiden hallinta
Osio pohjautuu teokseen Dahl, Östen: Språkets enhet och mångfald. Lund: Studentlitteratur, 2000 tai 2007. Vuoden 2000 painoksesta luetaan luvut 3–6 ja 11–13 tai vuoden 2007 painoksesta luvut 3–6 ja 10–12.

Osioista 1–3 voi saada kustakin 0–10 pistettä. Ollakseen mukana valinnassa hakijan on saatava kustakin osiosta vähintään 3 pistettä.

 

Ruotsin kielen aineenopettajan koulutus

Kirjallinen valintakoe: 24.5.2012 klo 9–12, sali L3.
Haastattelu: kutsun mukaan 14.6.2012.

Valinnassa on kaksi osaa: kirjallinen koe ja haastattelu.

1. Kirjallinen koe

a. Ruotsin kielen rakenne ja sanasto
Ruotsin kielen rakenteiden, kielioppisääntöjen ja termistön hallinnassa edellytetään lukion B-ruotsin oppimäärän mukaisia tietoja ja taitoja.
b. Ruotsin kielen tuottaminen
Koetilaisuudessa jaettavaan materiaaliin perustuva kirjoitelma, josta arvostellaan sekä kieliasu että sisältö.
c. Kielen käyttöä ja tutkimusta kuvaavien käsitteiden hallinta
Osio pohjautuu teokseen Dahl, Östen: Språkets enhet och mångfald. Lund: Studentlitteratur, 2000 tai 2007. Vuoden 2000 painoksesta luetaan luvut luvut 3–6 ja 11–13 tai vuoden 2007 painoksesta luvut  3–6 ja 10–12.

Osioista 1–3 voi saada kustakin 0–10 pistettä. Ollakseen mukana valinnassa hakijan on saatava kustakin osiosta vähintään 3 pistettä.

2. Haastattelu

Opettajankoulutuksen haastatteluun kutsutaan kymmenen hakijaa yhteispistemäärän (kirjallinen koe + ylioppilastutkintotodistus) perusteella ja kymmenen hakijaa pelkästään kirjallisen valintakokeen perusteella. Haastattelusta voi saada 0–15 pistettä, alin hyväksytty pistemäärä on kahdeksan. Haastattelussa arvioidaan hakijan koulutettavuutta opettajan tehtäviin. Huomiota kiinnitetään myös hakijan vuorovaikutustaitoihin. Haastattelun tavoitteena on selvittää hakijan käsityksiä itsestään ruotsin kielen opiskelijana ja tulevana ruotsin kielen opettajana. Haastatteluun kutsuttavien nimet ja tarkka aika ja paikka julkistetaan opiskelijavalinnan verkkosivulla 8.6.2012, jos hakija on hakulomakkeessa antanut tähän luvan. Haastattelu järjestetään 14.6.2012.

Opiskelijaksi hyväksytään kymmenen kirjallisessa kokeessa ja haastattelussa parhaan yhteispistemäärän saanutta hakijaa. Mikäli hakijat päätyvät samaan valintakokeen yhteispistemäärään, valinnan ratkaisee ensisijaisesti kirjallisen kokeen pistemäärä, toissijaisesti haastattelun pistemäärä.

Huom. Ruotsin kielen aineenopettajan koulutukseen sisältyvät opettajan pedagogiset opinnot. Siksi valintakiintiö ei ole tarkoitettu hakijoille, joilla on jo opettajanpätevyys tai jotka ovat sitä paraikaa hankkimassa.

[ALKUUN]

 

Saamelainen kulttuuri

Valintakoe: 29.5.2012 klo 9–12, sali HU111.

Kirjallinen koe

Sisältökysymyksiä teoksesta
- Lehtola, Veli-Pekka: Saamelaiset - historia, yhteiskunta, taide. Inari: Kustannus-Puntsi, 1997.
Kokeesta voi saada 0–30 pistettä.

Yhteispistevallinnassa annetaan 4 lisäpistettä ja koepistevalinnassa 2 lisäpistettä hakijalle, joka on opiskellut koulussa saamen kieltä ja/tai suorittanut saamen kielen kokeen ylioppilastutkinnossa.

[ALKUUN]

 

Saamen kieli

Kirjallinen koe: 28.5.2012 klo 9–12, sali HU111.
Haastattelu: kirjallisen kokeen jälkeen, salit HU109 ja HU 110

1. Kirjallinen koe

1.1. Pohjoissaame
1.1.1. Sisältökysymykset
Saamen kielen rakenteiden, kielioppisääntöjen, kielenhuollon ja termistön hallinta. Kokeeseen luetaan teos Sámás 1–3. Oslo: Tiden Norsk Forlag, 1985–1987 (kielioppia ja kielenhuoltoa käsittelevät osat, noin 100 sivua). Osiosta voi saada 0–10 pistettä.
1.1.2. Saamen kielen tuottaminen
Jovnna-Ánde Vestin teokseen Čáhcegáddái nohká boazobálggis (1988) perustuva kirjoitelma, josta arvostellaan sekä kieliasu että sisältö. Kirjoitelman pituus on noin 2 sivua. Osiosta voi saada 0–5 pistettä. Osiosta on saatava vähintään 2 pistettä ollakseen mukana valinnassa.
1.1.3. Lyhyehkö käännös suomesta saameen. Osiosta voi saada 0–5 pistettä. Osiosta on saatava vähintään 2 pistettä ollakseen mukana valinnassa.

1.2. Inarinsaame
Sisältökysymyksiä teoksesta Petter Morottaja - Petra Kuuva - Marja-Liisa Olthuis 2011: Kielâkyeimi 1 ja siihen liittyvä kielioppiosio. Aanaar: Sämitigge. Osiosta voi saada 0–20 pistettä. (Teoksen voi tarvittaessa tilata myös Giellagas-instituutista, sähköpostiosoite: giellagas@lists.oulu.fi).

2. Haastattelu

Kirjallisen kokeen jälkeen n. 20 minuuttia kestävä haastattelu. Osiosta voi saada 0–10 pistettä.

[ALKUUN]

 

Saksan kielen aineenopettajan koulutus

Kirjallinen koe: 23.5.2012 klo 9–12, sali HU106.
Haastattelu: heti kirjallisen kokeen jälkeen, sali HU209.
Opettajankoulutuksen haastattelu: kutsun mukaan 15.6.2012.

Valinnassa on kaksi osaa: kirjallinen koe (ja siihen liittyvä haastattelu) sekä erillinen opettajankoulutuksen haastattelu.

1. Kirjallinen koe (ja siihen liittyvä haastattelu ovat samat kuin germaanisessa filologiassa)

Kokeessa on kolme osaa, joista kustakin voi saada 0–10 pistettä.
a. Kuultuun tekstiin perustuva saksankielinen lyhyehkö reproduktio.
b. Käännös suomesta saksaan.
c. Haastattelu (n. 5 min.), jossa kaksi lehtoria haastattelee pyrkijää saksan kielellä.

2. Opettajankoulutuksen haastattelu

Haastatteluun kutsutaan neljä hakijaa yhteispistemäärän (kirjallinen koe + ylioppilastutkintotodistus) perusteella ja neljä hakijaa pelkästään kirjallisen valintakokeen perusteella. Haastattelusta voi saada 0–15 pistettä, alin hyväksytty pistemäärä on kahdeksan. Haastattelussa arvioidaan hakijan koulutettavuutta opettajan tehtäviin. Huomiota kiinnitetään myös hakijan vuorovaikutustaitoihin. Haastattelun tavoitteena on selvittää hakijan käsityksiä itsestään saksan kielen opiskelijana ja tulevana saksan kielen opettajana. Haastatteluun kutsuttavien nimet ja tarkka aika ja paikka julkistetaan opiskelijavalinnan verkkosivulla 8.6.2012, jos hakija on hakulomakkeessa antanut tähän luvan. Haastattelu järjestetään 15.6.2012.

Opiskelijaksi hyväksytään neljä kirjallisessa kokeessa ja haastattelussa parhaan yhteispistemäärän saanutta hakijaa. Mikäli hakijat päätyvät samaan valintakokeen yhteispistemäärään, valinnan ratkaisee ensisijaisesti kirjallisen kokeen pistemäärä, toissijaisesti haastattelun pistemäärä.

Huom. Saksan aineenopettajan koulutukseen sisältyvät opettajan pedagogiset opinnot. Siksi valintakiintiö ei ole tarkoitettu hakijoille, joilla on jo opettajanpätevyys tai jotka ovat sitä paraikaa hankkimassa.

[ALKUUN]

Suomen kielen aineenopettajan koulutus

Kirjallinen koe: 21.5.2012 klo 9–12, sali L4.
Haastattelu: kutsun mukaan 12.6.2012.

Valintakokeena on kaikille pakollinen kirjallinen koe ja lisäksi haastattelu. Kirjallinen koe perustuu teoksiin
- Alho, Irja - Kauppinen, Anneli: Käyttökielioppi. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009 ja
- Heikkinen, Vesa – Mantila, Harri: Kielemme kohtalo. Helsinki: Gaudeamus, 2011.

Käyttökieliopista tulee lyhyitä, tietojen soveltamista vaativia tehtäviä. Heikkisen ja Mantilan teoksen pohjalta kirjoitetaan essee, jonka otsikko annetaan koetilanteessa. Esseen pituus on noin kolme sivua, ja essee arvostellaan sekä asiasisällön että kielen kannalta. Kokeesta voi saada 0–30 pistettä.

Haastattelussa arvioidaan hakijan koulutettavuutta ja sopivuutta opettajan tehtäviin. Huomiota kiinnitetään myös hakijan vuorovaikutustaitoihin. Haastatteluun kutsutaan 12 hakijaa yhteispistemäärän (kirjallinen koe ja ylioppilastutkintotodistus) ja 12 hakijaa pelkästään kirjallisen valintakokeen perusteella. Haastattelusta voi saada 0–15 pistettä, ja alin hyväksytty pistemäärä on kahdeksan. Haastattelu järjestetään 12.6.2012. Haastatteluun kutsuttavien nimet ja haastattelun tarkka aika ja paikka julkistetaan opiskelijavalinnan verkkosivulla 6.6.2012, jos hakija on hakulomakkeessa antanut tähän luvan.

Opiskelijaksi hyväksytään 12 kirjallisessa kokeessa ja haastattelussa parhaan yhteispistemäärän saanutta hakijaa. Mikäli hakijat päätyvät samaan valintakokeen yhteispistemäärään, valinnan ratkaisee ensisijaisesti kirjallisen kokeen pistemäärä, toissijaisesti haastattelun pistemäärä.

[ALKUUN]

 

Suomen kieli

Kirjallinen koe: 21.5.2012 klo 9–12, sali L4.

Valintakokeena on kaikille pakollinen kirjallinen koe. Kirjallinen koe perustuu teoksiin
- Alho, Irja - Kauppinen, Anneli: Käyttökielioppi. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009 ja
- Heikkinen, Vesa - Mantila, Harri 2011: Kielemme kohtalo. Helsinki: Gaudeamus, 2011.

Käyttökieliopista tulee lyhyitä, tietojen soveltamista vaativia tehtäviä. Heikkisen ja Mantilan teoksen pohjalta kirjoitetaan essee, jonka otsikko annetaan koetilanteessa. Esseen pituus on noin kolme sivua, ja essee arvostellaan sekä asiasisällön että kielen kannalta. Kokeesta voi saada 0–30 pistettä.

[ALKUUN]

5. Valinnan tulos ja oikaisun hakeminen

 

Valinnan tulokset julkistetaan viimeistään 29.6.2012 tiedekunnan virallisella ilmoitustaululla ja Internetissä (jos hakija on antanut tähän luvan). Hyväksytyille ja kokeeseen osallistuneille valitsematta jääneille lähetetään tieto valinnan tuloksesta henkilökohtaisella kirjeellä. Kirjeessä ilmoitetaan myös mahdollisen varasija.

Valitun tulee viimeistään heinäkuun 31. päivänä 2012 ilmoittaa sitovasti, ottaako vastaan saamansa opiskelupaikan, luopuuko siitä vai jääkö jonottamaan toista opiskelupaikkaa. Opiskelijaksi hyväksytty voi ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan saman lukukauden aikana alkavista opinnoista. Säännös koskee ainoastaan valtakunnallisessa yhteishaussa mukana olevia koulutuksia (mukaan lukien Maanpuolustuskorkeakoulu). Yliopistojen erillisvalinnat ja ammattikorkeakoulujen vieraskielinen aikuiskoulutus ja vieraskieliset ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot jäävät säännöksen ulkopuolelle.

Säännös ei estä ottamasta vastaan toista korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa jonain muuna lukukautena alkavasta koulutuksesta.

Jos haet humanistiseen tiedekuntaan moneen koulutukseen, sinun tulee laittaa kohteet suosiojärjestykseen. Opiskelupaikat täytetään suosiojärjestyksessä. Jos tulet valituksi kohteeseen, joka oli hakemuksessasi korkeimmalla sijalla, sinut valitaan tähän kohteeseen ja hylätään muissa kohteissa. Jos sinut puolestaan valitaan alemmalla sijalla olevaan kohteeseen, voit jonottaa ylempään kohteeseen.

Kaikkiin tiedekunnan hakukohteisiin voi jonottaa.

Jos hyväksyminen perustuu hakemuksessa virheellisesti annettuihin tietoihin tai hakija ei saa vaadittua tutkintotodistusta, hyväksyminen perutaan.

Opiskelijavalinnan tulokseen tyytymätön voi pyytää siihen oikaisua humanistisen tiedekunnan dekaanilta 14 päivän kuluessa tuloksen julkistamisesta. Oikaisupyyntö tehdään kirjallisena ja siinä on yksilöitävä, missä kohdin muutosta halutaan. Aineisto, jonka perusteella valinta kunkin hakijan osalta on tehty, on tämän ajan kuluessa hakijan vapaasti nähtävissä tiedekunnan kansliassa siinä laajuudessa kuin se on mahdollista.

Oikaisupyyntö on jätettävä tiedekunnan kansliaan (Humanistinen tiedekunta, PL 1000, 90014 OULUN YLIOPISTO; käyntiosoite Snellmania, Linnanmaa, Oulu, ovi C, 3. krs).

[ALKUUN]

6. Aineenopettajankoulutus

Aineenopettajankoulutus voi sisältyä tutkintoihin silloin, kun opiskelijan pääaineena on suomen kieli, kirjallisuus, saamen kieli, englantilainen filologia, germaaninen filologia, pohjoismainen filologia, historia tai aate- ja oppihistoria.

Vuonna 2012 aloittavien opiskelijoiden opettajankoulutukseen valittavien kiintiöt ovat seuraavat:
äidinkieli ja kirjallisuus 17 (suomen kieli 12 paikkaa, kirjallisuus 5 paikkaa)
historia 12
englannin kieli 18
saksan kieli 10
ruotsin kieli 16
äidinkieli (saame) 5.

Äidinkielen ja kirjallisuuden paikoista täytetään kesän valinnassa suomen kielen osuus 12 paikkaa. Englannin paikoista täytetään kesän valinnassa 15, saksan paikoista 4 ja ruotsin paikoista 10. Loput paikat täytetään toisen opiskeluvuoden aikana pääaineen opintomenestyksen ja opettajankoulutuksen soveltuvuuskokeen perusteella. Kaikki historian ja kirjallisuuden paikat täytetään myös toisen opiskeluvuoden aikana em. tavalla. Soveltuvuuskokeeseen voi osallistua kaksi kertaa kolmen ensimmäisen opiskelulukukauden aikana. Opettajankoulutukseen valitut suorittavat opettajan pedagogiset opinnot kolmannen opiskeluvuoden kevätlukukaudella ja neljännen vuoden syyslukukaudella.

Aineenopettajankoulutuksen valinnasta ja opettajan pedagogisista opinnoista kerrotaan uusille opiskelijoille opintojen alkuvaiheessa tarkemmin.

[ALKUUN]

7. Koulutusohjelman tai pääaineen vaihtaminen

Opiskelija voi vaihtaa pääainetta tai koulutusohjelmaa opiskelemalla uudesta pääaineesta vähintään perusopinnot arvosanalla hyvä (3). Pääaineen vaihtoa haetaan tiedekunnalta, joka pyytää asiasta oppiaineen lausunnon. Mikäli karsintaa joudutaan tekemään, kriteerinä käytetään opintomenestystä ja oppiainekohtaisia kiintiöitä.

Logopedian koulutusohjelman opinto-oikeuden voi saada ainoastaan yliopistohaun kautta.

[ALKUUN]

8. Eri oppiaineiden opinto-oikeus

Humanistisessa tiedekunnassa on nelisenkymmentä oppiainetta. Osa aineista on kaikille vapaita, osassa opinto-oikeus voi olla rajoitettu. Edellä mainittujen oppiaineiden lisäksi tiedekunnassa voi opiskella mm. seuraavia aineita:
- antiikin kielet ja kulttuuri
- elokuvatutkimus
- filosofia
- fonetiikka
- museologia
- ranskan kieli
- suomi toisena ja vieraana kielenä
- taidehistoria
- tulevaisuudentutkimus
- valtio-oppi
- viron kieli
- yleinen kielitiede

Opinto-oikeuksien rajoituksista kerrotaan tarkemmin tiedekunnan opinto-oppaassa.

[ALKUUN]

 

9. Yleisiä ohjeita

 

• Kaikki hakijat osallistuvat pakolliseen valintakokeeseen. Hakijoille ei lähetetä erillistä kutsua.
• Valintakokeisiin osallistuminen on maksutonta.
• Pyydä valintakokeessa todistus kokeeseen osallistumisesta, jos arvelet tarvitsevasi todistusta myöhemmin.
• Muista ottaa valintakokeeseen mukaan virallinen henkilöllisyystodistus (virallinen henkilökortti, passi), ajokortti tai kuvallinen Kela-kortti. Jos sinulla ei vielä ole em. henkilöllisyystodistusta, hanki sellainen hyvissä ajoin ennen koetta. Koulujen oppilaskuntien kortit tms. eivät ole virallisia henkilöllisyystodistuksia.
• Yliopisto ei järjestä eikä välitä majoituspalvelua valintakokeisiin tuleville.

[ALKUUN]

 

10. Erityisjärjestelyt

Jos vamman tai sairauden takia tarvitset erityisjärjestelyjä (esimerkiksi tietokonetta) valintakokeessa, sinun on esitettävä asiasta kirjallinen pyyntö viimeistään kaksi viikkoa ennen valintakoetta. Mukana tulee olla riittävät perustelut, esim. lääkärintodistus. Myös mahdollinen todistus lukihäiriöstä tulee toimittaa vähintään kaksi viikkoa ennen koetta. Kokeen jälkeen lähetettyjä pyyntöjä tai todistuksia ei voida enää ottaa huomioon. Lähetä pyyntö ja/tai todistus osoitteella:
Humanistinen tiedekunta/Opintopalvelut
Opiskelijavalinta 2012
PL 1000
90014 OULUN YLIOPISTO
Lisätietoja:
puhelin (08) 553 3231, 553 3221
sähköposti opintoasiat.hutk(at)oulu.fi

[ALKUUN]

Opetushallituksen tiedote:

Yhden korkeakoulupaikan säännös

Opiskelijaksi hyväksytty voi ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan saman lukukauden aikana alkavista opinnoista. Säännös koskee ainoastaan valtakunnallisessa yhteishaussa mukana olevia koulutuksia (mukaan lukien Maanpuolustuskorkeakoulu). Yliopistojen erillisvalinnat ja ammattikorkeakoulujen vieraskielinen aikuiskoulutus ja vieraskieliset ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot jäävät säännöksen ulkopuolelle.

Säännös ei estä ottamasta vastaan toista korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa jonain muuna lukukautena alkavasta koulutuksesta.

Vaikka siirtäisit opintojen aloittamista tai keskeyttäisit opintosi, et voi silti vastaanottaa toista opiskelupaikkaa samana lukukautena alkaviin korkeakouluopintoihin.

Säännöksen tarkoituksena on, että mahdollisimman moni hakija saisi opiskelupaikan korkeakoulusta.

Säännös ei koske Poliisiammattikorkeakoulua, Högskolan på Ålandia eikä ulkomaisia korkeakouluja.

Tarkista päivitetyt tiedot Koulutusnetistä.

 

SORA-lainsäädäntö opiskelijaksi ottamisen rajoituksista alaikäisten turvallisuuden sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämiseksi

Oulun yliopiston koulutusneuvosto on vahvistanut alla olevan tekstin kokouksessaan 26.10.2011:

”Opiskelijaksi ottamisen rajoitukset

Alaikäisten turvallisuuden sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämiseksi opiskelijaksi ottamiseen on tullut rajoituksia vuoden 2012 alusta. Rajoitukset koskevat seuraavia aloja: lääketiede, hammaslääketiede, logopedia, psykologia, farmasia sekä sosiaalityö ja opettajankoulutus. Näillä aloilla edellytetään, että opiskelijaksi otettava on terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun. Terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä rajoitus ei ole este opiskelijaksi ottamiselle, jos sen vaikutukset voidaan kohtuullisin toimin, esimerkiksi erityisjärjestelyin, poistaa. Tarkoituksena ei ole muutenkaan asettaa tarpeettomia esteitä vammaisten tai muista fyysisistä tai psyykkisistä rajoitteista kärsivien henkilöiden koulutukseen pääsylle. Rajoituksia sovelletaan vain niissä tilanteissa, joissa on selvää, ettei hakija voi terveydentilaansa tai toimintakykyynsä liittyvästä syystä osallistua koulutukseen.

Katso kunkin yliopiston mahdollisesti määrittelemät alakohtaiset rajoitukset kunkin hakukohteen kohdalta. Tarkempia tietoja saa tarvittaessa myös yliopistojen hakupalveluista ja opintotoimistoista. Myös aiempi opiskeluoikeuden peruuttaminen voi olla este opiskelijaksi ottamiselle. Tämän vuoksi opiskelijaksi hakevan tulee ilmoittaa yliopistolle tällaisesta päätöksestä jo hakuvaiheessa.

Opiskeluaikainen huumausainetestaus ja rikosrekisteriote
Opiskelija voidaan tietyissä hyvin rajoitetuissa tapauksissa velvoittaa esittämään todistus huumausainetestistä. Tämä tulee lähinnä kyseeseen tilanteissa, joissa testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja tiettyjen laissa yksityiskohtaisesti määriteltyjen lisäehtojen täyttyessä.
Vuonna 2012 tai myöhemmin opiskelijaksi hyväksytyltä opiskelijalta voidaan opiskelukyvyn arviointia varten pyytää myös otetta rikosrekisteristä. Otetta voidaan pyytää vain niiltä opiskelijoilta, joiden opintoihin liittyvä harjoittelu tai muut tehtävät edellyttävät alaikäisten parissa työskentelyä, ja sitä pyydetään ennen harjoittelun tai tehtävien alkamista. Alaikäisten turvallisuuden edistämiseksi on tarpeen tietää, ettei harjoitteluun menevällä opiskelijalla ole rikosrekisterimerkintää tietyistä vakavista rikoksista (seksuaalirikokset, tahalliset henkirikokset, törkeä pahoinpitely, törkeä ryöstö ja huumausainerikokset).”

Oulun yliopiston humanistinen tiedekunta ei ole asettanut opiskelijaksi otettavan terveydentilalle tai toimintakyvylle ennakollisia vaatimuksia.

 

LISÄTIETOJA OPISKELIJAVALINNASTA

Humanistisen tiedekunnan kanslia/opintopalvelut
Käyntiosoite:
Linnanmaa (Yliopistokatu 9), Snellmania, ovi C, 3. krs, Oulu
Postiosoite:
PL 1000
90014 OULUN YLIOPISTO
puh. (08) 553 3231, 553 3221
sähköposti: opintoasiat.hutk[at]oulu.fi

[ALKUUN]

 

Päivitetty 27.2.2012