Tutkimus

Ajankohtaista

Research Assessment Exercise 2007 – Panel 9 : Humanities (pdf)

Dr Anni-Siiri Länsman was appointed to the Sami research committee of the Research Council of Norway for a five-year period, 2007-2011.

Medical Humanities Group

ELSA (Embodiment, Language and Social Action)

Tiedekunnassa toimii tiedekuntaneuvoston tukena tutkimusta koskevissa asioissa tutkimustoimikunta.

 

HUMANISTISEN TIEDEKUNNAN TUTKIMUKSEN TOIMENPIDEOHJELMA

 

1. Humanistisen tiedekunnan tehtävä

Humanistisen tiedekunnan keskeinen tehtävä on edistää kansainvälisesti korkealaatuista ja uudis­tumiskykyistä humanistista tutkimusta, tutkimukseen perustuvaa koulutusta sekä humanistisen tutkimustiedon ja asiantuntemuksen ulottamista yhteiskunnan käyttöön osana monitieteisiä pai­kallisia, kansallisia ja kansainvälisiä tutkimusohjelmia.

 

2. Humanistisen tiedekunnan profiili

Humanistinen tutkimus on monilta osin verkottunut monitieteisiksi tutkimusympäristöiksi. Kan­sainvälisessä tutkimuksen arvioinnissa 2007 tiedekunta saavutti kokonaisarviossa Oulun yliopiston tiedekunnista parhaan tuloksen. Tiedekunta tukee määrätietoisesti korkeimmalle arvioitujen tutkimusalojen kehittymistä tutkimuksen huippuyksiköiksi. Oulun yliopiston strategian neljästä painoalasta humanistisen tiedekunnan tutkimus kiinnittyy erityisesti Kulttuurisen identiteetin ja vuorovaikutuksen painoalaan. Luontevia ja vakiintuneita liittymäpintoja löytyy erityisesti infor­maation, tietokantojen, tietoyhteiskunnan verkkopalvelujen tutkimuksen ja korpustutkimusten osalta myös Informaatioteknologian painoalaan sekä Ympäristö, luonnonvarat ja materiaalit -painoalaan erityisesti ympäristökysy­mysten osalta. Biotieteet ja terveys -painoalaan on puolestaan selkeitä yhteyksiä kommunikoinnin ja sen häi­riöiden, terveysviestinnän, antropologian sekä sukupuolisuuden ja ruumiillisuuden tutkimusaloilla. Yliopiston kehittämiskohteina olevat Liiketoiminta ja talous sekä Tutkimusperustainen opettajan­koulutus ovat monitieteisinä tutkimusympäristöinä luontevia humanistisen tutkimuksen toiminta-alueita. Suuri osa tiedekunnan oppiaineista liittyy opettajankoulutukseen. Giellagas-instituutilla on valtakunnallinen vastuu saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin tutkimuksesta ja ylimmästä opetuksesta. Instituutti kouluttaa korkeatasoisia asiantuntijoita ja edistää näin saamelaisen yhteiskunnan kehitystä ja asemaa.

 

3. Humanistinen tiedekunta vuonna 2020

Humanistinen tiedekunta on kansainvälisesti tunnustettu tutkimusympäristö, jossa toimii korkea­tasoisia monitieteisiä tutkimusryhmiä. Tiedekunnan tutkimus liittyy kiinteästi perusopetukseen. Sillä on merkittävä osuus Kulttuurisen identiteetin ja vuorovaikutuksen tohtoriohjelmissa sekä paikallisissa kansainvälisissä maisteriohjelmissa. Tiedekunnan tutkimuksella on merkittävä panos sekä kansallisissa että kansainvälisissä maisteri- ja tohtoriohjelmissa. Vakiintuneet humanistisen tutkimuksen keskeiset painoalat liittyvät vahvasti myös yliopiston muihin paino- ja kehittä­misaloihin. Tutkimuksellaan Humanistinen tiedekunta lisää omalta osaltaan ihmiseen ja hänen toimintaansa liittyvää itseymmärrystä.

 

4. Humanistisen tutkimuksen strategiset tavoitteet

Humanistisen tiedekunnan tutkimus painottuu yliopiston Kulttuurisen identiteetin ja vuorovaikutuksen painoalaan sisältäen kaksi merkittävää yliopiston muiden tutkijoiden ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa muodostettua fokusta – Kulttuurisen vuorovaikutuksen tutkimus sekä Kielen, kasvatuksen ja vuorovaikutuksen tutkimus. Fokukset ovat suuria, noin 50–100 tutkijaa käsittäviä monitieteisiä ja tiedekuntarajat ylittäviä tutkimusympäristöjä, joihin kootaan monien oppiaineiden piirissä tällä hetkellä liian pirstaleisena tehtävä tutkimus. Lisäksi humanistisella alalla työskentelee merkittäviä tutkimusryhmiä, joiden tutkimus verkottuu myös muihin yliopiston strategiassa määriteltyihin painoaloihin, erityisesti Informaatioteknologiaan sekä Biotieteisiin ja terveyteen.

Tiedekunnan tutkimustoiminnan ytimen muodostavat fokusalueilla ja niiden rajapinnoilla toimivat tutkimusryhmät ja tutkimuksen huippuyksiköt. Erityisen tärkeää on tutkimusfokusten välinen tutkimusyhteistyö sekä tiivis yhteys perus- ja jatkokoulutukseen. Tutkimustoimintaa edistetään päivittämällä tiedekunnan tutkimuksen infrastruktuuria ja osallistumalla aktiivisesti yliopiston tutkimuksen rekrytointiohjelmaan ja neliportaiseen tutkijanurajärjestelmään. Osa tiedekunnan professoreista ja muista tutkimuksen avainhenkilöistä saavuttaa eläkeiän lähivuosina. Vapautuviin tehtäviin rekrytoitavien henkilöiden tutkimusprofiilin antamaa tukea tiedekunnan tutkimuksen paino- ja kehittämisaloille painotetaan.

Humanistinen tiedekunta tukee tutkimuksen infrastruktuuria rahoittamalla oppiaineiden ja tutkimusohjelmien tilaamat tieteelliset aikakauslehdet, kaukolainapalvelut sekä täydentävää rahoitusta saaneiden jatko-opiskelijoiden tutkijahuoneet atk-varusteineen. Tiedekunta tukee matka-apurahoin tohtoriopiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua tieteellisiin kongresseihin. Kielentarkastuspalvelut tukevat julkaisutoiminnan suuntaamista korkeatasoisimpiin kansainvälisiin ja kansallisiin vertaisarvioituihin julkaisusarjoihin. Ansioituneiden tutkijoiden ja tutkimusryhmien palkitsemiseen varataan resursseja.

Täydentävän tutkimusrahoituksen määrää kasvatetaan ohjaamalla tutkimusryhmiä hakemaan Suomen Akatemian sekä muiden keskeisten kansallisten ja kansainvälisten tutkimusrahoittajien jakamaa tutkimusrahoitusta.

 

4.1. Kulttuurisen vuorovaikutuksen tutkimusfokus

Tutkimusfokukseen kootaan humanistisessa tiedekunnassa ja muualla Oulun yliopistossa tehtävä kulttuurin, kulttuurien toimintaympäristön ja erilaisten kulttuurivirtausten vuorovaikutuksen tutkimus. Tutkijakoulutus toteutetaan monitieteisessä Cultural Encounters – Northern Dimensions -tohtoriohjelmassa. Ihmisen ja ihmisyhteisöjen tutkimuksen historiallinen aikajänne on laaja, esihistoriallisista aikakausista aina nykypäivään asti. Fokukseen on jo haettu tutkimuksen huippuyksiköksi arkeologian alan tutkimusyksikköä. Lisäksi tavoitteena on muodostaa eri tutkimusryhmiä yhdistävä Center for Cultural Interaction Research.

Luontevia yhteistyökumppaneita yliopiston tasolla ovat Thule-instituutti sekä eräät luonnontieteellisen tiedekunnan laitokset ja oppiaineet (esim. geotieteet, biologia ja kulttuurimaantiede). Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksen painoalat Lasten arki ja hyvinvointi sekä tutkimusperustaiseen opettajankoulutukseen liittyvä Interkulturaalinen oppiminen sekä Globaalisuuden merkitykset ja seuraukset liittyvät myös tiiviisti tähän tutkimusfokukseen.

 

4.2. Kielen, kasvatuksen ja vuorovaikutuksen tutkimusfokus

Tutkimusfokukseen kootaan erityisesti kielentutkimuksen ja vuorovaikutuksen alalla tehtävä monitieteinen multimodaalinen tutkimus. Yhtenä tutkimusympäristönä toimii monitieteinen Center for Multimodal Interaction Research -tutkimuskeskus. Se yhdistää tyypillisen ja poikkeavan kielen ja vuorovaikutuksen sekä sosiolingvistisen vähemmistökielten tutkimuksen. Lisäksi siinä yhdistyvät teknisen tiedekunnan Tietotekniikan laboratorion ja kasvatustieteiden tiedekunnan Oppimisen tutkimuksen LearnLab -laboratorion ihmisten vuorovaikutukselliseen ja emotionaaliseen kommunikatiiviseen käyttäytymiseen sekä affektiiviseen laskentaan liittyvät tutkimushankkeet.

Toinen merkittävä tutkimusympäristö on monitieteinen, tyypillisen ja poikkeavan lapsenkielen tutkimus, jonka ytimenä toimii Child Language Research Center. Tutkimusympäristöllä on kiinteä yhteys Biotieteiden ja terveyden -painoalatutkimukseen ja siihen liittyy myös läheisesti kasvatustieteellisen tiedekunnan tutkimuksen painoala Lapsen oppiminen formaaleissa ja informaaleissa ympäristöissä sekä monitieteinen Future School -tutkimukseen liittyvä lapsen teknologiavälitteistä, uusyhteisöllistä arkea selvittävä EveLINE-tutkimushanke.

Tutkimuksen infrastruktuurina tässä fokuksessa ovat monitieteiset tutkimuslaboratoriot, mm. logopedian oppiaineen ja Oulun yliopistollisen sairaalan kliinisen neurofysiologian laboratorion yhteinen Neurocognitive Unit sekä kasvatustieteiden tiedekunnan Oppimisen tutkimuksen laboratorio LearnLab. Humanistisen tiedekunnan Kommunikaation ja vuorovaikutuksen tutkimuslaboratorio. Luokkahuoneympäristön ja suurten ryhmien vuorovaikutuksen tutkimukseen on suunnitteilla kasvatustieteiden tiedekuntaan Vuorovaikutuksen ja oppimisen tallennus- ja analyysilaboratorio.

 

5. Tutkijankoulutus

Opiskelijat etenevät jatko-opintoihin perinteisten oppiaineiden maisteriopintojen tai monitieteisten maisteriohjelmien kautta. Perustutkinto-opiskelijoita kannustetaan hakeutumaan tutkimusryhmiin ja monitieteisiin tohtoriohjelmiin. Ulkomaisten jatko-opiskelijoiden osuutta lisätään merkittävästi. Oulun yliopiston tutkijakoulu järjestää keskitetysti jatko-opintojen yleiset tiedeopinnot. Tutkimusalakohtainen tutkijankoulutus toteutetaan tutkimusryhmien toimesta monitieteisissä kulttuurisen identiteetin ja vuorovaikutuksen sekä kielen, kasvatuksen ja vuorovaikutuksen alan tohtoriohjelmissa, joita ohjaa monitieteinen tohtorinkoulutustoimikunta. Tämän hetkisen tiedon mukaan toimikunta vastaa uusien jatko-opiskelijoiden rekrytoinnista, ohjaajien valinnasta, väitöskirjan esitarkastajien ja vastaväittäjien valinnasta sekä väitöskirjojen hyväksymisestä.