Luonnonmaantiede

Luonnonmaantiede tarkastelee luonnonjärjestelmiä sekä luonnon ja ihmisen välistä alueellista vuorovaikutusta, johon liittyy keskeisesti ympäristö- ja globaalimuutostutkimus.

Oulun yliopiston maantieteen laitoksen luonnonmaantieteellinen tutkimus kohdentuu pohjoisiin alueisiin ja niiden biogeografiaan, geomorfologiaan ja hydrogeografiaan. Laitoksen luonnonmaantieteilijät muodostavat luonnonmaantieteen tutkimusryhmän (Physical Geography Research Group), jonka käytännön tutkimusaiheita ovat muun muassa elottoman ja elollisen luonnon monimuotoisuus, metsänrajavyöhyke, ekosysteemipalvelut ja vedenlaatuun vaikuttavat tekijät (kuva 1).



Kuva 1. Luonnonmaantieteen tutkimusryhmän tutkimusteemoja ovat globaalimuutos (käytännön tutkimuskohteena mm. metsänrajavyöhyke ja periglasiaaliset prosessit), geodiversiteetti ja biodiversiteetti sekä niiden välinen yhteys, ekosysteemipalvelut (tutkimuskohteena mm. yhteys luonnon monimuotoisuuteen ja ihmisen terveyteen) ja vesistöt (tutkimuskohteena mm. eliöiden ja veden laadun alueelliset vaihtelut).

Nykypäivän luonnonmaantieteessä hyödynnetään alati kehittyvää teknologiaa, jonka myötä spatiaalinen analytiikka, mallinnus ja kaukokartoitus ovat nousseet tutkimuksen keskeisiksi menetelmällisiksi kulmakiviksi. Kyseisten menetelmien avulla luonnonmaantieteilijät selvittävät muun muassa alueellisten järjestelmien toimintaa, luonnonresurssien käyttömahdollisuuksia ja luonnon kestokyvyn määrää. Analysoimalla ja mallintamalla voidaan myös ennustaa erilaisten toimenpiteiden vaikutuksia ympäröivään luontoon ja sen systeemeihin.

Lisätietoja luonnonmaantieteen erikoistumisalan opinnoista:

Erikoistumisala professori: Jan Hjort (jan.hjort(at)oulu.fi)

Viimeksi päivitetty: 22.6.2016