Geoinformatiikka

Keskeisinä tutkimuskohteina ovat terveysmaantieteeseen (Geography of health and well-being) liittyvät kysymykset. Näitä tukevat saavutettavuuteen, sekä sijainnin suunnitteluun ja kulkureittien optimointiin liittyvät analyysit. Lisäksi geoinformatiikassa tehdään väestön alueelliseen muutokseen, ympäristöön ja luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvää perus- ja soveltavaa tutkimusta.

Henkilöt

  • professori FT Jarmo Rusanen
  • tutkijatohtori FT Antikainen Harri
  • projektipäällikkö FT Ossi Kotavaara
  • tutkijatohtori FT Tiina Lankila
  • tohtorikoulutettava FM Tiina Huotari

 

Alkavat ja meneillään olevat tutkimushankeet:

Pirkanmaan erva-alueen taksimatkojen yhdistelyllä saavutettavien säästöjen arviointi

Kelan sairausvakuutuslain mukaan korvaamilla taksimatkoilla on viime vuosina siirrytty ns. keskitettyyn tilausmenettelyyn. Tällä pyritään yhdistämään yksittäisiä taksimatkoja ns. yhteiskuljetuksiksi, jolloin samassa taksissa on useita suunnilleen samaan aikaan ja samaan suuntaan meneviä matkustajia. Tässä tutkimushankkeessa selvitetään, kuinka paljon kyseisen menettelyn avulla on pystytty säästämään taksikustannuksissa, ja kuinka paljon lisäyhdistelyillä olisi voitu säästää vielä lisää. Tutkimusaineistona on Kelan korvaamat taksimatkat Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueelta vuonna 2015. Saatujen tulosten mukaan yhdistelyllä on onnistuttu vähentämään taksikuluja tutkimusjakson aikana vähintään noin kahden miljoonan euron verran, ja lisäyhdistelyjen avulla säästö olisi ollut vähintään kolminkertaistettavissa.

Tutkimuksen rahoittaa Kela, ja se tehdään yhdessä Kelan tutkimusosaston kanssa. Tutkimus valmistuu vuoden 2017 loppuun mennessä.

Esiselvitys eri sektorien järjestämien henkilökuljetusten päällekkäisyydestä Pohjois-Pohjanmaalla

Tutkimuksen tavoitteena on toteuttaa esiselvitys yhteiskunnan korvaamien henkilökuljetusten käytön päällekkäisyydestä Pohjois-Pohjanmaalla. Erityisesti tarkastelu koskee vammaispalvelulain mukaisten kuljetusten ja Kela-korvattujen matkojen hyödyntämistä, mutta lisäksi tutkimuksessa pyritään huomioimaan myös sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut. Tutkimusta varten hankitaan aineistoja Kelalta, Oulun kaupungilta sekä muilta Pohjois-Pohjanmaan kunnilta ja kuntayhtymiltä.

Tutkimuksen rahoittaa Kela, ja se suoritetaan vuoden 2018 aikana.

Paikkatietopohjainen henkilökuljetusten yhdistämismahdollisuuksien arviointi

Tutkimus toimii jatkona hankkeelle "Pirkanmaan erva-alueen taksimatkojen yhdistelyllä saavutettavien säästöjen arviointi". Tutkimuksessa toteutetaan paikkatietomenetelmä, jonka avulla on mahdollista laskea useamman matkan yhdistelyjä samanaikaisesti ja arvioida yhdistelyn tuomat säästöt. Lisäksi hankkeessa laajennetaan taksikuljetusten yhdistelyn tuoman säästön arviointia myös Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen ulkopuolelle. Tutkimusta varten hankitaan alueellisia taksitilaus- ja matkakorvausaineistoja Kelalta.

Tutkimuksen rahoittaa Kela, ja se suoritetaan vuoden 2018 aikana.

Terveyspalveluja Suomessa tarjoavien palveluyksiköiden paikantamisen ja hälytysajojen kohdentumisen analyysi (TEPA)

Tutkimuksen ensisijaisena tarkoituksena on selvittää, kuinka suuri osuus ensihoidon tehtävistä (ambulanssikuljetuksista) kohdistuu sosiaali- ja/tai terveydenhuollon hoitolaitoksiin sekä muihin palveluyksiköihin. Samalla selvitetään muut syyt ambulanssien käyntien keskittymiseen tiettyihin kohteisiin. Tutkimusaineisto käsittää lähes miljoona hälytystehtävää vuodelta 2014, ja näiden perusteella erityistarkasteluun on edelleen valikoitu sairaanhoitopiireittäin kaikkiaan 2000 kohdetta, joihin on kohdistunut eniten hälytystehtäviä. Tutkimusta rahoittaa lääkärihelikopteritoimintaa valtakunnallisesti hallinnoiva yhtiö FinnHEMS, joka on myös toimittanut tutkimuksessa käytettävän aineiston. Tutkimus toteutetaan ajalla 15.2.–14.5.2016.

Hankkeen yhteyshenkilöt: Jarmo Rusanen, Ossi Kotavaara, Harri Antikainen, Tommi Hakkarainen, Tiina Lankila ja Mikko Kesälä.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkko 2025, osa 2 (SoPa)

Hankkeessa rakennetaan sosiaalihuollon palvelupisteet kattava tietokanta, jolla täydennetään  aiemmassa hankkeessa rakennettua terveyspalveluiden tietokantaa. Sosiaalipalveluiden tarjontaa suhteessa väestöön analysoidaan sekä kunnittain että hallinnollisista rajoista riippumatta kokonaisväestön ja eri asiakasryhmien osalta ja tutkimus linkitetään aiemmin terveyspalveluista  tehtyyn tarkasteluun. Analyysissä otetaan huomioon ennustetut väestönmuutokset välillä 2015–2025, ikääntyminen sekä digitalisaation arvioidut vaikutukset sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tutkimus toteutetaan ajalla 1.5.2016–31.8.2016.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkko 2025

Tutkimuksessa analysoidaan sote-palveluyksiköiden muutoksen tarvetta suhteessa väestönkehitykseen sekä uudentyyppisten palvelujen ja toimintamallien vaikutuksiin erilaisten saavutettavuusmittarien sekä alueellisen optimoinnin avulla. Tavoitteena on ennustaa optimaalinen sote-palveluverkko vuodelle 2025. Tutkimusta varten muodostetaan yliopisto-, keskus- ja synnytyssairaalat, ympärivuorokautiset päivystyspisteet, apteekkiverkosto, terveysasemat (erityisesti vastaanottopalvelut), sekä yksityiset sairaalat ja lääkärivastaanotot käsittävä paikkatietokanta. Lisäksi otetaan huomioon ennustetut väestönmuutokset välillä 2015–2025, ikääntyminen sekä digitalisaation arvioidut vaikutukset terveydenhuoltoon.

Hankkeen loppuraportti.

Tutkimusta rahoittaa Suomen itsenäisyyden rahasto Sitra. Tutkimus toteutetaan ajalla 1.8.2015–29.2.2016.

Hankkeen yhteyshenkilöt: Jarmo Rusanen, Tiina Lankila, Ossi Kotavaara, Harri Antikainen ja Tommi Hakkarainen

Fyysiseen aktiivisuuteen ja vähäiseen liikuntaan johtavat tekijät ja elinaikaiset kehityskaaret keski-iässä (Determinants and lifecourse trajectories of physical activity and sedentary behavior at midlife)

Tutkimuksessa selvitetään fyysiseen aktiivisuuteen ja vähäiseen liikkumiseen vaikuttavia elinaikaisia tekijöitä ja kehityskaaria, sekä näiden yhteyttä subjektiiviseen hyvinvointiin keski-ikään saakka. Tutkimuspopulaationa on Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966.

Fyysiseen aktiivisuuteen ja vähäiseen liikkumiseen vaikuttavia tekijöitä ja elinaikaisia kehityskaaria analysoidaan terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen, sosioekonomisiin, persoonallisuuteen ja työhön liittyvien tekijöihin avulla. Hankkeessa tutkitaan myös fyysisen aktiivisuuden yhteyttä asuinympäristöön ja muuttamiseen 31 ja 46 ikävuoden välillä, missä hyödynnetään geoinformatiikkaa ja tarkkoja paikkatietoaineistoja, kuten asuinpaikkojen koordinaatit, YKR-aineisto, Digiroad ja Lipas Liikuntapaikka-aineisto. Hankkeessa tutkitaan niin ikään fyysisessä aktiivisuudessa 31 ja 46 ikävuoden välillä tapahtuneita muutoksia ja näiden yhteyttä terveyteen, sosiaalisiin tekijöihin, elämäntapoihin ja subjektiiviseen hyvinvointiin.

Vähäinen fyysinen aktiivisuus on yksi tärkeimmistä kuolleisuuteen vaikuttavista tekijöistä maailmassa, ja kolmasosa maailman väestöstä liikkuu minimisuosituksia vähemmän. Tuloksia voidaan käyttää apuna päätöksen teossa, palveluiden kehittämisessä ja edesauttamaan yhteisöjä ja ihmisiä saavuttamaan ja ylläpitämään hyvää terveyttä.

Hanketta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Hankkeen yhteyshenkilöt: Jarmo Rusanen ja Tiina Lankila, maantieteen yksikkö; Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, lääketieteellinen tiedekunta, terveystieteiden yksikkö ja Raija Korpelainen, lääketieteellinen tiedekunta, terveystieteiden yksikkö ja ODL/Oulun liikuntalääketieteellinen klinikka.

Terveet tukipalvelut - Tehokkaat, käyttäjäkeskeiset ja skaalautuvat tukipalvelumallit pitkien etäisyyksien terveyspalvelujärjestelmissä

Hanke keskittyy logistisiin tukipalveluihin pitkien etäisyyksien terveyspalvelujärjestelmissä. Tukipalveluita kehittämällä on mahdollista saavuttaa vaikuttavuutta terveyspalveluissa pienemmin kokonaiskustannuksin. Hankkeessa keskitytään logististen tukipalvelujen arvonluontiin ja skaalautuviin palvelumalleihin ilman organisaatiorajoja pitkien etäisyyksien alueella. Monitieteinen hanke yhdistää markkinoinnin, logistiikan, laskentatoimen, työtieteen ja geoinformatiikan tutkimusta.

Tekes-rahoitteisessa hankkeessa Oulun yliopistosta ovat mukana ovat logistiikan, markkinoinnin, laskentatoimen ja  työtieteen yksiköt taloustieteestä sekä geoinformatiikka maantieteestä. Muina organisaatioina mukana ovat Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin sairaanhoitopiirit, Itella Posti Oy sekä Nordic Healthcare Group Oy.

Maantieteen/geoinformatiikan työpaketin tutkimuskysymyksiä ovat mm.:

  1. kuinka terveydenhuollon logistinen tukipalvelu on saavutettavissa pitkien etäisyyksien olosuhteissa,
  2. miten muodostuu terveydenhuollon tukipalvelujen toimipaikkojen optimaalinen sijainti, ja
  3. missä nämä pisteet sijaitsevat kohdealueilla.

Tutkimus toteutetaan ajalla 1.1.2014–31.12.2015.

Hankkeen vastuuhenkilöt: Ossi Kotavaara ja Jarmo Rusanen

Liikuntapaikkojen saavutettavuusindeksi (LINDA) - Liikuntapaikkojen saavutettavuus väestö- ja liikenneverkkoaineistot yhdistävässä paikkatietotarkastelussa

LINDA-hankkeessa kehitetään liikuntapaikkojen saavutettavuutta mittaava paikkatietoindeksi. Indeksi lasketaan paikkatietojärjestelmässä (Geographical Information Systems, GIS) valtakunnan tasolla tarkkoihin LIPAS-liikuntapaikkatietoihin, YKR-väestöruututietohin ja Digiroad-liikenneverkon malliin perustuen. Indeksi perustuu liikennemaantieteellisiin saavutettavuustarkasteluihin, jotka tehdään paikkatietojärjestelmää (GIS) hyödyntäen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama LINDA-hanke käynnistyi lokakuussa 2014 ja hanke valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä.

Hankkeen vastuuhenkilö: Ossi Kotavaara

Ilmansaasteiden, siitepölyn ja ulkolämpötilan vaikutus astmaan ja allergioihin muuttuvassa ilmastossa APTA

Tutkimushankkeessa selvitetään ilmansaasteiden, siitepölyjen sekä äärisääolosuhteiden lyhyt- ja pitkäaikaisia vaikutuksia astmaan, allergioihin ja kuolleisuuteen kahdessa väestöpohjaisessa tutkimuksessa (Espoon kohortti- sekä Suomen Ympäristö ja astma ‑tutkimukset). Hanke toteutetaan Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksen, Ilmatieteen laitoksen sekä Oulun yliopiston maantieteen laitoksen yhteistyönä.

Tutkimuksessa sovelletaan innovatiivisesti ja monitieteisesti toisiaan täydentäviä menetelmiä: siitepölyjen ja ilmansaasteiden leviämisen mallintamista, sekä geoinformatiikan, ympäristötilastotieteen, informaatioteknologian, genetiikan, kliinisen lääketieteen ja epidemiologian menetelmiä.

Tutkimus tuottaa hyödyllistä tietoa terveydenhuoltoon ja yhdyskuntasuunnitteluun sekä hälytysjärjestelmien luomiseen. Ympäristöterveyden kattava aineisto tukee valmiusjärjestelmiä sekä terveyspoliittista päätöksentekoa. Tutkimuksen rahoittaa Suomen Akatemia.

Hankkeen verkkosivut.

Hankkeen yhteyshenkilöt: Jan Hjort, Jarmo Rusanen, Harri Antikainen

Terveyspalveluiden saavutettavuus ja sijainnin optimointi Suomessa

Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittaman selvityksen tavoitteena on arvioida perusterveydenhuollon ympärivuorokautisten päivystyspisteiden saavutettavuutta. Tilastokeskuksen ruutuaineiston sekä sairaaloiden koordinaattitiedon avulla selvitetään lähimmän sairaalan saavutettavuus suhteessa väestöön matka-ajassa mitattuna tieverkkoa pitkin. Projektin tavoitteena on selvittää niin sairaaloiden optimaalinen sijainti kuin saavutettavuuden kannalta niiden välttämätön lukumäärä. Selvitystyön taustalla on uuden terveydenhuoltolain vaatimus terveyspalveluiden järjestämisestä lähellä asukkaita, paitsi jos palveluiden alueellinen keskittäminen on perusteltua palveluiden laadun turvaamiseksi. Aiemmissa projekteissa on selvitetty yliopisto- ja keskussairaaloiden optimaalista saavutettavuutta, sekä nykyiset sairaanhoitopiirien rajat huomioiden että ilman, ja synnytysyksiköiden saavutettavuuden nykyistä tilannetta sekä niiden vähentämisen vaikutusta saavutettavuuteen.

Analyysit ovat vaikuttaneet myös asetusteksteihin. Ensihoitopalveluasetus ja siihen liittyvät analyysit löytyvät osoitteista:
www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110340
www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1849770#fi
ja päivystysasetus sekä siihen liittyvä raportti ja muistio 2013:27 www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/1862521#fi

KAKS Polemiikki: Taustalaskelmat päivystyspisteiden karsimisesta julki: Harvennushakkuut tulossa

Yhteyshenkilöt: Tiina Huotari ja Jarmo Rusanen

Vakavien traumojen ennuste ja hoito Pohjois-Suomessa sekä HEMS-toiminnassa Suomessa

Tutkimushankkeen tavoitteena on saada tietoa traumakuolleisuudesta, tehohoitoa vaativista traumoista ja niistä aiheutuvista kustannuksista sekä akuuttihoidon toteutumisesta Pohjois-Suomessa. Aikaisemmissa pohjoismaisissa tutkimuksissa on osoitettu, että traumakuolleisuus on suurempaa harvaan asutuilla seuduilla, ja että vaikeasti loukkaantuneet potilaat näyttäisivät hyötyvän kuljetuksesta suoraan lopulliseen hoitopaikkaan. Lääkärihelikopteritoiminnalla (HEMS) on tässä merkittävä rooli. Tähän mennessä hankkeessa on toteutettu tutkimus, jossa on tarkasteltu kuljetusetäisyyden vaikutusta traumapotilaiden kuolleisuuteen Pohjois-Suomessa vuosina 2012-2013. Geoinformatiikan tutkimusryhmä on osallistunut tutkimukseen määrittelemällä laskennalliset maantiekuljetusetäisyydet ja -ajat tapahtumapaikalta hoitopaikkaan.

Hankkeen pääasiallisia osallistujatahoja ovat Oulun yliopistollisen sairaalan tehohoidon toimialue, Oulun yliopistollisen sairaalan ensihoitopalvelujen keskus, Medical Research Center Oulu (MRC Oulu) sekä Lapin keskussairaalan leikkaus- ja anestesiaosasto.

Hankkeen yhteyshenkilö geoinformatiikan tutkimusryhmässä: Harri Antikainen

LIFEPeatLandUse

Maantieteen laitos on mukana Metlan koordinoimassa kuusivuotisessa LIFE + hankkeessa, jossa tarkastellaan metsätalouskäyttöön soveltumattomiksi osoittautuneiden ojitettujen soiden jatkokäyttöä. Maantieteen laitoksen osuudessa keskitytään GIS- ja  biodiversiteetti-mallinnukseen. Tarkempia tietoja löytyy Metlan sivulta.

Hankkeen vastuuhenkilöt: Jarmo Rusanen ja Jan Hjort

 

Päättyneet tutkimushankkeet:

Alueellinen hyvinvointi ja terveys

Tutkimus toteutetaan maantieteen laitoksen ja terveystieteen laitoksen yhteistyöprojektina. Aineistona on terveystieteen laitoksen Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -aineisto. Projektissa tutkitaan alueellista hyvinvointia ja terveyttä käyttäen hyväksi Tilastokeskuksen 1x1 km ruutuaineistoja, GIS -menetelmiä ja tilastollisia menetelmiä. Tilastokeskuksen väestötietoruutuaineistot voidaan väentiheyden perusteella luokitella erilaista asuinympäristöä kuvaaviin alueisiin, ja hyvinvointia sekä terveyttä voidaan näin tutkia neliökilometrin tarkkuudella. Ruutuaineistojen lisäksi on mahdollista käyttää myös hallinnollisiin alueyksiköihin, kuten kuntiin perustuvaa aluejaottelua. Tutkittavia teemoja ovat hyvinvointi ja terveys ruutuaineistoon perustuvalla maaseutu-kaupunkijatkumolla sekä muuttojen ja perifeerisyyden vaikutus hyvinvointiin ja terveyteen. Tutkimus saa rahoitusta Suomen Akatemian SALVE-tutkimushankkeesta.

Lankila, T. (2014). Residential area and health : a study of the Northern Finland Birth Cohort 1966.

Hankkeen yhteyshenkilöt: Tiina Lankila ja Jarmo Rusanen

Aluetypologia - kaupungin ja maaseudun paikkatietoperusteinen aluerajaus

Kuntarajoihin perustuva kaupunki-maaseutuluokitus on muodostunut ongelmalliseksi kuntien koon kasvaessa. Saman kunnan alueella voi olla sekä kaupunkimaisia että maaseutumaisia alueita. Suomen ympäristökeskus kehitti yhdessä Oulun Yliopiston Maantieteen laitoksen kanssa uuden paikkatietopohjaisen alueluokituksen syksyn 2011 ja talven 2012 aikana Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) tilauksesta. Työtä on ohjasi laaja asiantuntijaryhmä. Tavoitteena oli kehittää luokitus joka korvaa kuntarajoihin perustuvan kaupunki-maaseutu alueluokitus ja maaseudun kolmijaon. Alueluokituksen avulla pystytään erottamaan kaupunkialueet maaseutualueista sekä laskemaan tilastoja eri alueluokille ja niiden yhdistelmille. Hankkeen rahoittivat Työ- ja elinkeinoministeriö sekä Maa- ja metsätalousministeriö.

Hankkeen yhteyshenkilöt: Ossi Kotavaara, Jarmo Rusanen ja Harri Antilainen.

Finnish Railways in the Nordic and Russian context (FiRa)

The aim of FiRA was to explore the effects of railway transports on population change. The study analysed the theme at different scales in Finland between 1880−2009. The analytical framework of the study was founded on geographic information systems (GIS), geographical information science (GIScience) and in the innovative applying and development of accessibility analyses in GIS environment. The geospatial analytical ensemble of the study consists of applying GIS in accessibility analysis, data management variable constriction and using non-linear multiple regression model in explaining population change. Theoretical interests of the project can be positioned to the interface of transport and economic geography and regional science. Particular attention is given to scale issues and predictive performance of models whereas New Economic Geography is the theoretical back bone. Exploring the potential relationships between accessibility and population change at different scales is possible due to the availability of GIS data of Finnish transport networks and the population having high spatial accuracy and also a long historical reach.

FiRa was a part of a collaborative research project “The European Road and Rail Infrastructure: A Geographical Information System for the History of the European Integration (1825–2005)”, which was organised within European Science Foundation’s (ESF) EUROCORES Programme Inventing Europe, Technology and the Making of Europe, 1850 to the Present. FiRa was funded by Academy of Finland.

The principal investigator of the project was Ossi Kotavaara, Jarmo Rusanen was the project leader and Harri Antikainen worked as a senior GIS analyst and supervisor. Ari Nikula and Johanna Hätälä worked as research assistants in constructing databases.

Selected publications:

  • Kotavaara, O. (2012). Accessibility, population change and scale dependency: Exploring geospatial patterns in Finland, 1880–2009. (Doctoral dissertation) Nordia Geographical Publications 41: 4.
  • Kotavaara, O., Antikainen, H., Marmion, M. & Rusanen, J. (2012). Scale in the effect of accessibility on population change: GIS and a statistical approach to road, air and rail accessibility in Finland, 1990–2008. The Geographical Journal 178: 4, 366–382.
  • Kotavaara, O., Antikainen, H. & Rusanen, J. (2011). Urbanization and Transportation in Finland, 1880-1970: A GIS Analysis. Journal of Interdisciplinary History 42: 1, 89–109.
  • Kotavaara, O., Antikainen, H. & Rusanen, J. (2011). Population change and accessibility by road and rail networks: GIS and statistical approach to Finland 1970–2007. Journal of Transport Geography 19: 4, 926–935.

GIS-analyysiväline palveluiden saavutettavuuden optimointiin

Hankkeen tarkoituksena on kehittää GIS -pohjainen sovellus työkaluksi palveluiden saavutettavuuden optimointiin kuntatasolla. Saavutettavuutta tarkastellaan väestömäärän ja väestön ikärakenteen sisältävän paikkatietoaineiston ja palveluiden sijaintien pohjalta. Sovellus on työkaluna tarpeellinen erityisesti tilanteissa, joissa kuntaliitoksien myötä on syntynyt julkisten palveluiden uudelleenorganisointitarpeita. Hanke kuuluu osana INNOGIS - paikkatiedon innovaatioverkoston kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -projektiin, jota rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto. Hankkeen yhteyshenkilöt: Mikko Tervo ja Jarmo Rusanen

Ilmastoystävällinen kaavoitus (ILKA)

GIS-pohjainen toimintamalli liikenteen tuottaman CO2-päästön arviointiin.

EAKR-rahoitteisen hankkeen tavoitteena on kehittää GIS-pohjainen toimintamalli, jolla voidaan mitata yhdyskuntarakenteen ja erityisesti eri kaavoitusratkaisujen ilmastoystävällisyyttä. Hankkeessa kehitettävällä menetelmällä pyritään vastaamaan tarpeeseen huomioida ilmastovaikutukset kaavoituksen yhteydessä muiden vaikutusten arvioinnin rinnalla. Kehitettävän työkalun lisäksi projekti tuottaa tietoa kaavoitusratkaisujen päästövaikutuksista erilaisten Oulun seudulle sijoitettujen tapausesimerkkien kautta. Hankkeessa mallinnetaan Oulun seudulla asuvien liikkumiskäyttäytymistä Oulun seudun liikennetutkimukseen perustuen sekä pyritään rakentamaan verkostopohjainen malli henkilöautoliikenteen tuottamasta päästöstä OuluFOT-aineiston pohjalta. Näitä hyödyntäen arvioidaan asema- ja yleiskaavatason esimerkkejä käyttäen muun muassa asuinalueen sisäistä päästöä sekä uuden asuinalueen sijaintia suhteessa kauppoihin ja työpaikkoihin.

ILKA-hankkeen loppuseminaarin (26.4.2013) esitelmät ja ILKA-hankkeen loppuraportti (Nordia Tiedonantoja 2/2013)

Hankkeen yhteyshenkilöt: Heidi Määttä-Juntunen ja Jarmo Rusanen

KAKS - Aluetutkimusohjelman tutkimushanke: Suomen toteutunut ja ennakoitavissa oleva aluekehitys

Hankkeessa toimivat Oulun yliopiston maantieteen laitoksen lisäksi Kajaanin yliopistokeskuksen Lönnrot-instituutti sekä Suomen aluetutkimus FAR. Hankkeessa laaditaan yleisesitys alueiden kehittymisestä, rakenteista sekä alueellisen suorituskyvyn ja hyvinvoinnin eroista. Maantieteen laitos keskittyy tarkasteluissaan siihen, miten väestön  historiallinen ja ennakoitavissa oleva kehitys erilaistaa Suomen alueiden kehitystä ja aluerakennetta. Edellä mainittujen ohella hankkeessa tutkitaan myös miten alueet eroavat tosistaan innovaatioympäristöinä. Maantieteen laitos vastaa projektin paikkatietoanalyysistä, joka tehdään Tilastokeskuksen ruututietokannan pohjalta. Neliökilometrin suuruisilla väestötietoja sisältävillä ruuduilla tarkastellaan asutuksessa tapahtuvaa dynamiikkaa, kuten keskittymistä, hajaantumista, uusasutusta ja autioitumista. Hankkeen yhteyshenkilöt: Johanna Hätälä ja Jarmo Rusanen

Kaupan suuryksiköiden saavutettavuus ja liikennepäästöt Oulun seudulla (CO2)

Saavutettavuutta on tarkasteltu yleensä ajan tai muiden kustannusten näkökulmasta, mutta yhtä hyvin kohteiden sijainnin suunnittelulla voidaan pyrkiä minimoimaan liikennepäästöjä. EAKR-rahoitteisessa hankkeessa tarkastellaan GIS-menetelmin kaupan suuryksiköiden saavutettavuutta hiilidioksidipäästöjen näkökulmasta. Hankkeen tavoitteena on kehittää olemassa olevia GIS-työkaluja käyttäen menetelmä, jolla voidaan vertailla kaupan suuryksiköiden sijaintia. Hankkeessa määritetään olemassa oleville ja suunnitelluille kaupan yksiköille keskenään vertailukelpoiset CO2-määrät hyödyntäen tarkkaa tietoa väestön ja työpaikkojen sijainnista sekä todellista, reaaliaikaista tieverkostoa. Tavoitteena on määrittää kaupan suuryksikölle optimaalinen sijainti, jossa ostosmatkoista aiheutuva CO2-määrä olisi mahdollisimman pieni.
Hankkeen yhteyshenkilöt: Heidi Määttä-Juntunen ja Jarmo Rusanen

Liikuntapaikkojen fyysinen saavutettavuus (LIISA)

Hankkeen tavoitteena on selvittää liikuntapalveluiden saavutettavuutta ja tasoa. Hanke on osa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston koordinoimaa liikuntatoimen peruspalveluiden arviointia, jossa arviointien toteutuksesta vastaavat yhteistyössä ELY-keskukset ja Opetus- ja kulttuuriministeriö. Vuoden 2013 kohteena arvioinnissa on liikuntapaikkojen fyysinen saavutettavuus. Hankkeessa tarkastellaan, kuinka kunnan liikuntapaikat ovat sijoittuneet suhteessa väestön sijaintiin. Tarkoituksena on selvittää myös kunnallisten perusliikuntapaikkojen määrän riittävyys suhteessa väestön määrään.

Hankkeen yhteyshenkilöt: Virpi Keränen, Ossi Kotavaara, Harri Antikainen, Jarmo Rusanen

Lähi- ja luomuruoan saavutettavuus Pohjois-Pohjanmaalla ("RuokaGIS")

Maantieteen laitoksella alkaa 1.10.2012 2-vuotinen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston rahoittama Lähi- ja luomuruoan saavutettavuus Pohjois-Pohjanmaalla -hanke ("RuokaGIS"). Hanke on Oulun yliopiston ja MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) yhteishanke. Hankkeessa analysoidaan lähi- ja luomuruoan tarjontaa ja kysyntää Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella, erityisesti saavutettavuuden näkökulmasta.

Hankkeen omat sivut

Hankkeen yhteyshenkilöt: Ossi Kotavaara, Jarmo Rusanen ja Toivo Muilu.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin aluevaikutukset (PALVA)

Tutkimuksen yleistavoite on selvittää, mitä etuja sairaanhoitopiirin yksiköiden toiminnoista koituu niiden sijaintipaikkakunnille.

Tutkimus jakautuu neljään osaan:

  1. Henkilökunnan aluevaikutukset  osiossa analysoidaan henkilöstömenot henkilöstöryhmittäin ja yksiköittäin vuosilta 2011-2012 sekä niiden alueellinen kohdentuminen kuntayhtymän alueella.
  2. Potilasvirrat ja niiden aluevaikutukset  osio perustuu potilasvirtoihin ja niiden kustannusvaikutuksiin kuntayhtymän alueella.
  3. Palvelu- ja materiaalihankintojen aluevaikutukset  osiossa analysoidaan ostettujen palveluiden, aineiden ja tarvikkeiden toimittajien alueellinen kohdentuminen.
  4. Kiinteistöjen aluevaikutukset  osiossa analysoidaan maksetut kiinteistöverot yksiköittäin. Tutkimus perustuu pääosin numeerisiin tunnuslukuihin.

Tutkimuksen rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri.

Hankkeen yhteyshenkilöt: Jarmo Rusanen, Niina-Maria Nissinen ja Tiina Huotari

Rasteripohjaiset reitinoptimointimenetelmät

Tutkimuksessa kehitetään menettelytapoja, joilla voidaan parantaa rasteripohjaisen reitinoptimoinnin antamia tuloksia. Kyse on sekä reittien laadun että laskentanopeuden parantamisesta. Tutkimuksen tuloksilla on sovelluksia erityisesti maastoreittien suunnittelussa, esimerkkeinä maastoinventoinnin reittivalintojen ja maastoon rakennettavien kulkureittien sijainnin optimointi, sekä luontomatkailijoiden reaaliaikainen reittiopastus.

Hanketta rahoittaa Suomen Akatemia. Hankkeen yhteyshenkilö: Harri Antikainen

Reaxity – Future city as open mixed reality space

Hanke sisältyy Tekesin tutkimusteemaan “Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus”, jonka projekteilla luodaan perusta ja huippuosaamista uudenlaisille reaali- ja virtuaalitodellisuuden yhdistäville tuotteille, palveluille ja liiketoiminnalle.

Hankkeen tavoitteena on luoda open community -tyyppinen sekoitetun todellisuuden ympäristö tulevaisuuden kaupunkia varten. Teknologisen kehityksen ohella hanke pyrkii luomaan tiekarttoja, uusia palvelukonsepteja, prototyyppidemonstraatioita ja tarjontakanavia, jotka yhdessä muodostavat open community –ympäristön.

Hankkeessa hyödynnetään osallistuvien tahojen kehittämää infrastruktuuria erityisesti 3D-mallinnuksen, laajennetun todellisuuden ja testiympäristöjen osalta. Tulokset luovat pohjan tuleville projekteille ja laajemmalle strategiselle avaukselle.

Geoinformatiikan tutkimusryhmä on mukana hankkeen työpajaosiossa (User driven open innovation), sekä fyysisen ympäristön visuaalista mallintamista koskevassa osiossa.
Tutkimuksen rahoittaa Tekes.

Reaxity tiedote

Reaxity press realease

Hankkeen yhteyshenkilöt: Joonas Ujanen, Harri Antikainen ja Jarmo Rusanen

SMARCTIC – Tiekartta älykkääseen arktiseen erikoistumiseen

Hankkeessa muodostetaan visio ja tiekartta arktisen osaamisen kehittämiselle ja hyödyntämiselle. Keskeinen kysymys on, miten luonnonvarojen ja uusien kuljetusreittien taloudellisessa hyödyntämisessä toteutuu kestävyys ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta ajateltuna?

Hankkeessa selvitetään tämän tavoitteen saavuttamisen edellyttämät keskeiset tutkimuskysymykset, joihin samalla liittyy elinkeinoelämän uusiutumiseen ja liiketoimintaan liittyviä mahdollisuuksia.

Hankkeen teema-alueet (työpaketit) ovat seuraavat:

  • Arktinen toimintaympäristö sisältäen arktisen osaamisen ja politiikkaohjauksen
  • Ympäristöinformaatio ja mobiilitekniikka
  • Älykäs logistiikka, liikenne ja elinympäristö
  • Luonnonvarojen hallinta ja talous
  • Ihminen pohjoisessa
  • Tiekartat arktiseen osaamiseen
  • Strategiset avaukset ja liiketoimintamahdollisuudet

Geoinformatiikan tutkimusryhmä on mukana Älykäs logistiikka, liikenne ja elinympäristö –osiossa yhdessä taloustieteiden tiedekunnan ja arkkitehtiosaston kanssa. Tutkimuksen rahoittaa Tekes.

Smarctic – tiekartta älykkääseen arktiseen erikoistumiseen - Lue linkistä artikkeli Liikenteen suunta -julkaisusta 2/2013 (Liikenne- ja infra-alan T&K-lehti).

SMARCTIC-loppuraportti

Hankkeen yhteyshenkilöt: Virpi Keränen, Jarmo Rusanen, Harri Antikainen ja Ossi Kotavaara

Suomen yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen

Tutkimuksessa selvitetään, minne suomalaiset yliopisto-opiskelijat sijoittuvat valmistumisensa jälkeen. Suuri määrä inhimillistä pääomaa leviää yliopistoista valmistuneiden mukana ympäri maata ja vaikuttaa alueelliseen kehitykseen. Valmistuneiden sijoittumista voidaankin pitää yliopistojen alueellisen vaikuttavuuden yhtenä tärkeimmistä mittareista. Tutkimuksessa on selvitetty yliopistoista 1990-1994 valmistuneiden asuinpaikka vuosina 1994 ja 2004 sekä 2000-2004 valmistuneiden asuinpaikka vuonna 2004. Tutkimushanketta rahoittaa opetusministeriö. Tutkimus aloitettiin Oulun yliopistosta valmistuneiden sijoittumistutkimuksella keväällä 2006 ja kaikkia yliopistoja koskevan tutkimuksen on tarkoitus valmistua keväällä 2008 lisensiaatintutkielmana. Hankkeen yhteyshenkilö: Jarmo Rusanen

Sähköautojen latauspisteiden potentiaaliset sijoituspaikat (SALPOS)

Hankkeen tavoitteena on selvittää sähköautojen latauspisteiden potentiaalisesti lupaavimmat sijainnit Oulun, Kemin, Tornion ja Raahen kaupunkien lähialueilla. Tarkastelu tehdään paikkatietomenetelmin yleisenä tavoitteena luoda kokonaiskuva liikennevirroista ja niiden vaikutuksista latauspisteiden sijaintiin ja määrään. Hanke tehdään yhteistyössä Oulun Energian ja geoinformatiikan tutkimusryhmän kanssa.

Hankkeen yhteyshenkilöt: Joonas Ujanen, Harri Antikainen ja Jarmo Rusanen

Transport Accessibility at Regional/Local Scale and Patterns in Europe (2010-2012) (TRACC)

Hankkeen loppuraportti ja tarkemmat tiedot

Hanke toteutettiin seitsemän hankeosapuolen kanssa  European Observation Network for Territorial Development and Cohesion (ESPON) -ohjelman puitteissa Spiekermann & Wegener Urban and Regional Research (S&W) johdolla. Hankeen tavoiteena oli jatkotutkia ja päivittää aikaisempia saavutettavuustutkimuksia Euroopan mittakaavassa, laajentaa saavutettavuusindikaattorien teemallista ja tilallista kattavuutta sekä arvioida Eurooppalaisen ja kansallisen politiikan vaikutuksia globaaliin, Eurooppalaiseen ja alueelliseen saavutettavuuteen mm. globalisaation, niukkenevien energiavarojen ja ilmaston muutoksen suhteen.

Hankkeen yhteyshenkilöt: Ossi Kotavaara, Harri Antikainen ja Jarmo Rusanen

Valtakunnallinen metsämaiseman herkkyysluokitus

Hankkeen päätoteuttajana on Metsäntutkimuslaitos (Metla), työryhmän muiden organisaatioiden ollessa Suomen ympäristökeskus, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio sekä Oulun yliopiston maantieteen laitos. Maantieteen laitoksen roolina hankkeessa on kehittää automatisoitu menetelmä maaston korkeussuhteisiin perustuvien maisemarakenteiden tunnistamiseksi digitaalisten korkeusmallien (DEM) pohjalta. Hankkeen pääasiallinen rahoittaja on maa- ja metsätalousministeriö.

Hankkeen yhteyshenkilö: Harri Antikainen

 

Pysyvät tutkimusteemat:

Suomen aluerakenteen dynamiikka (SAD)

Suomen aluerakenteen dynamiikka on 20 vuotta vanha perustutkimusohjelma, jossa on keskitytty Suomen aluerakenteen dynamiikan määrittelyyn ja ihmistoiminnan eri ilmiöiden analyysiin aluerakenteen kaikilla tasoilla. Tutkimusteemat ovat vaihdelleet väestömuutoksista terveyskysymyksiin. Tutkimusta on rahoitettu lukuisista eri lähteistä.

Hankkeen yhteyshenkilöt: Jarmo Rusanen ja Toivo Muilu

 

Keskeiset julkaisut

  • Huotari, T., Antikainen, H., Keistinen, T. & Rusanen, J. (2017). Accessibility of tertiary hospitals in Finland: A comparison of administrative and normative catchment areas. Social Science & Medicine 182, 60–67.
  • Lankila, T., Näyhä, S., Rautio, A., Rusanen, J., Taanila, A. & Koiranen, M. (2016). Is geographical distance a barrier in the use of  public primary health services among rural and urban young adults? Experience from Northern Finland. Public Health 131, 82–91.
  • Etula, H. & Antikainen, H. (2014). Determining an optimum inventory route for an areal object: the case of forest inventory in Finland. Fennia 192, 23–35.
  • Kotavaara, O., Pukkinen, M., Antikainen, H. & J. Rusanen (2014). Role of Accessibility and Socio-Economic Variables in Modelling Population Change at Varying Scale. Journal of Geographic Information System 6: 386-403.
  • Antikainen, H. (2013). Using the hierarchical pathfinding A* algorithm in GIS to find paths through rasters with nonuniform traversal cost. International Journal of Geo-Information 2, 996–1014.
  • Antikainen, H. (2013). Comparison of different strategies for determining raster-based least-cost paths with a minimum amount of distortion. Transactions in GIS 17, 96–108.
  • Kotavaara, O., Antikainen, H. & J. Rusanen (2013). Accessibility patterns: Finland case study. Europa XXI 24: 111–127.
  • Näyhä, S., Lankila, T., Rautio, A., Koiranen, M., Tammelin, T. H., Taanila, A., Rusanen, J. & Laitinen, J. (2013). Body mass index and overweight in relation to residence distance and population density: experience from the Northern Finland Birth Cohort 1966. BMC Public Health 13:938.
  • Päivärinta, Juhani & Jarmo Rusanen (2013). Työkalu ambulanssien sijoituspaikkojen määrittämiseen. Suomen lääkärilehti 16/2013, 1196-1197.
  • Etula, H. & Antikainen, H. (2012). Maaston kulkukelpoisuuden mallintaminen metsäsuunnittelijan näkökulmasta reitinoptimointia varten. Terra 124, 29–43.
  • Kotavaara, O. (2012). Accessibility, population change and scale dependency: Exploring geospatial patterns in Finland, 1880–2009. (Doctoral dissertation) Nordia Geographical Publications 41: 4.
  • Ossi Kotavaara, Harri Antikainen, Mathieu Marmion and Jarmo Rusanen (2012). Scale in the effect of accessibility on population change: GIS and statistical approach to road, air and rail accessibility in Finland, 1990‒2008. The Geographical Journal.
  • Lankila, T., Näyhä, S., Rautio, A., Nordström, T., Koiranen, M., Taanila, A. & Rusanen, J. (2012). Self-reported health in urban-rural continuum: a grid-based analysis of Northern Finland Birth Cohort 1966. International Journal of Public Health 57:3, 525–533.
  • Lankila, T., Näyhä, S., Rautio, A., Koiranen, M., Rusanen, J. & Taanila, A. (2012). Health and well-being of movers in rural and urban areas – a grid-based analysis of Northern Finland Birth Cohort 1966. Social Science & Medicine, in press.
  • Kotavaara, Ossi, Antikainen Harri ja Jarmo Rusanen (2011). Population change and accessibility by road and rail networks: GIS and statistical approach to Finland 1970–2007. Journal of Transport Geography 19. 926‒935.
  • Kotavaara, O., H. Antikainen and J. Rusanen (2011) Urbanization and Transportation in Finland, 1880‒1970. Journal of Interdisciplinary History, XLII:I (Summer 2011), 89‒109.
  • Määttä-Juntunen, H., Antikainen, H., Kotavaara, O. & Rusanen, J. (2011). Using GIS tools to estimate CO2 emissions related to the accessibility of large retail stores in the Oulu region, Finland. Journal of Transport Geography 19: 346-354.
  • Store, R. & H. Antikainen (2010). Using GIS-based multicriteria evaluation and path optimization for effective forest field inventory. Computers, Environment and Urban Systems 34:2, 153-161.
  • Antikainen, H. (2009). Terrain path optimization using the connectivity graph approach applied to GIS data structures. Nordia Geographical Publications 38:3.
  • Hätälä, J., O. Kotavaara, H. Antikainen & J. Rusanen (2009). Paikkatietoanalyysin avulla voidaan selvittää historiallisia väestömuutoksia. Hyvinvointikatsaus 2/2009, 59–62.
  • Pekka Kauppila & Jarmo Rusanen (2009). A grid cell viewpoint to resorts: case studies in Northern Finland. Scandinavian tourism of Hospitality and Tourism 9:1, 1-21.
  • Kurikka, H. (2008). Suomen yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen 1990-luvulta 2000-luvulle. Hallintopalvelujen lausunnot, muistiot, selvitykset ja tilastot nro. 58.
  • Antikainen H., J. Rusanen, S. Vartiainen, M. Myllyaho, J. Karvonen, M. Oivo, J. Similä & K. Laine (2006). Location-based Services as a Tool for Developing Tourism in Marginal Regions. Nordia Geographical Publications 35:2, 39-50. NGP Yearbook 2006. Theme Issue on Northern nature and Human Activities.
  • Hiltula, J. & J. Rusanen (2006). Maankohoamisrannikon dynaaminen maisemamalli. Paikkatietotyökalu alueiden käytön suunnitteluun. Pohjois-Suomen maantieteellisen seuran ja Oulun yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja 1/2006.
  • Kauppila, P., J. Rusanen & T. Muilu (2005). Pohjois-Suomen suurten matkailukeskusten ja niiden sijaintikuntien väestökehitys: paikkatietonäkökulma. Matkailututkimus 1, 26-45.
  • Antikainen, H., D. Bendas, K. Marjoniemi, M. Myllyaho, M. Oivo, A. Colpaert, N. Jaako, P. Kuvaja, K. Laine, J. Rusanen, E. Saari & J. Similä (2004). Mobile Environmental Information Systems. Cybernetics and Systems: An International Journal 35: 7-8, 737-751.
  • Muilu, T. & J. Rusanen (2004). Rural definitions and short-term dynamics in rural areas of Finland in 1989-1997. Environment and Planning A 36:8, 1499-1516.
  • Rusanen, J., T. Muilu, A. Colpaert & A. Naukkarinen (2004). Georeferenced data as a tool for monitoring the concentration of population in Finland in 1970-1998. Fennia 181:2, 129-144.

 

Viimeksi päivitetty: 22.11.2017