OpinTori 2011 - Esitysten tiivistelmät

Ideatori II Klo 12.30–14.15

Ryhmä 1: Yhteisöllisyys tiedelähtöisen opetuksen edistäjänä

 

Kirsi Sipilä: Syventävien opintojen ohjausryhmä osana lääketieteen tieteellistä opetusta

Syventävien opintojen opinnäytetyö on osa lääketieteellisen tiedekunnan tieteellistä opetusta. Ongelmana opinnäytetöiden laatimisessa on ollut ohjauksen tason vaihtelevuus. Lisäksi suhteellisen pieni määrä tutkielmista julkaistaan tieteellisillä foorumeilla. Syventävien opintojen ohjausryhmän tarkoituksena oli aktivoida, motivoida ja innostaa opiskelijaa opinnäytetyön laatimisessa ja tutkimustyössä. Tarkoituksena oli myös madaltaa kynnystä tieteelliseen työhön.
Ohjauksen tehostamiseksi lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoista koottiin ohjausryhmä käsittäen 10 opiskelijaa, joiden opinnäytetyö liittyy laajaan poikkilääketieteelliseen Pohjois-Suomen kohortti-tutkimusprojektiin. Ryhmä muodostettiin sähköposti-ilmoituksen perusteella vapaaehtoisista opiskelijoista. Ryhmä kokoontui viisi kertaa noin kuukauden välein 2-4h mittaisina istuntoina yhdessä kahden ohjaajan kanssa.
Aluksi eri oppialojen edustajat esittelivät omia projektejaan liittyen Pohjois-Suomen kohorttitutkimukseen yhteisessä seminaarissa, jossa kehiteltiin tutkimusideoita yhdessä opiskelijoiden ja ohjaajien kanssa. Opiskelijat kirjasivat itse oman tavoitteensa. Opiskelijoita aktivoitiin pari- ja ryhmätyöskentelyillä tapaamisten aikana ja verkkotehtävillä niiden välillä. Kurssin sisältöä muokattiin opiskelijan tarpeista lähtien. Kurssilla yhdistettiin konkreettista lukemista ja kirjoittamista yhdistäviä tehtäviä. Yhden tapaamisen aiheena oli kirjallisuuteen perehtyminen ja tutkimusidean selkeyttäminen. Opiskelija nojautui aluksi helpon kirjoittamisen strategioihin ja vasta myöhemmin muokkasi tekstiä tieteen vaatimusten mukaan. Tapaamisissa käytiin myös läpi tilastotieteellisiä menetelmiä ja tilasto-ohjelman käyttöä. Lisäksi ohjauksessa annettiin tilaa ongelmille, joita opiskelijat olivat kokeneet työssään. Kurssin lopussa opiskelijat esittelivät tutkimuksiaan ryhmälle ja ohjaajille kongressityyppisessä istunnossa. Esitysten arvioinnissa käytettiin ennalta sovittua opponointia.
Opiskelijoilta saadun palautteen perusteella oppimista tukevina asioina opiskelijat pitivät mm. sitä, että asiat käytiin perusteellisesti läpi ja että käsiteltäviin aiheisiin pystyi itse vaikuttamaan. Tehtävät ja aikataulutus aktivoivat tekemään töitä. Sopivan kokoinen ryhmä ja vertaistuki koettiin hyväksi. Oppimista hankaloittaviksi asioiksi koettiin se, että opiskelijat olivat eri vaiheissa opinnäytetöissään. Jatkossa kurssi olisi mahdollista sulauttaa osana lukujärjestystä esim. valinnaisiin opintoihin.

Henna Paananen ja Mirja Väänänen: Tutkimuspainotteinen kandidaatinseminaari

Tuotantotalouden osastolla kehitettiin ja otettiin käyttöön kandidaatinseminaari syksyllä 2010. Aiemmin oli todettu, että kandidaatiksi valmistuminen viivästyi, koska kandidaatintyötä ei tullut tehtyä, koska sille ei ollut tiettyä kiinteätä paikkaa opetusohjelmassa vaan opiskelija saattoi tehdä työn milloin halusi. Tällöin opiskelijat hakivat ja saivat ohjausta milloin halusivat ja tämä työllisti osaston opetushenkilökuntaa huomattavan paljon.
Seminaaria lähdettiin kehittämäään, jotta kandidaatintyölle tulisi aikataulu ja ohjaus yhdenmukaistuisi ja tehostuisi. Nykytoteutuksessaan seminaari koostuu kolmesta aloitusluennosta, ryhmänohjauksesta ja loppuseminaarista. Ryhmänohjausta antaa merkittävissä määrin tutkimushenkilöstö. Kandidaatintyön aiheet ovat suurelta osin tutkijoiden antamia. Loppuseminaariin kutsutaan koko osaston henkilökunta: näin kandintöistä viestitään koko osaston henkilökunnalle ja opiskelijat saavat monipuolisesti vinkkejä töidensä viimeistelyyn.
Kandidaatinseminaarin käyttöönoton johdosta suurempi osa opiskelijoista suorittaa kandidaatintyön suunnitellussa aikataulussa. Kandidaatintyön ohjaus on tehostunut monestakin syystä: 1) aloitusluentojen kautta, sillä yleiset asiat käsitellään näillä, 2) järjestelmällisen ryhmäohjauksen kautta, 3) seminaarin aikataulutuksen kautta, 4) vertaistuen kautta. Ennen kaikkea opetuksen tiedelähtöisyys on lisääntynyt. Tähän on vaikuttanut mm. tutkimushankkeista saadut aiheet ja tutkijoiden ohjaajana toimiminen sekä tieteellistä kokousta muistuttava loppuseminaari.

Leena Patala-Pudas: Yhteisöllinen oppiminen potilasohjauksen opettamisessa

Tausta
Vaikuttava potilasohjaus hoitotyössä ja sen tutkimuksessa (5op) -opintojakso on osa Terveystieteiden laitoksen opetusta. Opintojakso muodostuu lähi- ja verkko-opetuksesta. Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija syventää tutkimusperustaista ymmärrystään potilasohjauksesta ja pohtii ohjaustoimintansa rakentumista. Opintojakso on osa kirjoittajan yliopistopedagogisia opintoja. Opetusharjoittelun tavoitteena on syventää yhteisöllisen verkkopedagogian käyttöä opetuksessa niin, että se antaa valmiuksia konstruktiivisesti linjakkaan ja yhteisöllistä oppimista edistävän opetuksen suunnitteluun ja arviointiin sekä taitoja kehittää verkko-opetusta.Esityksessä pohditaan opintojakson kehittämiseen liittyviä ratkaisuja. Viitekehys muodostuu yhteisöllistä oppimista ja verkkopedagogiaa koskevasta teoriatiedosta sekä aiemmin opintojaksolta kerätystä tutkimustiedosta. Opintojakson muutoksia tarkastellaan opetuksen teknisen ja pedagogisen toteutumisen, manageroinnin sekä sosiaalisen ilmapiirin osalta. Tavoitteena on hyödyntää yhteisöllisen oppimisen mahdollisuuksia opetuksessa entistä paremmin. Opintojakson toteuttaminen
Yhteisöllisessä verkko-oppimisessa käytettiin wikiä ja blogia. Verkko-opetusta tukivat episteemiset, sosiaaliset ja kognitiiviset skriptit. Wikissä opiskelijat kirjoittivat pienryhmissä yhteisöllisesti ohjausteemoista tehtävän. Ryhmät määrittelivät itse aiheen, tehtävän tavoitteet, omat oppimistavoitteet ja työskentelytavat. Yhteisötehtävissä työelämälähtöinen asiantuntijuus integroitui teoria- ja tutkimustietoon potilasohjauksesta. Lähiopetus tuki yhteisötehtäviä. Blogissa ryhmät keskustelivat yhteisötehtävästä ja tavoitteiden saavuttamisesta. Verkkotuutoreina toimivat toiset opiskelijat ja opettajat.Opintojaksolla arviointi kohdistui siihen miten ja millaista tietoa opiskelija opintojaksolla rakensi. Arviointeja hyödynnettiin samalla pedagogisten tutkimusaineistojen keräämiseen. Lähiopetuskertojen tavoitteiden saavuttamista opiskelijat arvioivat blogissa. Verkkotuutoroinnissa arvioitiin yhteisöllisyyden ja yhteisötehtävän rakentumista. Opintojakson alussa ja lopussa kirjoitetut esseet antoivat tietoa opiskelijoiden lähtötasosta sekä ohjauskäsitysten muuttumisesta. Lähiopetuksen viimeisellä kerralla opiskelijat arvioivat vertaisarviointimatriisin avulla ryhmien esittämiä yhteisötehtäviä, ryhmän oppimistavoitteiden saavuttamista sekä yhteisöllisen työskentelyn onnistumista. Kyselylomakkeella arvioitiin koko opintojaksoa, opiskelijan omaa oppimista sekä ryhmätyöskentelyä.
Tulokset ja hyöty
Korjauksia opintojaksoon tehtiin ennakkoon useita. Eniten korjauksia tehtiin opintojakson pedagogiseen toteuttamiseen ja sen managerointiin. Skriptit osoittautuivat tärkeiksi opetusta jäntevöittäviksi tekijöiksi. Verkko-opetus auditoitiin ennen opetusjaksoa.
Yhteisöllisesti toteutettu opetus parantaa terveystieteiden eri vaiheen opiskelijoiden koheesiota ja aihealueen tutkijoita voidaan hyödyntää opetuksessa. Opetus yhdistää tutkimukseen perustuvan opetuksen ja pedagogisten tutkimusaineistojen keräämisen, jolloin tutkimuksen ja opetuksen yhdistäminen edistää opetuksen laatua. Verkkoympäristö mahdollistaa kansallisen ja kansainvälisen opettajayhteistyön ja opiskelun. Kokemus- ja tutkimusperustaisen tiedon yhdistäminen mahdollistaa muille sen hyödyntämisen.

Leena Kuure, Netta Iivari, Tiina Keisanen, Marianne Kinnula, Tonja Molin-Juustila, Maritta Riekki: Monitieteinen tutkimus integroituu syventävien opintojen opetukseen

Monitieteinen EveLINE-ryhmä on toiminut Oulun yliopistossa vuodesta 2006 lähtien (aluksi nimellä MOTTI, Monitieteinen tutkijatiimi). Alun perin ryhmän tarkoituksena oli edistää monitieteisyyttä yliopisto-opetuksessa erityisesti tutkimuksenohjauksen osalta. Ryhmän painopistettä on sittemmin siirretty monitieteisen tutkimuksen suuntaan, mutta edelleen kytkentä opetukseen halutaan pitää konkreettisena. Kevään 2011 aikana ryhmän jäseniä on ollut mukana suunnittelemassa englannin opiskelijoille suunnattua Language Learning and New Technologies (LLNT) -kurssia, jossa EveLINE-ryhmän tutkimus nivoutuu opetukseen konkreettisella tavalla. Esityksessä kerrotaan monitieteisestä työskentelystä kurssin suunnitteluvaiheessa ja sen vaikutuksesta kurssin toteutukseen, kuvataan kurssin lopullinen toteutus ja käydään läpi kokemuksia ja palautetta kurssin jälkeen. Lopuksi kokemuksia pyritään yleistämään hahmottelemalla toimintakonseptia siitä, miten integroida tutkimusta syventävien opintojaksojen opetukseen. Yhtenä konkreettisena tuloksena hankkeesta on kuvaus siitä, miten opiskelijoille on havainnollistettu ja tehty näkyväksi heidän työnsä roolia ja merkitystä osana ryhmän tutkimustyötä.