OpinTori 2011 - Esitysten tiivistelmät

Ideatori I Klo 10.15–11.45

Ryhmä 2: Vuorovaikutusta ja aktivointia kontaktiopetukseen

 

Santeri Palviainen: Ongelmanratkaisua massaopetuksessa – mahdollisuuksia ja haasteita

Kehittämishankkeen kohteena oli kieliaineiden opiskelijoille pakollinen Yleisen kielitieteen peruskurssi, jolla on vuosittain yleensä n. 130-170 osanottajaa. Kurssin yleinen tavoite on tarjota yleinen johdanto kielitieteen peruskäsitteisiin ja -analyysiin. Erityisenä tavoitteena oli terävöittää ongelmanratkaisun opettamista massaluennolla; luentomuotoisesti sitä on vaikea, jopa mahdotonta opettaa, ja erillisiä harjoituksia varten on haastavaa löytää resursseja. Kuitenkin opiskelijan omakohtainen harjoittelu on tärkeää, koska lingvistinen ongelmanratkaisu kehittää opiskelijan kielitieteellistä ajattelua sekä pohjustaa opiskelijan pääaineen opintoja. Harjoitusten materiaalina oli erilaisia miniaineistoja erilaisista kielistä. Opetustapahtuman aikana luentomuotoinen opetus vaihteli erilaisten harjoitusten kanssa.
Kurssi toteutettiin luentomuotoisena, johon oli kiinteästi integroitu harjoitukset. Harjoitukset toteutettiin luentojen aikana 2-5 hengen pienryhmissä, jotka jaettiin ensimmäisellä opetuskerralla. Arviointimenetelmänä käytettiin tenttiä, jonka kysymykset mallinsivat luennoilla tehtyjä harjoituksia. Opiskelijapalautteen pohjalta integroidut harjoitukset toimivat hyvin, ja pienryhmien toiminta oli erinomaista.
Tulosten mittaaminen osoittautui haasteelliseksi, koska ei ollut olemassa verrokkiryhmää, johon tuloksia olisi voinut verrata. Voi kuitenkin sanoa, että oppimistulokset olivat hyviä ja linjassa aiempien vuosien tulosten kanssa mitattuna tentin tulosten avulla, ja kokemus rohkaisee jatkamaan valitulla linjalla.

Sami Myllymäki: Luentojen aktivointi ryhmätöillä ja jatkuvalla arvioinnilla

Opiskelilähtöisen opetuksen perustana on aktivoida opiskelijat oppimaan. Tässä esityksessä kerrotaan kokemuksia luennoilla tehvävistä aktivoivista ryhmätöistä. Ryhmätöiden lisäksi käytössä oli kurssin suorituksen jatkuva arviointi ja jatkuva palautteen kerääminen luennoilta. Opiskelijat aktivoituivat oppimaan, he halusivat lisää aktivointitoimenpiteitä ja opettaja kehittyi ryhmän mukana tarjoamaan ryhmän tason ja toiveiden mukaista opetusta.

Rauli Puuperä: Vuorovaikutuksellisen opetuksen lisääminen ohjelmoinnin alkeet –kurssilla

Kehityshankkeen kohteena oli ohjelmoinnin alkeet -kurssi. Aikaisemmin massakurssi oli pidetty tyypilleseen tapaan. Tarkoitukseni oli kehittää opetuksen vuorovaikutksellisuutta kurssin harjoituksissa. Tavoitteena oli saada kurssin läpäisy nousuun.
Yllättäen jouduinkin luennoimaan suurimman osan kurssista ja harjoituksiin keskittyminen jäi vähemmälle. Muokkasin paljon tehtävänantoja enemmän ongelmalähtöiseen muotoon aikaisemman "tee ohjelma"-tyylin sijaan. Luennoilla vähensin kalvojen pläräämistä suuresti ja toteutin suurimman osan luennoista demonstroimalla miten ohjelmoidaan. Lisäksi pyrin aktivoimaan opiskelijoita joka välissä kysymyksillä ja äänestyksillä.
Havaitsin kurssilla suuren määrän plagiointia mikä vei suurimman osan huomiostani ja vie edelleen. Kurssin läpäisy ei näyttänyt parantuneen merkittävästi. Opiskelijat kuitenkin tuntuivat tykkäävän kurssista.

Marjo Tiikkaja: Kansainvälisten ja suomalaisten opiskelijoiden integrointi ja aktivointi

Harjoittelun toteutin tutkimusmenetelmät kurssin kvantitatiivisessa osuudessa, jossa pidän sekä luennot että kaksi harjoitusryhmää. Tavoitteena oli pyrkiä opiskelijalähtöisempään opetukseen, aktivoida opiskelijoita sekä luennoilla että harjoituksissa ja lisäksi integroida kansainväliset ja suomalaiset opiskelijat työskentelemään ryhmässä. Erityisenä haasteena oli englannin kieli. Kurssiin sisältyy sekä teoriapainotteisia luentoja että käytännönläheisempiä harjoituksia, joissa opiskelijat tekevät ja kokeilevat eri menetelmiä. Luennoilla kokeilin sekä suoria kysymyksiä että tehtäviä. Harjoituksissa opiskelijat tekivät tehtäviä ohjatusti, eli kiertelin antamassa neuvoja, palautetta ja kannustusta, samalla pidin silmällä tehtävien etenemistä ja tarkastin lopputuloksia. Opiskelijat työskentelivät eri kokoisissa ryhmissä, välillä keskustelua/tuloksia tarkasteltiin myös ryhmien kesken. Ajatuksena oli kannustaa opiskelijoita vaihtamaan ryhmiä ja keskustelemaan vapaasti myös toisten ryhmien kanssa, erityisesti halusin saada samoihin ryhmiin sekä suomalaisia ja ulkomaalaisia opiskelijoita. Tuloksena oli vapautunut ilmapiiri ja hyvä vuorovaikutus sekä opiskelijoiden kesken että opettajan ja opiskelijoiden välillä. Harjoittelun tavoitteet toteutuivat ja enemmänkin, olen iloinen että sain tutustua kansainväliseen opiskelijaryhmään näinkin hyvin. Kieli ei aiheuttanut ennakko-odotusten mukaisia ongelmia, tosin käytin harjoituksissa suomea suomalaisten opiskelijoiden kanssa. Opiskelijat toimivat ryhmissä ja vaihtoivat ryhmiä ennakkoluulottomasti. Tällä hetkellä en ole vielä saanut opintopäiväkirjoja takaisin, joten kurssin tavoitteiden (opiskelijoiden oppimisen) tuloksia ei ole vielä käytössä. Kurssin aikana saadun suullisen palautteen perusteella myös opiskelijat olivat tyytyväisiä.