OpinTori 2011 - Esitysten tiivistelmät

Ideatori I Klo 10.15–11.45

Ryhmä 3: Teoriaa ja käytäntöä - kohti työelämää

 

Veli-Pekka Ronkainen: Oivaltavaa oppimista teorian ja käytännön kohdatessa fysiologian kurssilla

Esitetään kehittämishankkeena toteutetun opetusharjoittelun metodeja ja tuloksia. Kehittämishankkeen tarkoituksena oli kehittää opetusta Lääketieteellisen tiedekunnan biolääketieteen laitoksen fysiologian oppiaineen kurssilla Fysiologia (040112A, 15 op, opiskelijamäärä 197). Kehityshankkeessa keskityttiin massaluennoilla sekä harjoitustöissä tapahtuvaan oppijan aktivointiin ja opiskelijalähtöisemmän oppimisen lisäämiseen sekä situationaalisen oppimisen tehostamiseen yhdistämällä harjoitustöiden käytännön työ tiiviimmin luennoituihin teorioihin. Erityistavoitteena oli pyrkiä rohkaisemaan opiskelijoita itsenäiseen ajatustyöhön ja sitä kautta tehostamaan oivaltavaa oppimisprosessia aktiivisen ajattelu- ja päättelytoiminnan kautta.
Keskeisimpiä oman opetustoimen kehittämiskohteita oli siirtyä behaviorismista yhä enemmän konstruktivistisiin opetus/oppimismetodeihin. Huomiota kiinnittiin opetuksen vuorovaikutteisuuden ja opiskelijakeskeisyyden lisäämiseen. Lisäksi parannettiin erilaisten oppimistyylien huomioonottamista esim. kinesteettisen komponentin lisäämisellä visuaaliseen ja auditiiviseen luento-opetukseen täydennettäviä kalvoja ja harjoitustöitä hyödyntäen. Etukäteisvalmistautumisen roolia korostettiin enemmän oppimistilanteessa, eli opiskelijoilla oli jokin ennakkokäsitys opetettavasta aiheesta jo tullessaan oppimistilanteeseen. Lisättiin autenttisen osaamisen arviointia kurssitöissä; miten opiskelijat osaavat soveltaa aikaisemmin oppimaansa? Eräänä kehityskohteena oli palautteen keräämisen tehostaminen ja monipuolistaminen, palautetta kysyttiin esim. heti luennon jälkeen tai yleensäkin tihennetysti. Oppijan tuntemusta tehostettiin selvittämällä tarkemmin mitä opiskelijoille on aikaisemmin opetetttu mm. anatomiassa ja biokemiassa. Lisäksi yritettiin tarkkailla opetettavaa ryhmää siten, että havaittaisi milloin oppimisen taso alkaa laskea esim. luennon yhteydessä ja mihin ilmiöön tämä liittyy ja miten sitä voitaisi ehkäistä. Toimintakulttuurimuutokseen kuului mm. muiden opettajien kannustaminen selvittämään esim. Optimaa käyttäen aikaisempien kurssien sisältöä ja mukauttamaan opetuksen sisältöään sen mukaisesti. Kehitettävänä oli myös Optiman ja mahdollisesti muidenkin TVT-menetelmien esilletuonti laitoksen opetusasioita ja -metodeja suunniteltaessa. Luonteva julkistamistapa hyväksi havaituille käytännöille ja löydöksille oli tuoda niitä esille oppiaineen opettajien yhteisissä opetuskokouksissa harjoittelun jälkeen.

Pirjo Mäki: Perusopetuksen kehittäminen ja palautteen kerääminen psykiatrian oppiaineessa

Taustaa: Lääketieteen opiskelijoilla on liian vähän käytännön harjoittelua. Stressiä voi tulla liikaakin 4.lukuvuoden jälkeen työelämään siirryttäessä. Lääketieteellisessä tiedekunnassa on menossa opetuksen kehittämiseen tähtäävä curriculum -uudistus. Oppiaineen opetus keskitettiin 4.lukuvuodelle. Uudistetulla kurssilla (14.0 op) on opiskellut 130 lääketieteen kandidaattia lukuvuonna 2009-10, ja noin 120 opiskelijaa 2010-11. Opettajalle tarjoutui mahdollisuus yliopistopedagogisiin (YPE) opintoihin ja opetusharjoitteluun.
Tavoitteet: Psykiatrian oppiaineessa kehitettiin perusopetusta. Palautetta kerättiin järjestelmällisesti ja sähköisesti. Kurssilla painotettiin käytännön oppimista. Tavoitteena oli, että kurssin aikana opiskelijat hankkivat eväitä yleislääkärin työhön ja että heidän ammatti-identiteettinsä kehittyi. He oppivat myös vuorovaikutuksesta potilas-lääkäri-suhteessa ja perheen kanssa sekä moniammatillisesta tiimityöskentelystä. Tavoitteena oli myös, että osalla opiskelijoista motivaatio kasvaisi työskennellä sijaisina ja jatkossa erikoistua sekä osallistua tutkimukseen.
Menetelmät: Opiskelijoilla oli viikon käytännön harjoittelujakso. Siitä ja koko kurssista kerättiin palaute ensi kertaa sähköisesti Optima –opetusympäristöä hyödyntämällä lukuvuonna 2009-10 (pilottivaihe). Palaute kerättiin Optimassa sekä kvantitatiivisesti monivalintakysymyksillä että kvalitatiivisesti avointen kysymysten kautta. Kyselytilaisuus järjestettiin kurssin loppupuolella. Kehittämisen menetelminä olivat YPE-koulutus, suunnittelupalaverit oppiaineessa ja sidosryhmissä. Lukuvuonna 2010-11 harjoittelujaksoa ohjeistettiin enemmän, ja palautekyselyyn lisättiin lisää laadullisia kysymyksiä keskeisistä tavoitteista ja oppimisesta.Pilottivaiheen palautteen pohjalta päädyttiin hyödyntämään kliinistä harjoittelujaksoa oppimisessa enemmän. Käytännön harjoittelujakson jälkeen järjestettiin 2010-11 ryhmäkeskustelut, joissa käytiin läpi myönteisiä ja haastavia kokemuksia. Jatkuvaa palautejärjestelmää kehitettiin edelleen.
Tulokset: Opiskelijoista 74% piti kurssia hyvänä tai erittäin hyvänä, ja 24% tyydyttävänä. Joka kuudes aikoi tulla erikoisalalle töihin. Erityisesti opiskelijat pitivät sellaisesta opetuksesta, jossa näkivät potilaita. Käytännön harjoittelujakson 84% opiskelijoista arvioi sujuneen hyvin tai kiitettävästi. 74% arvioi kurssin antaneen kiitettävästi tai hyvin valmiuksia kohdata potilaita yleislääkärin vastaanotolla. Palaute oli osin parempaa kuin ennen.

Kaisa Tasanen-Määttä: Eväitä erikoistumiseen

YPE-opintojen opetusharjoittelun kohteeksi valitsin OY:n lääketieteellisen tiedekunnan ihotautien klinikassa annettavan ihotautien ja allergologian erikoislääkärikoulutuksen, joka koostuu 6 vuotta kestävästä käytännön palvelusta (terveyskeskuspalvelu (9 kk), täydentävä koulutus sisätautien alalla (3 kk) ja 5 vuotta kestävän erikoisalakoulutus) sekä 80 tunnin teoreettisesta kurssimuotoisesta koulutuksesta. Jokaiselle erikoistuvalle lääkärille laaditaan henkilökohtainen koulutussuunnitelma, koulutyksen edistymistä seurataan lokikirjan avulla ja jokaiselle erikoistuvalle lääkärille nimetään tutori tukihenkilöksi.
Valtakunnallisissa auditoinneissa rikoislääkärikoulutuksen keskeisiksi ongelmiksi ovat paljastuneet puutteellinen perehdytys, lyhyet ja sattumanvaraiset sijoitukset eri toimipisteisiin, koulutuksen sisällön suunnitelman puuttuminen, ulkopuolisen koulutuksen epätasainen jakautuminen ja sen riippuvuus lääkeyritysten kutsuista, tutor-järjestelmän puutteet, lokikirjan puutteet sekä palautteen puute. Opetusharjoittelun tavoitteena oli selkeyttää klinikassamme annettavaa erikoislääkärikoulutusta ja parantaa sen laatua kehittämällä koulutuksen sisältöä, tutor-järjestelmää sekä lokikirjan sisältöä ja käyttöä.
Opetusharjoittelu koostui seuraavista kehittämiskohteista:

-Toimipaikkakoulutusten laadun parantaminen ohjaamalla erikoistuvien lääkäreiden esitelmiä ja aloittamalla palautteiden kerääminen -Eväitä erikoistumiseen – koulutussarja, jonka aiheena ovat lokikirja ja sen käyttö, Optiman käyttö, tutorointi, reflektio osana oppimista, arviointi ja palautteen antaminen sekä erikoislääkäriyteen kasvaminen.
-Lokikirjan kehittäminen yhdessä erikoistuvien lääkäreiden kanssa -Perustetaan erikoistuville lääkäreille oma työskentelytila Optimaan, jonne on luotu kansiot lokikirjoille, teoreettisen kurssimuotoisen opetuksen reflektioille sekä toimipaikkakoulutusten esitelmille. Erikoistumisen lopussa nämä elementit muodostavat erikoistuvan lääkärin portfolion.
Opetusharjoittelussa käytettiin opetusmenetelminä pari- ja ryhmätyöskentelyä, harjoitustöitä sekä oppimispäiväkirjaa. Opetusharjoittelu on parhaillaan käynnissä, joten lopullinen arviointi on vielä tässä vaiheessa tekemättä. Ihotautien erikoistuvien Optima on otettu aktiivisesti käyttöön ja koulutussarjasta saamani palaute on ollut myönteistä. Kaikille erikoistumiskoulutuksessa oleville on nimetty tutori ja lisäksi on sovittu tutortoiminnan käytännön järjestelyistä.

Kaija-Mari Kananen & Kaija Oikarainen: Yrityksen talousviestintä –projekti Talouselämän viestintä –kurssilla

Kielikeskuksen Talouselämän viestintä -kurssilla kokeiltiin kevätlukukaudella 2011 projektityöskentelyä. Kurssilla tavoitellaan tiedon soveltamisen taitoja. Tämän takia kurssilla haluttiin kokeilla oppimis- ja opiskelijalähtöisiä työskentelymenetelmiä, joissa opiskelijat pääsevät itse tekemään. Taloustieteiden tiedekunnan ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoista pilotointiin osallistui 71 opiskelijaa.
Tavoitteena Yrityksen talousviestintä -projektissa oli muun muassa tutustua yritys- ja talousviestintään käytännön tasolla, harjoitella tutkivaa työtapaa ja työelämässä tarpeellisia projektiviestinnän taitoja sekä oppia yhdessä kirjoittamista.
Projektissa työskenneltiin neljän opiskelijan ryhmissä. Ryhmä valitsi nimikkoyrityksekseen jonkin Oulun seudulla toimivan yrityksen ja tutustui sen viestintään pienimuotoisen tutkimuksen avulla. Tehtävänä ryhmällä oli arvioida yrityksen talousviestinnän käytäntöjä. Arvioinnissa piti ottaa huomioon sekä yrityksen sisäisen että ulkoisen viestinnän kirjallinen ja suullinen viestintä.
Projekti ja työskentely raportoitiin kirjallisesti, eli ryhmä laati projektista arviointiraportin. Lisäksi yrityksen onnistunutta talousviestintää esiteltiin käytännöllisessä ammatillisessa posterissa. Postereista koottiin kurssin lopussa julkinen näyttely yliopiston keskusaulaan. Työskentelyn eri vaiheissa havaintoja ja työtä selostettiin myös suullisesti.
Opiskelijapalautteen perusteella voidaan sanoa, että projekti- ja ryhmätyöskentely sopivat hyvin kurssille ja ne auttavat oppimaan ja saavuttamaan oppimistavoitteet. Kehittämistä ja työtä kuitenkin riittää, esimerkiksi ohjeiden ja tehtävänantojen selkiyttämisessä, aikataulutuksessa ja työmäärän arvioinnissa.