Raudan haitallisten vesistövaikutusten vähentäminen turvevaltaisilla metsätalousmailla (RautaVirta)

RautaVirta on Oulun yliopiston Vesi-, energia- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikön yhteistyössä Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistys ry:n kanssa toteuttama hanke, jota rahoitetaan osana Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan edistämisen hankeavustuksia. Hankkeen tavoitteena on löytää ja testata keinoja vedessä olevan raudan pidättämiseen ja toisaalta lisätä tietoutta, jolla rautahuuhtoumaa voisi ehkäistä.

Rahoittajat

Puro, jossa raudan oranssiksi värjäämää vettä

Projektin tiedot

Projektin kesto

-

Rahoittaja

Muu kotimainen

Projektin rahoittaja

Maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö

Projektin koordinaattori

Oulun yliopisto

Yhteystiedot

Projektin vetäjä

Projektin kuvaus

Liiallisella rautapitoisuudella on merkittäviä negatiivisia vaikutuksia alueen ekosysteemiin. Se tummentaa vettä ja kertyy pohjaan lietteeksi. Se alentaa alueen virkistyskäyttöarvoa ja tukkii esim. salaojia, pumppuja ja jopa kalojen kiduksia. Raudan kulkeutuminen maaperästä on monimutkainen prosessi, jota ei riittävästi tunneta. Ihmistoiminnalla katsotaan olevan vaikutuksia rautakulkeumaan. Erityisesti pohjaveden tasoa laskevilla toimenpiteillä, kuten metsätalouden ojituksella katsotaan olevan vaikutusta, sillä pohjaveden pinnan laskiessa maaperä muuttuu hapelliseksi, mikä tehostaa raudan huuhtoutumista. RautaVirta-hankkeessa tartutaan tähän ongelmaan ja etsitään ja testataan keinoja vedessä olevan raudan pidättämiseen. Hankkeen tavoitteena on myös lisätä laajemmin tietoutta siitä, minkälaisin toimin rautahuuhtoumaa voidaan ehkäistä.

Projektin tulokset

Ensimmäisenä lähestymistapana tähän ongelmaan lähdettiin etsimään ratkaisuja kustannustehokkaista vesiensuojelumenetelmistä. Tutkittavia menetelmiä olivat rautaa pidättävien luonnonmukaisten materiaalien, kuten puunippujen, käyttö ojatasolla ja Kalamäen kosteikon toiminnan optimointi käyttämällä raudan pidättäytymistä edistävää biopolymeeriä. Lisäksi alueella jo olevien vesiensuojelurakenteiden toimivuutta seurattiin mittausten avulla. Toisena lähestymistapana taas oli paikkatietopohjainen tarkastelu, jossa perimmäinen tavoite on kartoittaa alivaluma-aluetasolla raudan liikkeen kannalta riskialttiita alueita, arvioida niitä tekijöitä, jotka rautaan eri alueilla vaikuttavat sekä tämän uuden tiedon avulla kehittää valuma-aluetason vesienhallintaa. Yhdistämällä nämä kaksi lähestymistapaa saatiin kokonaiskuva rauta-asioista, joka edesauttaa kokonaisvaltaisen alueellisen vesiensuojelun kehittämistä.

Hankkeeseen liittyvät opinnäytetytöt

Katri Ollila, 2022, Pintavalunnan GIS-pohjainen mallintaminen : tapauksena topografialtaan tasainen metsäojitettu Jäälinjärven valuma-alue, https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202209203429

Elina Raumanni, 2023, Eri vesienkäsittelymenetelmien toimivuus raudan pidätyksen kannalta : kohteena Jäälinjärven valuma-alue Pohjois-Pohjanmaalla, https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202311223296