LIFEPeatLandUse: Metsätalouskäyttöön soveltumattomien ojitettujen soiden jatkokäyttö (LIFE12 ENV/FI/000150)

Osahankkeet

Jatkokäyttövaihtoehtoja arvioidaan neljän muuttujan (suoluonnon monimuotoisuus, vesistö, ilmasto, taloudellinen arvo) perusteella.

LIFEPeatLandUse-hankkeen toteutuskaavio.

B1 Suoluonnon monimuotoisuus

Monimuotoisuustarkastelussa yhdistetään useista eri pitkäaikaisseurannoista ja malleista saatavaa monimuotoisuustietoa. Tarkasteluissa käytetään kasvillisuutta (esim. uhanalaisten kasvilajien esiintyminen ja lajirunsaus), koska se ilmentää hyvin luonnon yleistä monimuotoisuutta.

B2 Vesistökuormitus

Soilla on tärkeä merkitys valuma-alueiden hydrologiaan, sillä suot vaikuttavat veden laatuun, varastointiin, pohjavesiin ja lisäksi ne säätelevät valuma-alueen vesien virtauksia. Soiden kuivatus metsän kasvatusta ja tupeenottoa varten ovat merkittävästi lisänneet soilta purkautuvien valumavesien määrää sekä lisänneet alapuolisten vesistöjen ravinne- ja kiintoainekuormitusta, jolla on ollut heikentävä vaikutus Suomen vesistöjen tilaan. Osahankkeen tavoitteena on tuottaa päätöksenteon tueksi tietoa metsätalouskäyttöön soveltumattomien ojitettujen soiden vesistökuormituksesta sekä tuottaa ennusteita (100 vuoden päähän) eri jatkokäyttövaihtoehtojen aiheuttamasta vesistökuormituksesta. Osahankkeessa tuotetaan tietoa vesistökuormituksen nykytilasta ja ennusteista numeerisessa paikkatietomuodossa käytettäväksi osahankkeissa B4-B6.

B3 Kasvihuonekaasutaseet

Metsätalouskäyttöön soveltumattomien ojitettujen soiden kasvihuonekaasutaseista on olemassa vain niukasti tietoa. Siksi ei myöskään tiedetä, mikä/mitkä jatkokäyttötavat olisivat parhaita ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta. Tämän osahankkeen tavoitteena on tuottaa päätöksenteon tueksi tietoa metsätalouskäyttöön soveltumattomien ojitettujen soiden kasvihuonekaasutaseista sekä tuottaa ennusteita (100 vuoden päähän) eri jatkokäyttövaihtoehtojen vaikutuksesta kasvihuonekaasutaseisiin. Osahankkeessa tuotettuja tietoja ja ennusteita hyödynnetään osahankkeissa B4-B6.

B4 Kustannustehokkuus

Tavoitteena on tuottaa tietoa metsätalouskäyttöön soveltumattomien ojitettujen soiden jatkokäyttövaihtoehtojen kustannustehokkuudesta siten, että löydetään ojitetuille suometsiköille sellainen jälkikäyttövaihtoehtojen yhdistelmä, jonka avulla saavutetaan asetetut monimuotoisuus- ja ympäristötavoitteet ja mahdollisimman suuri taloudellinen hyöty. Kustannustehokkuustarkastelut toteutetaan numeerisen optimoinnin keinoin. Jatkokäyttövaihtoehtojen kustannustehokkuus arvioidaan tarkastelemalla samanaikaisesti pilottialueiden käytön taloudellisia hyötyjä niiden ennustettuja ympäristövaikutuksia (aineisto osioista B1-B3). Tässä tuotettuja tietoja ja ennusteita eri jatkokäyttövaihtoehtojen kustannustehokkuudesta hyödynnetään osahankkeissa B5-B6.

B5 Päätösanalyysi

Sidosryhmien osallistuminen suunnitteluprosessiin lisää maankäytön suunnittelun sosiaalis-kulttuurista kestävyyttä ja usein myös suunnitteluprosessin lopputuloksen hyväksyttävyyttä. Tästä syystä hankkeessa selvitetään, miten eri intressitahot suhtautuvat niihin ekologisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin, joita soiden eri käyttömuotojen ennustetaan aiheuttavan. Osahankkeen tavoitteena on kehittää soiden jatkokäytön suunnitteluun soveltuva internet-pohjainen MESTA-päätösanalyysityökalu, jonka avulla eri intressitahot voivat arvioida soiden jatkokäyttövaihtoehtoja niiden erilaisten vaikutusten sekä omien tavoitteidensa perusteella. MESTAa testataan käytännön suunnitteluprosessissa, turvetuotantoalueiden kohdentamisessa Pohjois-Pohjanmaalla. Päätösanalyysi toimii näin ollen linkkinä aiemmista osahankkeista (B1-B4) saatujen tulosten ja käytännön jatkokäyttösuunnittelun välillä.

B6 Karttaesitykset ja demonstraatiot

Internet-pohjaisten demonstraatioiden avulla voidaan visualisoida heikkotuottoisten soiden sijaintia Suomessa sekä arvioida eri esimerkkikohteiden soveltuvuutta eri jatkokäyttövaihtoehdoille ekologisista ja taloudellisista näkökulmista. Osahankkeissa B1-B4 tuotetut tiedot kootaan yhteen, ja esimerkkialueen heikkotuottoiset suot luokitellaan ekologisilta ja taloudellisilta arvoiltaan erilaisiin luokkiin. Demonstraation avulla voidaan tarkastella esimerkiksi sitä, mihin luokkaan tietty alue kuuluu monimuotoisuudeltaan, mikä on sen tuottama CO2-päästö, millainen on sen taloudellinen arvo ja miten ihmiset arvottavat alueen merkityksen. Demonstraation avulla voidaan myös tarkastella miten eri jatkokäyttömuotojen ennustetaan vaikuttavan näihin soiden ekologisiin ja taloudellisiin arvoihin eri ajanjaksoilla.

Hankealueet, kartta (pdf)