Maapallon pyörimisliike ohjaa myrkyt pohjoiseen

Arktinen alue on kuin ilmastonmuutoksen reaaliaikainen laboratorio – herkkä pohjoinen reagoi muutoksiin ensimmäisenä ja ennakoi tulevaa muualla maailmassa. Siksi arktinen tutkimus on tärkeää. Tulosten myötä muutoksia parempaan on saatu jo aikaan.

”Ympäristökemikaalit kertyvät pohjoiseen tuulien ja merivirtojen myötä. Esimerkiksi Kiinasta lähtöisin olevaa elohopeaa on mitattu huikeita pitoisuuksia Grönlannissa, vaikka siellä ei elohopeaa käytetä. Aine päätyy valaiden ja hylkeiden myötä ihmisiin.” Näin kertoo arktiseen tutkimukseen erikoistunut Oulun yliopiston lääketieteen professori Arja Rautio. Hänet nimettiin keväällä Arktisen yliopiston tutkimuksesta vastaavaksi vararehtoriksi.

”Pohjoinen näyttää sen, minkälaisia riskejä voi toteutua myös muualla maailmassa. Jos täällä on saastunut erämaa ja metaania puskevia kraatereita maaperässä, kuten Alaskassa ja Siperiassa, se vaikuttaa matkailu- ja kulkureitteihin, turistivirtoihin, maankäyttöön ja moneen muuhun asiaan, joilla on taloudellista merkitystä jokaiselle pohjoiselle maalle ja vaikutusta koko maapallon tilanteeseen.”

”Ilmaston lämpenemisen vaikutukset ovat globaaleja. Jos pohjoinen lämpenee, Afrikassa ei voi enää asua.”

Tutkijat selvittävät nyt sitä, vapautuuko ikiroudan sulamisessa maaperään elohopeaa, dioksiineja ja muita sadan vuoden aikana jäähän mahdollisesti sitoutuneita ympäristömyrkkyjä. Toinen uhka on infektiotaudit, kuten pernarutto, joka saattaa lähteä leviämään ikiroudan sulamisen myötä sinne haudattujen eläinten raadoista.

Ilmaston lämpeneminen tuo pohjoiseen tauteja myös uusien hyönteislajien myötä:

”Venäjällä aivokuume ja muut punkkien aiheuttamat infektiot lisääntyvät koko ajan.”

Puutteellinen viemäröinti aiheuttaa yhden terveysriskin pohjoisen asukkaille: esimerkiksi Grönlannissa ja Alaskassa on paikkoja, jossa jätevedet ohjataan suoraan maahan tai veteen, jolloin jätevesi ja puhdas vesi sekoittuvat.

Nuorten itsemurhat kasvussa

”Kovin paljoa ei korosteta julkisuudessa sitä, että napapiirin pohjoispuolen alueella asuu neljä miljoonaa ihmistä ja arktisella alueella jopa 10 miljoonaa ihmistä.”

Samaan aikaan, kun Suomessa nuorten itsemurhat ovat vähentyneet, pohjoisen alkuperäiskansojen keskuudessa ne ovat lisääntyneet.

”Kymmenen vuotta sitten saamelaisista teki itsemurhan 53,8 henkilöä 100 000 ihmistä kohden, nyt vastaava luku on 80/100 000. Ruotsissa joka kolmas saamelainen nuori on ajatellut itsemurhan mahdollisuutta. Pohjois-Kanadassa jopa 170 ihmistä 100 000 ihmistä kohden päätyy itsemurhaan. Venäjällä itsemurhat nenetsien keskuudessa ovat suuremmat kuin muissa väestön osissa”, Rautio kertoo.

”Ennen 60-lukua itsemurhat olivat harvinaisia alkuperäiskansoilla. Muutos johtuu yhteiskunnan muutoksesta. Alkuperäiskansoille perhe on tärkeämpi kuin oma itse, ja poron terveys on tärkeämpi kuin oma terveys. Yhteiskunnan muutoksen myötä nuoret eivät koe tätä yhteyttä enää niin voimakkaasti.”

”Paljon on myös lasten ja nuorten huonoa kohtelua, kuten suljetuissa yhteisöissä usein. Esimerkiksi Pohjois-Norjassa paljastui laaja lasten hyväksikäyttö lestadiolaisessa yhteisössä.”

Pohjoinen lähellä sydäntä

Professori Arja Rautio on kotoisin Rovaniemeltä, napapiirin pohjoispuolelta. Rautio on aina ollut luontoihminen, ja tutkijana häntä kiinnostaa erityisesti ihmisen ja luonnon vuorovaikutus.

Rautio valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Oulun yliopistosta vuonna 1981 ja teki myös jatko-opintonsa Oulussa. Työssään farmakologian ja toksikologian laitoksella hän tutki muun muassa lääkeaineiden yhteisvaikutuksia ja niiden haittoja.

Reilut kymmenen vuotta sitten Arja Rautio valittiin Arktisen lääketieteen keskuksen johtajaksi. Duodecimin varapuheenjohtajan roolissaan Rautio sai aikaan saamenkielisen käännöksen Kun lapsi sairastaa -oppaasta, jonka myötä pohjoissaamen kieleen syntyi satoja uusia terveydenhuollon sanoja.

Viime toukokuussa Rautio valittiin  Arktisen yliopiston tutkimuksen johtoon. Kyseessä on pohjoisilla alueilla toimivien 188 yliopiston, ammattikorkeakoulun ja tutkimuslaitoksen verkosto. Arktisen yliopiston 44 temaattista verkostoa edistävät monitieteistä tutkimus- ja koulutusyhteistyötä.

Työnsä puolesta Rautio osallistuu lukuisten kansainvälisten työryhmien työskentelyyn. Yksi niistä on AMAP-ryhmä, joka tutkii sitä, miten pohjoisen ihminen, erityiset odottavat äidit, altistuu kemikaaleille.

”Olen todella utelias. Tämä työ vaatii menemään semmoisille aloille, joissa ei ole ollut aiemmin.”

Tutkimustuloksista muutoksia

Pohjoisen elinolosuhteita ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia päivittäin työssään analysoiva professori Arja Rautio ei ole turhautunut, vaikka maailman johtavat poliitikot kieltäisivät koko ilmastonmuutoksen.

Kuva: Kari Strand

”Kun tehdään paljon korkeatasoista tutkimusta, joka kootaan yhteen ja analysoidaan, uskon, että sillä on vaikutusta. Amerikan presidentinvaalit ovat neljän vuoden välein”

Tutkimustyö on johtanut jo moniin muutoksiin maailmalla. Esimerkiksi kemikaaleja, kuten dioksiinit, on kielletty. Elohopean käyttöä on rajoitettu.  Yhtenä täsmätyökaluna toimii Arktisessa neuvostossa aloittanut Wash-hanke, joka jatkaa toimintaansa Arktisen yliopiston temaattisena verkostona ja pyrkii saamaan valtiot hoitamaan viemäröinnit kuntoon.

”Kun esimerkiksi hormonitasapainoon ongelmia aiheuttavan aineen käyttö kielletään ja sen käyttö loppuu, aineen pitoisuudet laskevat merivedessä ja merinisäkkäissä myös toisella puolella maapalloa välittömästi.”

”En tätä tutkimusta tekisi, jos en luottaisi, että lisäämällä tietoa ja tekemällä laadukasta tutkimusta, emme saisi tuloksia aikaan. Tämä on pitkäjänteistä työtä.”

Teksti: Raija Tuominen

Pääkuva: Professori Arja Rautio (kuva Juha Sarkkinen)

 

Viimeksi päivitetty: 10.1.2018