RISKIEN TUNNISTAMISESTA
ENNALTAEHKÄISYYN
Aineenvaihduntaan liittyvät sairaudet, kuten lihavuus tai diabetes, ovat yleistyneet länsimaissa voimakkaasti. Oulun yliopistossa on tehty pitkään tutkimusta näiden sairauksien riskien tunnistamiseksi ja sitä kautta niiden ennaltaehkäisemiseksi.
Oulun yliopiston lääketieteen professoreiden Markku Savolaisen ja Mika Ala-Korpelan tavoitteena on kehittää menetelmiä riskien tarkemmaksi arvioimiseksi. ”Olemme kehittäneet uusia menetelmiä, joiden avulla voimme mitata kattavammin ihmisen rasva- ja lipoproteiiniprofiilin. Monimutkaisten sairauksien parempi ymmärtäminen auttaa kartoittamaan varhaista riskiä”, Ala-Korpela ja Savolainen kertovat.
Käsillä olevat tulokset ovat 20 vuoden tutkimustyön tulosta. Elektroniikan ja robotiikan kehitys on osaltaan jouduttanut kehitystä, mutta vasta muutama vuosi sitten mittauksen mahdollistava teknologia on kehittynyt riittävästi. Teknisen edistymisen myötä kiinnostus uusia menetelmiä kohtaan on kasvanut.
”Uuden mittaustekniikan tarkoitus ei ole mitata yhtä tai kahta arvoa, vaan koko jakautumaa. Mittausmenetelmän ansiosta pystymme tutkimaan yksittäisen tiedon sijasta potilaan koko profiilin”, laskennallisen lääketieteen professori Mika Ala-Korpela sanoo.
Mika Ala-Korpela muistuttaa, että jokaisella yksilöllä on erilainen aineenvaihduntaprofiili. ”Vaikka kliiniset oireet voivat olla samantyyppisiä, riskiprofiilit voivat olla erilaisia jokaisella yksilöllä. Esimerkiksi tavallisessa kolesterolimittauksessa henkilö ei välttämättä kuulu riskiryhmään, mutta uudella mittausmenetelmällä voidaan havaita alttius tiettyihin sairauksiin. Vastaavasti vanha mittausmenetelmä voi osoittaa kuulumisen riskiryhmään, mutta uudella mittausmenetelmällä voi käydä ilmi, että erityistä huolen aihetta ei olekaan”, Ala-Korpela sanoo.
Ala-Korpelan mukaan menetelmä mittaa varhaista riskiä. Se on eri asia kuin sairauksien diagnostiikka. ”Varhaisen riskin tunnistaminen on tärkeää, kun halutaan ennaltaehkäistä vaikeita sairauksia. Jos henkilön ’riskiprofiilissa’ ei tapahdu muutoksia, henkilöllä on vaara sairastua”, Ala-Korpela sanoo.
Oikeaa hoitoa potilaan mukaan
Markku Savolainen ja Mika Ala-Korpela korostavat potilaskeskeistä lähestymistapaa. Sen tarkoituksena on ennaltaehkäistä ja hoitaa sairauksia yksilöllisesti. Perinteisesti epidemiologiset tutkimukset ottavat huomioon suurten joukkojen hoitostandardit mutta eivät poikkeuksia.
Molekyylien kartoitusteknologioiden kehitys avaa mahdollisuuksia esimerkiksi lääkekehityksen tai yksilöllisemmän hoidon saralla.”Ajatuksena on kerätä paljon tietoa potilaasta ja sitten miettiä sopivaa hoitomuotoa. Laskennallisen lääketieteen avulla tiedon keräämistä ja analysointia voidaan tehostaa”, Ala-Korpela sanoo.
Ala-Korpela painottaa, että lääketieteellinen tutkimus on hidasta ja vaatii pitkäjänteisyyttä. Tällä hetkellä uuden menetelmän avulla on tutkittu noin 60 000 näytettä. Näiden epidemiologisten tutkimusten avulla selvitetään, onko uudesta menetelmästä ihmisten hyvinvointia lisäävää lääketieteellistä hyötyä. Käytännössä hyöty voisi olla esimerkiksi diabeteksen ennaltaehkäisy, joka maksaa murto-osan sairauden ja sen komplikaatioiden hoitamiseen verrattuna.
Selviä merkkejä uuden menetelmän käyttökelpoisuudesta on kuitenkin jo olemassa. ”Tutkimusten tuloksia on julkaistu alan arvostetuissa lehdissä. Mittausmenetelmää hyödyntävä laitteisto on asennettu Hollantiin ja useihin muihin maihin pystyttäminen on suunnitteilla. Laitteiston laskennallinen perusta on kuitenkin kehitetty Oulussa, ja avustamme laitteistojen käyttöönotossa”, Mika Ala-Korpela kertoo.
Ala-Korpelan mukaan mittausmenetelmän leviäminen on merkittävää. Se mahdollistaa paitsi isompien potilasmäärien tutkimisen myös etnisen näkökulman tuomisen esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien tutkimukseen. ”Valitettavasti länsimaita rasittavat elintasosairaudet ovat yleistyneet muuallakin. Kiinassa aikuisiän diabetesta sairastaa jo lähes joka kymmenes kiinalainen ja osuus kasvaa jatkuvasti. Siksi sairauksien ennaltaehkäisy on maailmanlaajuisestikin tärkeää”, Ala-Korpela sanoo.
Ala-Korpela arvioi, että uudella menetelmällä on myös laajempaa tieteellistä merkitystä. ”Menetelmän avulla kaikkia aineenvaihduntaan liittyviä tauteja, kuten erilaisia sydän- ja verisuonitauteja, diabetesta tai vaikkapa dementiaa voidaan tutkia osana sairauksien kokonaisuutta. Tiedämme, että kyseisillä sairauksilla on yhteys toisiinsa ja kytkös aineenvaihduntaan kokonaisuudessaan. Tiedämme myös, että aineenvaihdunta vaikuttaa enemmän kuin aiemmin on uskottu. Näitä sairauksien yhteyksiä tutkimalla voidaan saada tietoa keinoista, joilla niitä voisi ennaltaehkäistä”, Ala-Korpela kertoo. Tulevaisuuden tähtäimenä on myös selvittää aineenvaihdunnan ja geenien toiminnan välistä yhteyttä.
Yhteistyötä ja asiantuntemusta
Markku Savolaisen mukaan Ouluun on tulossa useita tutkijoita ja asiantuntijoita maailmalta tutustumaan uuteen menetelmään ja tekemään tutkimusta. Vierailevat tutkijat tekevät sen pääasiassa omin kustannuksin, mikä osoittaa sen, että Oulussa on tapahtumassa tiedeyhteisöä laajasti kiinnostavia asioita. Savolainen ja Ala-Korpela myös painottavat laajojen yhteistyösuhteiden merkitystä. Tällä hetkellä verkostoon kuuluu noin sata tutkijaa yli kymmenestä maasta.
Sekä Markku Savolainen että Mika Ala-Korpela ovat Oulun yliopiston alumneja eli kasvatteja. Savolaisen valmistuessa tutkinto piti vielä hakea Turun yliopistosta. Hänellä on ollut pitkä ura, johon on liittynyt niin lipoproteiinin tutkimusta, alkoholiin liittyvää lääketieteellistä tutkimusta kuin geeni- ja aineenvaihduntatutkimusta. Lisäksi Savolainen on sisätautien ylilääkäri.
Mika Ala-Korpelan akateeminen ura kattaa niin fysiikan, sisätautien, biokemian kuin tietojenkäsittelynkin vankkaa asiantuntemusta. Vaikka heidän osaamisensa ovat lääketieteen eri osa-alueilla, pitkäaikainen yhteistyö on ollut mutkatonta. ”Meillä on omat erityisalueemme, mutta puhumme yhteistä kieltä. Sitoutuminen ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseen on myös yhteinen”, Savolainen ja Ala-Korpela sanovat.
> Aikaisempia menestystarinoita |
