 |
 |
||||||||||||||||||
|
> Luonnonystävät tukevat tiedettä merkittävällä lahjoituksella > Kauppiaitten Jäälinmajasäätiö lahjoitti Oulun yliopistorahastoon 80 000 euroa > Lahjoitusten tahti tiivistyy > Varainhankintakampanja tuotti tieteelle yli 33 miljoonaa
Keräyslupanumero:
|
KUUKAUDEN TUTKIJARISTO KERKELÄ, akatemiatutkija Tähtäimessä lääkehoito sydämen vajaatoimintaan Sydämen vajaatoiminta on sairaus, jossa sydänlihas ei pysty pumppaamaan verta valtimoihin normaalisti. Sen taustalla on lähes aina jokin muu sairaus, joista yleisimmät ovat sydäninfarkti ja kohonnut verenpaine. Sydämen vajaatoiminta on harvinainen alle 50-vuotiailla mutta yleistyy eliniän noustessa niin, että 5–10 prosenttia vanhuksista kärsii siitä. Sairaus on vakava, sillä kun se on todettu, on ennuste syöpäsairauksia huonompi. Kolmannes sydämen vajaatoimintaan sairastuneista potilaista menehtyy kahden vuoden kuluessa. Sydämen vajaatoimintaan ei toistaiseksi ole olemassa täsmällistä lääkehoitoa, koska sen taustalla olevia solu- ja molekyylitason mekanismeja ei täysin tunneta. Niiden tutkimiseen on keskittynyt dosentti, vastikään akatemiatutkijaksi nimitetty Risto Kerkelä Oulun yliopiston biolääketieteen laitoksen farmakologian ja toksikologian yksiköstä. ”Kun sydämen vajaatoiminta on päässyt syntymään, on sitä tällä hetkellä vaikea hoitaa kuntoon. Siksi tärkeintä on taudin ennalta ehkäiseminen”, sanoo Risto Kerkelä. Hänen tutkimuskohteinaan ovat erityisesti sydänsoluissa toimivat proteiinikinaasit ja nk. transkriptiotekijät ja niiden merkitys sydämen vajaatoiminnan kehittymisessä. Sydänsolujen toiminnan perusmekanismien tuntemus mahdollistaisi myös lääkehoidon kehittämisen, sillä sydämen vajaatoiminnan taustalla ovat muutokset yksittäisten sydänsolujen toiminnassa ja rakenteessa. ”Lupaavia tuloksia tähän suuntaan on jo saatu. Sydän on kuitenkin monimutkainen ja hyvin verkostoitunut järjestelmä. Vie vielä aikaa ennen kuin sen solujen sisällä toimivien proteiinikinaasien ja muiden tekijöiden yhteydet todella tunnetaan.” Kerkelä tekee perustutkimusta koemalleilla, -eläimillä ja soluviljelmillä. Hänen tutkimusryhmäänsä kuuluu viisi henkilöä. Kerkelä palkittiin Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin nuoren tutkijan tunnustuspalkinnolla viime helmikuussa. Tutkimuksen kohteena sydämen vajaatoiminta on kansainvälisesti ajankohtainen. Suomessa alan perustutkimukseen on keskitytty erityisesti Oulun ja Kuopion yliopistoissa. ”Aiheeseen liittyvää tutkittavaa on paljon ja tutkimus etenee vauhdikkaasti. Muiden tutkimusryhmien tuloksia onkin seurattava aktiivisesti.” Ihmisen DNA:n eli perimän selvittäminen vuonna 2003 sai paljon julkisuutta, mutta tutkimuksen kannalta se avasi vain runsaasti uusia kysymyksiä. Sen kartoituksen jälkeen tutkijoilla olikin edessään lukuisia uusia tutkimuskohteita, kun alettiin selvittää eri geenien funktioita. Viime vuosina runsaasti tutkimushuomiota ovat saaneet ihmisen genomista löydetyt pienet geenien toimintaa säätelevät mikroRNA:t. Niitä tunnetaan nyt noin 700 erilaista, mutta niiden roolit geenien säätelyssä ovat vielä suurelta osin tuntemattomia. ”Eli yhden asian selvittäminen synnytti huomattavan joukon uusia kysymyksiä mutta samalla myös uusia mahdollisuuksia. Töitä tutkijoille siis riittää.” Lääkehoidon edut ja haitat Toinen juonne Risto Kerkelän tutkimustyössä on selvittää muiden sairauksien hoidossa käytettyjen lääkkeiden mahdollisia haittavaikutuksia sydämeen. Uraa uurtavina on pidetty hänen tutkimustuloksiaan, joiden mukaan uusina syöpälääkkeinä yleisesti käyttöön tulleilla tyrosiinikinaasi-inhibiittoreilla imatinibilla ja sunitinibilla on toksisia vaikutuksia sydämessä. Kerkelä osoitti tutkimuksessaan imatinibin sydäntoksisuuden vaikutusmekanismin. Sunitinibin puolestaan todettiin aiheuttavan 8 prosentille potilaista sydämen vajaatoimintaa ja 16 prosentille potilaista sydämen supistusvoiman merkittävän pienenemisen. ”Näiden lääkkeiden käyttö on kuitenkin välttämätöntä, koska ne parantavat radikaalisti tiettyjen syöpäpotilaiden ennustetta ja he voivat niiden turvin elää lähes normaalia elämää. Toisaalta on perusteltua tutkia lääkkeiden sivuvaikutuksia ja tuottaa niistä tietoa. Kun se saadaan hoitaville lääkäreille asti, he voivat saattaa myös potilaiden mahdollisten sydänvaivojen hoidon paremmaksi.” Tiettyjen syöpätyyppien hoidossa lääkkeiden sydäntoksisia sivuvaikutuksia on vaikea välttää. Toisaalta osaan ongelmista on Risto Kerkelän mukaan syynä raskas, pitkä ja kallis prosessi, jonka lääkkeiden kehittäminen ja markkinoille tuominen vaatii. Lääketeollisuus pyrkii usein kehittämään lääkeaineita, jotka olisivat tehokkaita usean eri syövän hoidossa. Lääkkeen haitallisuus sydämelle on kuitenkin sitä todennäköisempää, mitä useampia eri vaikutuskohtia sillä elimistössä on. ”Sivuvaikutuksista tuotetun tiedon pitäisi saada myös lääketehtaat miettimään kehitystyötään.” Lääketeollisuudella on jatkuvasti kehitystyön kohteina tuhansia uusia mahdollisia lääkeyhdisteitä. Vaikka ne eivät koskaan päätyisi lääkkeiksi, voivat tutkijat käyttää niitä hyödyksi solu- ja molekyylibiologian tutkimisessa. ”Näin lääkeyritysten kehittämät molekyylit toisaalta siis hyödyttävät myös perustutkimusta.” Risto Kerkelä kiittää Oulun yliopistoa hyväksi tutkimusympäristöksi, sillä tutkijoiden käytössä on ajan tasalla olevat korkeatasoiset työtilat ja tutkimuslaitteistot. Niitä tarjoavat sekä yliopiston biolääketieteen laitos että sen naapurissa toimiva Biocenter Oulu. ”Tärkeä edellytys korkeatasoiselle tutkimukselle on myös riittävän suuri tutkijayhteisö ja tutkimusrahoitus. Suuremmissa yksiköissä on mahdollista ottaa tieteellisiä riskejä ja tarttua haasteellisempiin tutkimusaiheisiin.” Kerkelä on saanut tutkijanuransa tueksi useita apurahoja muun muassa Sydäntutkimussäätiöltä. Myös nykyinen tutkimus tehdään apurahoituksen varassa, jolla maksetaan oman tutkimusryhmän palkat ja tutkimuskulut.
|
|
|||||||||||||||||
