 |
 |
||||||||||||||||||
|
> Luonnonystävät tukevat tiedettä merkittävällä lahjoituksella > Kauppiaitten Jäälinmajasäätiö lahjoitti Oulun yliopistorahastoon 80 000 euroa > Lahjoitusten tahti tiivistyy > Varainhankintakampanja tuotti tieteelle yli 33 miljoonaa
Keräyslupanumero:
|
KUUKAUDEN TUTKIJAJUHA PEKKA LUNKKA, maaperägeologian professori Muinaisuus kertoo tulevaisuudestamme Maapallomme on noin 4,6 miljardin vuoden ikäinen. Oulun yliopiston maaperägeologian professori Juha Pekka Lunkka on tutkinut siitä noin 100 miljoonan vuoden jaksoa nykyhetkestä taaksepäin. Aiemmin kohteina ovat olleet muinaisen Skandinavian mannerjäätikön vaiheet ja siihen liittynyt veden kierto, se, miten nykyiset meret, järvet ja joet ovat syntyneet. Viime aikoina Lunkka on tutkinut Vienanmeren ympäristön ja Kuolan niemimaan alueita. ”Tuhansien vuosien ajanjaksoja ei tutkijakaan kunnolla tajua, mutta muinaisuus voi kertoa, mistä tulemme ja minne olemme menossa. Tutkimus voi auttaa koko ihmiskuntaa käsittämään tämän ja ennakoimaan tulevaisuutta. Yksittäiselle tutkijalle tärkein syy tehdä tutkimusta on uteliaisuus”, sanoo professori Juha Pekka Lunkka. Käytännössä geologit kairaavat eri puolilla maailmaa niin syvältä maasta kuin merenpohjista näytteitä, analysoivat ne laboratorioissa ja päättelevät tapahtumat. Juha Pekka Lunkka on tehnyt kenttätutkimuksia Skandinavian ja Venäjän lisäksi Brittein saarilla, Turkissa ja Kiinassa. Niitä varten hän on tarvinnut vuosien varrella tutkimusrahoitusta yliopiston ulkopuolisista lähteistä. ”Rahoituksen saaminen on tutkijalle olennainen elinehto.” Maaperän syntyä, vaiheita ja ominaisuuksia selvittämällä voidaan päätellä, mitä maapallon ilmastossa on tapahtunut. Lunkan vuosien varrella keräämään asiantuntemukseen voi tutustua hänen yleistajuisessa kirjassaan Maapallon ilmastohistoria. Se palkittiin Vuoden 2008 Tiedekirjana kuluvan vuoden alussa. Kirja kuvaa ilmaston kehitystä koko maapallon historian ajalta. Kirjan tärkein viesti on, että maapallon ilmasto on erittäin monimutkaisten prosessien tulos. Siihen vaikuttavat muun muassa Auringon toiminta, mannerlaattojen liikkeet, merivirrat ja jäätiköt. ”Ilmasto on myös aina muuttunut. Vielä ei ole tehty tutkimusta tarpeeksi niin, että ilmaston kehitystä tulevaisuudessa voitaisiin tarkasti ennustaa. Ihmiskunnan kannattaa kuitenkin vähentää hiilidioksidipäästöjä ilmakehään, jotta nykyinen ilmaston lämpeneminen hidastuu. Nopeilla ilmastonmuutoksilla on vakavat seuraukset.” Lunkka kirjoitti kirjan nopeasti, kolmessa kuukaudessa. Täyden keskittymisen kirjoittamiseen mahdollisti erään säätiön apuraha. ”Kirjoittamista nopeutti myös se, että olen pitänyt samasta aiheesta Oulun yliopistossa kurssia useita vuosia.” Juha Pekka Lunkan oma tutkijan ura ei olisi ollut mahdollinen ilman hänen eri tahoilta saamaansa rahallista tukea. Sen avulla hän opiskeli ja väitteli tohtoriksi Cambridgen yliopistossa Englannissa vuosina 1987–91. Myös Cambridgen yliopisto tunnisti innostuneen ja lupaavan nuoren tutkijan ja tuli taloudellisesti vastaan. Tie vei sittemmin Oulun yliopistoon ja professorina hän on työskennellyt vuodesta 2002. ”Oulu houkutteli, koska yliopiston pohjoisuus ja ympäristöpainoala mahdollistaa ilmaston- ja ympäristönmuutosten laaja-alaisen tutkimisen. Oulun yliopiston tutkijoilla on myös erittäin hyvät kansainväliset yhteydet. Pienikin tutkimusryhmä voi olla hyvä, kun se on kansainvälisesti verkostoitunut.” Lunkka kiittää Oulun yliopistoa myös hyväksi tutkimusympäristöksi geologille. ”Ympäristötutkimuksen käytössä ovat ajanmukaiset tutkimuslaitteistot. Lisäksi Oulussa on mahdollisuus käyttää kaikkia kansainvälisiä näyteaineistoja, esimerkiksi kaikkia kairaustuloksia kaikista maailman merenpohjista.” Professorin omat kenttätutkimusmatkat ovat nykyisin vähentyneet. Tärkeä osa työtä on nyt ohjata nuoria väitöskirjatutkijoita ja näin siirtää omaa tietoa seuraavalle sukupolvelle. Lunkan tieteelliseen tuotantoon kuuluu 90 tieteellistä artikkelia ympäristön- ja ilmastonmuutoksista kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa. Geologian alan asiantuntemuksen ja tutkimuksen kysyntä on viime aikoina kasvanut huomattavasti. Suomessa on etsitty ja jo avattu uusia kaivoksia. Arktisten alueiden merkittävimmät tutkimushankkeet keskittyvät kuitenkin pohjoisille merialueille. Niihin rajoittuvat valtiot etsivät nyt kilpaa omien talousalueidensa rajoja ja öljyä ja kaasua hyödynnettäväksi. ”Arktisten alueiden merenpohjia ei vielä tunneta, mutta pian tunnetaan. Muutama vuosi sitten tunnettiin alueen historiaa noin 10 000 vuoden ajalta. Nyt sitä tunnetaan jo noin 65 miljoonaa vuotta taaksepäin.”
|
|
|||||||||||||||||
