 |
 |
||||||||||||||||||
|
> Luonnonystävät tukevat tiedettä merkittävällä lahjoituksella > Kauppiaitten Jäälinmajasäätiö lahjoitti Oulun yliopistorahastoon 80 000 euroa > Lahjoitusten tahti tiivistyy > Varainhankintakampanja tuotti tieteelle yli 33 miljoonaa
Keräyslupanumero:
|
KUUKAUDEN TUTKIJAANSSI PAASI, akatemiaprofessori Alue on prosessi Maailmassa tapahtuvat muutokset tekevät alueiden ja rajojen tutkimisen jatkuvasti ajankohtaiseksi. Alueiden tutkimus on noussut 1990- ja 2000-luvuilla Oulun yliopiston maantieteen professori Anssi Paasin mukaan kansainvälisesti tärkeäksi. ”Kylmän sodan aikaiset rajalinjat poistuivat. Globalisaatio ja uusliberalistinen talousajattelu yleistyivät. Integraatio etenee. Internet on mahdollistanut uusien identiteettiyhteisöjen syntymisen. Valtio on jakanut valtaa monessa maassa alaspäin”, Paasi luettelee. ”Lisäksi konfliktit ovat siirtyneet valtioiden rajoilta valtion sisään ja ne ovat luonteeltaan etnisiä, ja tämä aiheuttaa pakolaisuutta. Nationalismi ja regionalismi nousevat.” Vuodesta 2008 vuoteen 2012 Paasi voi keskittyä täysin tutkimusalaansa Suomen Akatemian akatemiaprofessorina. Hänen tutkimusryhmässään työskentelee lisäksi väitöskirjan tekijöitä ja post doc -jatkotutkijoita. ”Meitä kiinnostaa projektissamme myös ihmisten liikkuvuus niin globaalisti kuin oman maan sisällä. Etelä-Suomessa on monta kuntaa, joissa enää 20–30 prosenttia asukkaista on syntyperäisiä. Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa syntyneistä lähes puolet on muuttanut alueelta pois.” Muuttoliike valtioiden välillä ja niiden sisällä panee tutkijat pohtimaan, miten ihmiset identifioituvat kotiseutuihinsa tai muihin alueisiin. Paasin tutkimusryhmä analysoi, miten alueellinen identiteetti hahmotetaan ja miten se nähdään aluekehityksen resurssina. Paasi on kehittänyt uusia menetelmiä alueellisten identiteettien tutkimukseen. Sen sijaan, että satunnaiselle joukolle ihmisiä esitettäisiin samaistumiskohteista valmiit vastausvaihtoehdot, tutkijat haastattelevat erilaisista kansalaisaktiiveista koottuja focus-ryhmiä Suomessa ja Isossa-Britanniassa. Oma teoria Paasia voidaan pitää aluetutkimuksen suunnannäyttäjänä maailmanlaajuisesti. Hän kehitti jo 1980-luvulla omassa väitöstutkimuksessaan teorian alueiden institutionalisoitumisesta. Teoria on muuttanut käsityksiä alueiden olemuksesta: Paasin mukaan alue on yhteiskunnallinen ja historiallinen prosessi. ”Alue syntyy institutionaalisten käytäntöjen myötä. Tällaisia ovat muun muassa poliittiset, taloudelliset, hallinnolliset ja kulttuuriset käytännöt. Rajojen lisäksi tarvitaan alueen symbolinen hahmottaminen, pitää nimetä alueita ja rakentaa symboleja. Alueiden nimeäminen on usein poliittisen kamppailun tulos, kuten muun muassa Neuvostoliitossa aikanaan, kun paikannimiä muutettiin.” ”Lisäksi alueilla on instituutioita ja organisaatioita, jotka pitävät yllä rajoja ja symboliikkaa. Yksi keskeisimmistä on media. Suomessa maakuntalehdistö on ollut tärkeä tekijä alueiden rakentumisessa. Mitä enemmän aluetta rakentavia erilaisia instituutioita alueella on, sitä paremmat edellytykset aluekehitykselle on katsottu olevan.” Neljäs elementti alueen syntymisessä professorin mukaan on alueen vakiintuminen aluejärjestelmässä ja yhteiskunnallisessa tietoisuudessa: ”Keski-Suomi ja Pohjois-Karjala ovat hyviä esimerkkejä. Ne lähtivät 1800-luvulla kehittymään alueina hitaasti ja tulivat vuonna 1960 siihen pisteeseen, että niistä tehtiin läänejä.” Alueet voivat myös hävitä. Suomen läänit lakkautettiin vuodenvaihteessa, ja tilalle synnytettiin hallinnollisilla päätöksillä ELY- ja AVI-alueita. Tällaiset uudentyyppiset alueet ovat yleistyneet EU:n myötä. ”Menee kauan aikaa, ennen kuin ihmiset hahmottavat, mitä nämä uudet alueet ovat.” Rajat vahvistuvat Yhteiskunnalliseen keskusteluun nousi 1990-luvulla ajatus siitä, että valtioiden rajat menettäisivät merkitystään. ”En tunne yhtään rajatutkijaa, joka nykyään ajattelisi, että rajat ovat häviämässä, pikemminkin päinvastoin”, Suomen itärajasta englantilaiselle kustantajalle kirjan kirjoittanut Paasi kertoo. ”New Yorkin terroristi-iskun jälkeen maailman tilanne muuttui. Kameravalvonta on lisääntynyt, on tullut biotunnisteisia passeja, ihmisiä ja rajojen ylityksiä tarkkaillaan entistä enemmän.” ”Rajat ovat saaneet uusia muotoja. Rajat eivät sijaitse pelkästään fyysisellä rajalla vaan myös territorion sisällä, rajojen merkitykset sijaitsevat maisemissa ja erilaisissa käytännöissä.” ”Valtio on silti edelleen vahva: esimerkiksi EU:ssa koulutus-, kieli- ja sosiaalipolitiikka ovat valtioiden, ei unionin käsissä, ja niillähän ihmisistä tehdään valtioiden kansalaisia.” Anssi Paasi teki väitöstutkimuksensa yhteiskuntamaantieteestä. Hänen tutkimusalansa sivuaa eri tieteenaloja, joten yhteistyötä on tullut tehtyä niin politiikan tutkijoiden, historioitsijoiden, folkloristien kuin sosiologienkin kanssa. ”Vaikka tutkin rajoja, en ole tieteen rajoista paljoakaan välittänyt”, hän naurahtaa. |
|
|||||||||||||||||
