Elliott 803 B oli tietokoneiden käytön pioneeriajan edustaja. Konetta saattoi käyttää vain yksi käyttäjä kerrallaan, lähes aina tutkija. Tiedot syötettiin koneelle reikänauhoilla tai – korteilla ja tulokset kirjoitettiin reikänauhoille, jotka sitten tulostettiin teleprinttereillä paperille. Koneen käyttö edellytti ohjelmointi- ja operointi-taitoja - ja ammattihenkilökunnan apua.

Honeywell toi tietokoneen käyttöön osituskäytön, ohjelmointikielet, yhtäaikaisen käyttömahdollisuuden usealle käyttäjälle. Käyttäjäjoukko laajeni harvalukuisesta tutkijajoukosta muutamaan sataan käyttäjään. Tietokoneen käyttö edellytti ohjelmointitaitoja.
Reikänauhat ja –kortit olivat tavallisimpia tietovälineitä ja kirjoitinpäätteet ja rivikirjoitin olivat tavallisimmat tulostusvälineet.

Tietotekniikan hyväksikäyttö levisi yhä uusille alueille suuren valmisohjelmistomäärän myötä. Erityisesti tilastollisen ja teknisen tietojenkäsittelyn edellytykset paranivat ja yhteen sopivuus yliopistojen yhteiseen järjestelmään loi perustan raskaalle tieteelliselle laskennalle.
Käyttäjien määrä kasvoi 1500:aan.
Magneettinauhat ja piirturit tulivat laajaan käyttöön.

CP/M oli 80-luvun alkupuolella 8-bittisten mikrotietokoneiden käyttöjärjestelmien defacto standardi, jonka pääedustajana oli Nokian Mikromikko 1.

Vähitellen 16-bittisten mikrojen myötä MS-DOS sai täydellisen valta-aseman.

1984 perustettiin ensimmäinen mikrolaboratorio, jossa oli aluksi 6 mikrotietokonetta.

IBM toi paljon kaivattua tietojenkäsittelytehoa ja uudenaikaisia sovellusohjelmia.
Tietojenkäsittelyyn tuli mukaan tässä vaiheessa kehittynyt tietoliikenne, kuvaruudun käsittely, värit ja grafiikka sekä tietokannat.
Mikrotietokoneita voitiin kytkeä päätteiksi, jolloin päätemääriä ja siis yhtäaikaisten käyttäjien lukumäärää voitiin kasvattaa.
Käyttäjien lukumäärä kasvoi noin 4000:een.

Suurlaskennan tarpeisiin hankitut minisuperkoneet tuottivat superlaskentapalvelua tutkijoille. Minisuperit toimivat Unix-ympäristönä, jota käytettiin verkon kautta mikroilta ja työasemilta. Minisuperien ominaisuuksissa painotettiin laskentatehoa ja grafiikkaa.

Tästä alkoi aito tietokoneverkkojen ja internetin käytön aikakausi. Mikrotietokoneet ja palvelimet muodostivat laajan tietokoneverkon ja sähköpostin ja muun internetin käytön merkitys korostui ja tuli jokaisen yliopistolaisen käyttöön.
SUN-palvelinkoneiden myötä siirryttiin Unix-käyttöjärjestelmään, jonka käyttö peruskäyttäjille oli vaikeaa, mutta tavallisesti käyttäjä näki sen sovellusohjelman tai mikron käyttöliittymänä.

Lisätietoa ja linkkejä:

Tietokonekeskuksen / Tietojenkäsittelyopinlaitoksen / ATK-keskuksen
Tietokonelaitteistoja 1965 - 2003 (hankinta-ajankohdat, rahoitus)