1960-luku

Tietokonekeskus tienraivaajana

Suomen yliopistojen tietojenkäsittelyn historia alkaa vuodesta 1960, jolloin Turun yliopistoon asennettiin Ruotsista lahjoituksena saatu Wegematic-tietokone. Samana vuonna valmistui Suomessa rakennettu ESKO-tietokone. Näistä saivat alkunsa yliopistojen tietokonekeskukset. Oulun yliopiston ensimmäinen tietokone Elliott 803 B otettiin käyttöön 1965.
1960-luku oli erittäin kalliin uuden tekniikan kokeilun ja harjoittelun aikaa. Toiminta etsi vielä muotoaan ja organisointi- ja rahoitustapojaan. Yliopistojen tietokoneet olivat lähinnä laskukoneita.

1965 - Elliott 803 B hankitaan ja perustetaan tietokonekeskus

1969 - Tietojenkäsittelyopin laitos perustetaan

Mikko Kilpeläinen toimi konepäällikkönä 1967-1968 - haastattelu

1970-luku

Osituskäyttötietokoneet tulevat

Helppokäyttöinen osituskäyttö päätteiden avulla toi tietokoneen käytön paljon entistä suuremman käyttäjäkunnan ulottuville.
Tietokonetta tutkimustyössään ryhtyivät käyttämään useat aivan uudet käyttäjäryhmät ja samalla tietokoneen käyttötaitoja opetettiin myös opiskelijoille.
Nopea käyttäjäjoukon laajeneminen johti alituiseen, lähes 30 vuotta jatkuneeseen pulaan cpu-, muisti- ja levykapasiteetista.

1970 - TOL:n laskentakeskus.

1971 - Honeywell H1642 hankitaan

1977 - Univac 1100/10 hankitaan

1980-luku

Suurten keskuskoneiden aika,
mikrot ja tietokoneverkot syntyvät

UNIVAC-laitteiston käytöstä poistumiseen loppui Oulun yliopistossa puhtaan keskitetyn tietokonejärjestelmän aikakausi. Sen rinnalle oli jo alkanut tulla minitietokoneita ja mikrotietokoneita, jotka aloittivat laitoskohtaisen ja henkilökohtaisen tietojenkäsittelyn aikakauden. Jatkossa nousivat esille kysymykset koneiden yhteen liittämisistä ja tietoliikenneverkoista ja tehtävien jakamisesta erilaisten laitteiden välillä. Puhtaan keskitetyn järjestelmän ongelmana oli alituinen ylikuormitus ja resurssivajaus eikä kapasiteettia voitu kustannussyistä hankkia lisää tarpeen mukaan.

1984 - mikrotietokoneet tulevat

1985 - IBM 3083-EXO

1987 - Lähiverkon rakentaminen alkaa

1987 - Erillinen laitos ATK-keskus

1990-luku

Mainframe-koneista Unix-palvelimiin, mikroihin ja tietokoneverkkoihin

1990-luku oli Windowsin myötä mikrotietokoneiden lopullisen läpimurron aikaa tuoden tietotekniset työvälineet ja verkkoyhteydet jokaisen työpöydälle.
Vuosikymmenen alussa kehitetty www sekä sähköposti korostivat tietokoneen uutta roolia.
Palvelimina Unix-järjestelmät alkoivat syrjäyttää perinteisiä keskuskoneita, mutta raskaassa käytössä ne olivat vuosikymmenen alkupuolella vielä kovin työläitä kehittymättömyytensä ja teknisen epäluotettavuutensa takia.

1990-luvun laman aiheuttamat säästötoimet kohdistuivat voimakkaana myös ATK-keskukseen. Useita toimia lakkautettiin, rahoitusta supistettiin ja sisäinen laskutus otettiin käyttöön. Budjetin ulkopuolella oli jonkin verran käytettävissä tietoyhteiskunta yms. rahoja. Taloudenpidossa olis siirryttävä huolelliseen suunnitteluun ja seurantaan.

1990 - Alliant minisuperit

1990 - Ensimmäiset Unix-palvelimet

1996 - ATK-keskus hallinnon vastuualueelle

1997 - tietokoneiden korjaus- ja puhelintoiminnat ATK-keskukseen

2000-luku

Kohti sähköistä asiointia

2000-luvulla tietotekniikka oli jo vakiintunut yliopistossa kaikkien käyttämäksi työvälineeksi. Vasta nyt alkoi helpottamaan koko alaa alusta saakka vaivannut alituinen pula cpu-kapasiteetista, keskusmuistista, talletustilasta ja tietoliikennenopeudesta. Tämä mahdollisti pääpainon siirtymisen verkkopalveluihin, tietosisältöön ja sähköiseen asiointiin.

2005 - Yliopiston tietohallinto; ATK-keskus sulautuu tietohallintoon

Pentti Korhonen toimi kaikkina vuosikymmeninä
erilaisissa ylimmän tason johtotehtävissä
- haastattelu

Esko Vakkilainen toimi
ATK-keskuksen johtajana 1996 -2005
- haastattelu