Vuosina 1970-1971 lähetettiin ohjelmia ja dataa reikäkäkorteilla, vanerilaatikossa lentorahtina Helsinkiin opetusministeriön Univac 1108 –koneelle, joka oli pitkään maamme suurin ja tehokkain tietokone.

Kuvassa Nokian valinnaisen puhelinverkon modeemi, nopeus 110 b/s (20 merkkiä sekunnissa) Honeywellin päätekäyttöön. Modeemi kytkettiin kiinni Teletype-kirjoitinpäätteeseen, jolloin se saattoi olla vaikka kuinka kaukana Honeywell-keskuskoneesta.

Kiinteä lankayhteys eräajoille Univac 1108:aan Helsinkiin nopeudella 4800 b/s (480 merkkiä sekunnissa).

Linnanmaalle hankittiin Datapoint 2200 -etäiseräpääte. Sillä voitiin ottaa puhelinvalintayhteys 2400 b/s Helsinkiin UNIVAC 1108:aan ja IBM 360/50:een.

Univac UTS 400-synkroninen päätejärjestelmä, nopeus 14,4 Kb/s parikaapelissa. Lisäksi oli käytössä asynkronisia kirjoitin- ja näyttöpäätteitä nopeudella 300-9600 b/s.

Mikrotietokoneita pystyttiin käyttämään älykkäinä päätteinä, esim. kirjaston kaukohakujen tekemiseen.

Kuvassa tietoliikennevastaava Raimo Salo IBM-mikroa käyttämässä.

1984: kuvassa nokialainen valinnaisen puhelinverkon modeemi päätekäyttöön nopeus 1200 b/s (120 merkkiä sekunnissa).

Paksuun Ethernet-kaapeliin perustuva lähiverkko Linnanmaalle. Nopeus 10 Mb/s, TCP/IP-protokolla, koneet liitettiin suoraan Ethernet-kaapeliin ja päätteet sekä mikrot päätepalvelimien kautta. Funet-yhteys nopeudella 64 Kb/s

Lähiverkkoyhteys Linnanmaan ja keskustan välille,
1990: hallintovirasto, nopeus 64 Kb/s
1991: nopeus 10 Mb/s, Kontinkangas mukaan
1993: yhteys Kajaaniin, 2 Mb/s; Sodankylään, 64Kb/s

ATM-pohjainen runkoverkko yliopistolle,
nopeudet 155 ja 622 Mb/s (keskustan ja Kontinkankaan alueet)
Funet-yhteys nopeudella 155 Mb/s.

Sessio-juttu aiheesta

Langattomien tukiasemien, WLAN-verkko, rakennettiin osana PanOULU-projektia kattamaan Linnanmaan Väylä ja suurimmat luentosalit.

Runkoverkon päivittäminen ATM-verkosta Gigabit-verkoksi