|
Honeywell H1642'
H316 job computer 16 K
(16 bitin sanoja)
H316 control computer 32 K
(16 bitin sanoja)
- reikänauhanlukija
- kortinlukija
- rivikirjoitin,
- operaattorin konsoli
- operaattorin 1-terminaali
- magneettinauha-asema
- levy-tilaa 14.4 milj. merkkiä
- 10 kpl osituskäyttöpäätteitä
(laajennusmahdollisuus 32
päätteeseen)
Keväällä 1971 SITRAn useita korkeakouluja käsittävässä tietokoneprojektissa asennettiin Oulun yliopistoon Univac 1108:n etäiseräpäätteeksi osituskäyttötietokone Honeywell H1642. Tämä hanke, samoin kuin eräiden muiden korkeakoulujen tietokonehankinnat rahoitettiin siis yliopiston budjetin ulkopuolisella Suomen Pankin tuloylijäämärahoituksella.
Honeywell H1642 -tietokone otettiin käyttöön 1.4.1971 laitoksen uusissa tiloissa Kauppurienkatu 33:ssa.
Honeywell H1642 oli monessa mielessä aikaansa edellä. Erityisesti sen helppokäyttöinen osituskäyttö päätteiden avulla toi tietokoneen käytön paljon entistä suuremman käyttäjäkunnan ulottuville.
Tietokonetta tutkimustyössään ryhtyivät käyttämään useat aivan uudet käyttäjäryhmät ja samalla tietokoneen käyttötaitoja opetettiin myös opiskelijoille. Tästä taas seurasi nopeasti paheneva resurssipula, keskusmuisti, laskentateho ja levytila kävivät nopeasti tarpeeseen nähden vähäiseksi.
Tietokoneet olivat kalliita eikä niitä yrityksissä juurikaan ollut käytössä. Siksi useat yritykset, erityisesti insinööritoimistot olivat halukkaita ostamaan yliopistolta koneaikaa. Tästä muodostui merkittävä tulolähde, jonka turvin voitiin palkata lisää henkilökuntaa. Tämä ulkopuolinen rahoitus muutaman vuoden jälkeen loppui minikoneiden yleistyessä yritysmaailmassa.
Työskentely Honeywell-koneen kanssa oli hyvin ohjelmointisidonnaista, valmiita sovellusohjelmia oli niukasti, tavallisesti ongelman ratkaisut jouduttiin ohjelmoimaan itse. Tämän vuoksi ohjelmointitaito oli tärkeä. FORTRAN IV oli tutkimustehtävissä eniten käytetty ohjelmointikieli, opetuksessa käytettiin jonkin verran BASICiä, joka paremmin soveltui osituskäyttöön.
H1642-koneeseen saatiin BASIC-tulkki ja FORTRAN-kääntäjä, mutta ei ALGOL-kääntäjää. Käyttäjien vanhoja Elliott 803:n ALGOL-ohjelmia ja datoja saattoi lähettää reikänauhoilla Helsinkiin luettavaksi UNIVAC 1108:ssa, jossa oli NU ALGOL-kääntäjä. Toukokuussa 1972 tehtiin H1642-systeemiin muunnosohjelma, jolla voitiin H1642:ssa lukea Elliott 803:n reikänauhaa. Se helpotti ALGOL-ohjelmien siirtoa UNIVAC 1108-koneelle.
VTKK:n Oulun aluekeskuksen IBM S/360:lle reikäkorteille talletettuja FORTRAN-ohjelmia ja datoja saattoi nyt lukea ja ajaa uudessa H1642-tietokoneessa.
Tampereen yliopistossa kehitetty H1642:n osituskäyttöön soveltuva tilastollisen tietojenkäsittelyn SURVO-ohjelmointikieli saatiin käyttöön keväällä 1972. Aiemmin ja tämän rinnalla käytettiin tilastolliseen peruskäsittelyyn Pekka Mäkelän ja Esko Vakkilaisen kehittämää ohjelmistoa.
Helsingin yliopistossa kehitetty tilastollinen ohjelmisto HYLPS konvertoitiin UNIVAC 1108-tietokoneelle ja siitä tuli pitkäksi aikaa vaativamman tilastollisen käsittelyn perusväline. Se soveltui etäiseräkäyttöön suoraan H1642:n ja UNIVAC 1108:n välillä. HYLPS-ohjelmiston käytöstä järjestettiin useita kursseja, mutta kyllä se oli kiusallisen vaikeakäyttöinen. Myös tilastomatematiikan BMD-ohjelmisto oli käytettävissä UNIVACilla.
Päätteet
Eri puolille yliopistoa oli hankittu vuosien aikana hitaita Teletype-päätteitä. Niissä oli sekä reikänauhan lukija että -lävistin omien ohjelmien ja datojen kirjoittamiseksi ja tiedostojen kopioimiseksi reikänauhoille. Vähitellen näiden ns. TTY-päätteiden tilalle ja niiden rinnalle hankittiin mm. hieman nopeampia Nokian NOP 30-kirjoitinpäätteitä, Digitalin Decwriter -kirjoitinpäätteitä sekä eri valmistajien näyttöpäätteitä. Hinnaltaan nämä päätteet olivat noin 10 kertaa kalliimpia kuin nykyiset mikrotietokoneet. |
