IBM 3083-EX0 - tammikuu 1986

- muisti 8 Mtavua
- valvontayksikkö 3082
- levyohjain 3880
- magneettinauhayksikkö IBM 3420 (6259/1600 bpi),
- rivikirjoitin
- 64 pääteliittymän tietoliikenneohjain
- käyttöjärjestelmänä VM/SP ja CMS

IBM-laitteiston myötä vihdoin siirryttiin kuvaruutupohjaiseen päätekäsittelyyn reikäkorttiaikakaudelta periytyneen rivipohjaisen käsittelyn sijaan. Samalla astuttiin värien ja grafiikan maailmaan ja käyttöön saatiin maailmalla laajalle levinneitä laadukkaita ohjelmistoja mm. tilastotieteeseen, grafiikkaan, relaatiotietokantoihin ja laskentaan. Lisäksi tietokoneiden yhteen liittäminen ja sen mukanaan tuoma sähköposti, uutisryhmät, keskustelu yms. saatiin käyttöön jo ennen internetiin liittymistä. IBM-keskuskoneessa käytössä ollut virtuaalikonekäyttöjärjestelmä tuli kymmenen vuotta myöhemmin käyttöön raskaissa unix-järjestelmissä ja vastaava on nykyisin otettu käyttöön myös mikropalvelimissa. Järjestelmä luovutettiin yliopiston koekäyttöön tammikuun alussa 1986. Tammikuun puolivälissä aloitettiin järjestelmän tuotantokäyttö.
     SPERRY 1100/71 oli käytettävissä uuden koneen kanssa rinnakkain helmikuun loppuun asti. - Samaan aikaan toteutettiin erittäin laaja käyttäjäkoulutus uuden järjestelmän ja sen uusien ohjelmistojen käyttöön sekä tietojen konvertointi ja siirto vanhasta laitteistosta uuteen.
     Vuonna 1987 tietokone laajennettiin malliksi IBM 3083-EX2. Sen muisti kasvoi 24 Mtavuun ja levytilaa saatiin 2.5 Gtavua eli levytilan kokonaismäärä oli 10 Gtavua.

Päätteet

Jälkiviisaasti voidaan todeta, että yliopisto investoi liian vähän kunnollisen päätekaluston hankintaan keskitetyn konehankinnan yhteydessä ja hankitut mikrotietokoneet tulivat enimmäkseen muuhun käyttötarkoitukseen. Mikrotietokoneiden kytkeminen keskustietokoneen päätteeksi tapahtui joko asynkronista tai synkronista liikennöintiä käyttäen.

Asynkroninen yhteys
Asynkronista liikennöintiä käytettäessä mikro toimi IBM-päätteenä 7171-protokollamuuntimen kautta. Päätelinja saattoi olla joko kiinteä tai puhelinvalintainen. Mikroon tarvittiin lisäksi sopiva yhteysohjelma: Kermit, IBM 3101 tai PC-Plot III. Asynkroninen liitäntäkortti oli yleensä mikrotietokoneessa vakiovarusteena.
Asynkroniset päätteet toimivat nopeudella 300-9600 B/s.

Synkroninen yhteys
Synkronista yhteyttä käytettäessä mikro liitettiin koaksaalikaapelilla 3274 –ohjaimen tai modemin välityksellä 3725 –linjaohjaimen kautta keskustietokoneeseen. Tällöin mikro toimi 3270-päätteenä nopeudella 56KB/s. Synkroninen yhteys vaati käyttäjän mikrotietokoneeseen ohjelmiston ja erillisen liitäntäkortin, esim. IRMA-kortin.

Päätetyypit
IBM-keskustietokoneen päätteiksi hankittiin eri laitoksille joko synkronisia 3270-tyyppisiä päätteitä tai asynkronisia ascii-päätteitä liitettäväksi ns. protokollamuuntimiin, jolloin ne toimivat lähes samalla tavoin kuin 3270-päätteet.

IBM:ltä 80 päätteen lahjoitus
IBM lahjoitti Oulun yliopistolle 80 kpl käytettyjä IBM 3278-päätteitä. Lahjakirjan mukaan päätteet oli tarkoitettu käytettäväksi Oulun yliopiston opetus- ja tutkimustyössä laskentakeskuksen esittämän suunnitelman mukaisesti

Päätehuone TK127
Laskentakeskuksessa sali TK130 kalustettiin 15 oppilaan pääteluokaksi. Aluksi huoneeseen TK127 eli päätehuoneeseen tuli 10 IBM 3278-päätettä ja 4 ascii-päätettä FACIT 4431.

Käytönoppaita

Koska Helsingin teknillisellä korkeakoululla oli jo käytössään IBM-yhteensopiva keskustietokone AS 8000, niin he olivat ehtineet julkaista siitä suomenkielisiä käyttäjien oppaita. Näitä voitiin käyttää sellaisenaan hyväksi Oulun IBM 3083:lle.
Seuraavat olivat ensimmäiset Oulussa myyntiin tulleet TKK:n oppaat: ”VM/SP:n käyttäjän opas ja komentoyhteenveto”, ”Eräajot VM/SP CMS-järjestelmässä” ja ”VS FORTRANIN KÄYTTÖ”. Vastaavia oppaita julkaistiin myöhemmin lisää.

Ohjelmistot

Alkuvaiheessa oli käytettävissä ohjelmointikielet FORTRAN, PASCAL, COBOL ja APL, tilastomatemaattiset sovellusohjelmistot BMDP , SAS, GLIM ja SHAZAM, teknis-matemaattisen laskennan NAG, HARWELL, SLAM II, ACRITH, MATLAB ja REDUCE. Myöhemmin 1987-1988 hankittiin uudet PL/I-, C- ja LISP-kielten kääntäjät sekä teknis-matemaattiset ohjelmistot ADINA, ANSYS, NAGFEM, CAYLEY, IMSL ja SPARSPAK.
Graafisia sovellusohjelmistoja olivat DISSPLA, UNIGKS, GDDM, SAS/GRAPH ja TELL-A-GRAF. Tekstien käsittelyä varten olivat DCF, TEX ja TTK:ssa kehitetty FLOTEX.

Toinen magneettinauhayksikkö

Syyskuussa 1986 IBM-järjestelmää täydennettiin hankkimalla toinen magneetti-nauhayksikkö IBM 3420 (1600/6250 bpi) ja uutta levytilaa 2.5 Gtavua.

IBM ES/9121-260 VF

Keskustietokonelaitteistona ollut IBM 3083-EX2 vaihdettiin joulukuussa 1990 uuteen malliin IBM ES/9121-260 VF, joka oli varustettu vektorisuorittimella. Vaihto merkitsi keskusyksikön suoritustehon kasvattamista skalaarilaskennassa noin 4-kertaiseksi ja vektorisuorittimen ansioista täysin vektoroituvassa laskennassa jopa 30-kertaiseksi verrattuna IBM 3083:n keskusyksikön tehoon. Käyttöjärjestelmä vaihtui VM/SP HPO:sta VM/XA SP-järjestelmäksi. Se merkitsi mm. ohjelmien koon mahdollisuutta kasvaa virtuaalikoneen avulla sekä tehokkaampaa I/O:n hallintaa.
     Keskusyksikössä oli reaalimuistia 64 Mtavua (aikaisemmin 3083:ssa 24 Mtavua). Keskuskoneen levytilaa kasvatettiin 5 Gigatavua (yhteensä levytilaa 25 Gigatavua).
Syksyllä 1992 asennettiin IBM:n Unix-järjestelmä AIX/370. Se toimi kuormaltaan pienessä käytössä VM/XA SP-systeemin alaisuudessa. Verkossa tämä kone tunnettiin nimellä ”aix370”.

Ohjelmistot

Uusina Fortran-kirjastoina NAGin lisäksi tulivat olemaan IMSL ja ESSL. Saatiin uusi versio APL2-kielestä. Nämä tukivat vektorisuorittimen käyttöä ohjelmissa. Muuta ohjelmistoa, jota ei ole vielä aikaisemmin mainittu, olivat tilastomatemaattiset ohjelmistot SPSS-X, LISREL ja GENSTAT.

Tulostuslaitteet

Tulostuslaitteina siihen oli kytkettynä mm. Calcomp 1044 rumpupiirturi, sivukirjoitin IBM 3812 ja värikuvatulostin Tektronix 4693DX.

Ilmajäähdytykseen

Vesijäähdytteinen laitteisto muuttui ilmajäähdytteiseksi ja sen vaatima lattiatilan tarve väheni keskusyksikön osalta kolmasosaan entisestä. Tämä mahdollisti sittemmin uusien unix-palvelinkoneiden sijoittamisen konehuoneeseen.

Keskusyksikkö

Rivikirjoitin

Nauha- ja kasettiyksiköt

IBM 3083-EXO:n hankintaprosessi vuonna 1984-1985

Maaliskuussa 1984 TOL:n johtokunnan puheenjohtaja professori Yrjö Kilpi kävi neuvottelemassa opetusministeriössä Oulun yliopistoon mahdollisesti hankittavasti uudesta tehokkaammasta keskustietokoneesta. Siten Oulun yliopiston tuli pyytää saman vuoden 1. lisämenoarvioesitykseen tilausvaltuutusta enintään 6 miljoonaa markkaa maksavan laitteiston hankkimiseksi. Kustannukset jaettaisiin tasan vuosille 1985 ja 1986. Tilaus olisi tehtävä vuoden 1985 aikana.

Kokouksessaan johtokunta esitti OPM:n suosittelemaa menettelytapaa Oulun yliopistolle. Seuraavassa kokouksessa toukokuussa 1984 todettiin, että mainittuun lisämenoarvioon ei oltu saatu tilausvaltuutusta. Kuitenkin tietojenkäsittelyopin laitoksen valintaprojektissa oli laskentakeskuksen ja opetushenkilökunnan yhteistyönä valmisteltu tarjouspyyntö. Se päätettiin lähettää eri tietokoneiden toimittajille. Tarjoukset saatiin seitsemältä toimittajalta.
     Syyskuussa 1984 saatiin varmistus siihen, että tarvittava määräraha tulee valtion tulo- ja menoarvioesitykseen. Marraskuussa samana vuonna useat tiedekunnat pyysivät asettaa oman edustajansa konevalintatyöryhmään. Johtokunta suostui siihen. LuTK:n edustajaksi tuli Lauri Lantto teoreettisen fysiikan laitokselta, TTK:n edustajaksi Juha Röning sähkötekniikan osastolta ja LTK:n edustajaksi Ilmo Hassinen. Joulukuussa järjestettiin aiheesta yliopistolla yleinen tiedotus- ja keskustelutilaisuus.
     Helmikuussa 1985 tiedekuntien edustajilla täydennetty valintatyöryhmä jätti laajan selvityksen tarjotuista laitteistoista. Siinä verrattiin seuraavien maahantuojien tekemiä tarjouksia, tarjottu konemalli suluissa: CDC (Cyber 180-840), Dava (AS8023+HSA), Digital (VAX 8600), IBM (4381 PO2) ja Sperry (1100/91 B2). Asiaa tarkasteltiin hankintahinnan, laajennettavuuden, ajettujen koetinkuormien tulosten, ohjelmistojen ja tietoliikenteen vaatimusten näkökulmista. Johtokunta käsitteli tätä selvitystä. Se päätti jättää CDC:n ja Dava:n pois jatkokeskusteluista. Johtokunta kuitenkin totesi valintaryhmän työn päättyneeksi ja päätti itse jatkaa neuvotteluja.
     Tietokoneiden toimittajien tietoliikenneratkaisuja koskien esitettiin lisäkysymyksiä Alpo Kallion laatimalla kirjeellä. Saatuja vastauksia ja uusia konetarjouksia: IBM (3083-EX0), Digital (VAX 8600 ja VAX 11/780) ja Sperry (1100/91) käsiteltiin johtokunnan kokouksissa 20.3. ja 3.4.
     Erityisesti kokoukseen 12.4.1985 oli kutsuttu Helsingin teknillisen korkeakoulun laskentakeskuksesta A. Planman ja T. Kuronen esittelemään heillä tehtyä IBM-yhteensopivan AS 8000-keskustietokoneen valintaa. Johtokunnassa suoritetussa äänestyksessä IBM:n valintaa kannattivat Yrjö Kilpi, Juhani Iivari ja poissaoleva Pekka Vuoria kirjallisesti. Paavo Uronen ja Alpo Kallio kannattivat Digitalin esittämää tarjousta. Esittelijä Pentti Korhonen luki oman päätösesityksensä, joka kannatti IBM-laitteistoa. Valinnaksi tuli IBM-vaihtoehto tässä vaiheessa.
     Yliopiston hallituksen 3.5. tekemä IBM:n valintapäätös kohtasi kesällä vaikeuksia ministeriökäsittelyssä. Opetusministeriö palautti hankkeen Oulun yliopistolle 16.8. edellyttäen vielä tarjouksia neljältä mainitulta toimittajalta.
     Määräaikaan 20.9. mennessä oli saatu tarjoukset kaikilta pyydetyiltä toimittajilta Dava, Digital, IBM ja Sperry. Vaadittujen koetinkuormien testiajojen tulokset saatiin kaikilta muilta toimittajilta paitsi Digitalilta määräaikaan 18.9. mennessä. Digitalilta tulokset saatiin vasta 23.9. IBM:n saavuttamat ajat koetinkuormissa olivat parhaat.
     24.9. Oulun yliopiston atk-strategiatoimikunta antoi kokouksessaan lausuntonsa keskustietokoneesta äänin 10-6 IBM:n puolesta Digitalin tarjousta vastaan.
     Samana päivänä edellisen mainitun kokouksen jälkeen pidettiin TOL:n johtokunnan kokous. Esittelijä Pentti Korhonen katsoi, että Digitalin tarjous oli testiajojen tulosten myöhästymisen takia hylättävä. Hän esitti, että keskustietokonejärjestelmäksi tulisi IBM 3083-EX0. Paavo Uronen esitti, että tulisi hankkia Digitalin tarjous VAX 8600 ja kaksi MicroVAX -järjestelmää. Äänestyksessä esittelijän kanta voitti 3-2.
     Yliopiston hallitus käsitteli asiaa kokouksessaan 2.10. Päätösesityksenä oli IBM 3083-EX0. Asiantuntijoina hallitus kuuli kokouksessa professori Mauri Määttästä ja laskentakeskuksen johtaja Pentti Korhosta. Hallitus hyväksyi tehdyn päätösesityksen äänin 8-8 puheenjohtaja Mannerkosken kannattaessa päätösesitystä.
     Laskentakeskuksen konehuoneeseen jouduttiin uutta tietokonelaitteistoa varten asentamaan lauhdeveteen perustuva jäähdytysjärjestelmä. IBM-laitteisto tuotiin paikalle joulukuun alussa 1985. Koetinkuormat ajettiin 16.12. hyväksytysti. Saavutetut ajat olivat jopa hieman paremmat kuin tarjouksessa ilmoitetut.

IBM-keskustietokoneen käyttö loppui maaliskuussa 1996

Sekä keskustietokoneen IBM ES/9121-260 VF että pienemmän minisuperkoneen FX/80-6 ”moonrise” käyttö loppui maaliskuussa 1996.
Toisen minisuperkoneen ALLIANT FX/2808 ”sunrise” käyttö loppui elokuussa 1996.
Tästä eteenpäin raskas numeerinen laskenta hoidettiin pääasiassa CSC Tieteellinen laskenta Oy:n koneilla.

Dinosaurusta puretaan