|
1987
|
Rakentaminen alkoi Linnanmaalla . Verkon rakentamisen komponentteja olivat valokuidut, paksu-Ethernet-kaapeli ja parikaapeli. Keskusaulaan sijoitettiin passiivinen kuituprisma ,josta kuidut lähtevät eri osiin taloa muuttuen maksimissaan 500 m pitkiksi paksuiksi koaksaalikaapeleiksi. Päätteet ja PC:t liitettiin päätepalvelimiin tehtyjen parikaapelointien kautta.
Funet siirsi yliopistojen ja korkeakoulujen yhteydet pois pakettiverkosta ylläpitäämäänsä siltaverkkoon. Nopeus oli 64 Kb.
|
1988
|
Linnamaan verkko laajeni, lähinnä pätepalvelinverkkojen osalta, palvelinkoneita liitettiin suoraan paksuun runkokaapeliin lisää.
Funet vaihtoi sillat reitittimiin, nopeus oli edelleen 64 Kb.
|
1989
|
Hallintoviraston tilat kaupungilla kaapeloitiin ohuella Ethernet-kaapelilla |
1990
|
Hallintoviraston verkko liitettiin kiinni Linnanmaalle 64 Kb siltanopeudella.
Funet- yhteyden nopeutus 512 Kb/s. |
1991
|
Täydennyskoulutuskeskukselle tehtiin ohut-Ethernetverkko kaupungille Valkealinnan kiinteistöön. Yhteys meni silloilla hallinnon kautta nopeudella 64 Kb.
Hallintoviraston verkko liitettiin Linnamaalle Oulun Puhelimen tarjoa-man kaupunkiverkon kautta nopeudella 10 Mb.
Kontinkankaalla olevat LTK:n tilat kaapeloitiin (270 pistettä) ja raken-nusten välille vedettiin valokuidut, yhteys Linnanmaalle kuten yllä.
Kirjastojärjestelmä tuli yliopistolle, pääteyhteyksiä varten jouduttiin tekemään osittain oma erillisverkkonsa ja siirtoyhteydet esim. Kasarmintielle.
Funet nopeutti yhteyden Ouluun kahteen megabittiin sekunnissa. |
1992
|
Kontinkankaalla LTK:n verkko laajeni OYS :in puolelle lastentautien-klinikalle, WHO-centeriin ja kliinisen kemian laitokselle.
Täydennyskoulutuskeskuksen yhteys siirrettiin valokuituun, joka oli kaivettu puiston läpi nopeudella 10 Mb.
Kajaanin OKL :n rakennukset kaapeloitiin ja alueella olevien rakennuk-sen välille vedettiin valokuidut, jolloin saatiin alue yhdeksi verkoksi. Kuituja käytettiin myös videokuvan siirtoon.
Arkkitehtuurin osastolta verkotettiin yksi mikroluokka, aluksi ei ollut yhteyttä ulospäin, myöhempinä vuosina verkko laajeni eri rakennuksiin ja 0,5 Mb yhteys ulospäin kytkettiin hallintoviraston kautta. |
1993
|
Raahen tietokonealan oppilaitoksessa alkaneen dipl.ins.koulutuksen takia avattiin yhteys Ouluun LanLink-verkon kautta nopeudella 0,25 Mb.
Kajaanin OKL :n verkosta järjestettiin yhteys Ouluun LanLink-verkon läpi nopeudella 2 Mb.
Humanistinen tiedekunta ja KTK muuttivat Kasarmintieltä Linnamaan VII-vaiheeseen ja saivat samalla verkkoyhteydet joka huoneeseen.
KTK:lta vapautunut kiinteistö Kasarmintie nelosessa saneerattiin ja samalla verkotettiin rakennustekniikan käyttöön. Oulun Puhelin kaivoi kuidut myös muihin osaston käytössä oleviin rakennuksiin, jolloin koko osasto saatiin kiinni Linnanmaalle nopeudella 10 Mb.
Kontinkankaalla kaapeloitiin mikrobiologian ja hoitotieteen tilat, yhteys järjestyi vuokrakuidulla LTK:n verkon kautta. Lisäksi kaapeloitiin Psykiatrian klinikka, jonka yhteys toimi päätepalvelinpohjaisena OYS:in verkon kautta.
Täydennyskoulutuskeskus jätti verkkonsa ja kuitunsa keskustassa ja muutti Medipoliksen kiinteistöön. Siellä oleva parikaapeliverkko riitti vain puhelinkäyttöön, joten heille teetätettiin oma verkkonsa atk-käyttöön. Yhteys järjestyi vuokrakuidulla LTK:n verkon kautta nopeudella 10 Mb.
Normaalikoulujen tilat kaapeloitiin, mutta yhteyttä ei voitu järjestää heille VII-vaiheen kautta, koska takuuaikana ei saanut kaivaa kuitua VII-vaiheeseen.
Kansanterveys- ja yleislääketieteen laitos muutti Kastellin tutkimuskeskukseen, yhteys heille järjestyi vuokrakuidun kautta LTK:n verkkoon.
Sodankylän observatorio ja fysiikan laitos liitettiin toisiinsa 64 Kb siltayhteydellä. |
1994

|
Normaalikoululle kaivatettiin kuituyhteydet ja tilat kytkettiin KTK:n kautta verkkoon nopeudella 10 Mb.
OYS :in tiloja alettiin kaapeloida sairaalan toimesta ja samalla tiloihin alkoi muodostua yliopiston erillisverkko, jonka runkona käytettiin radiologian klinikan kahta paksua Ethernet-kaapelia. Useita kilinikoita liitettiin näin LTK:n verkkoon.
Kuvassa hitsauskone, joka liitti valokuitukaapeleita. |
1995

|
ATK-keskukseen hankittiin kotikäyttöä varten ensimmäiset PPP-pääte - palvelimet ja nopeudella 28800 Kb/s toimivat modeemit.
Funet-liitäntä nopeutui 24 Mb nopeudella toimivaksi ATM-yhteydeksi, nopeus meiltä ulospäin oli kuitenkin 10 Mb.
Linnanmaan kiinteistöön tehtiin uutta kuituverkkoa , jolla saatiin runkoverkkoon lisää reittejä ja erilaisia kytkentämahdollisuuksia.
Sähkötekniikan osasto otti käyttöönsä kytkevää 100/10 Mb tekniikkaa. |
1996

|
ATK-keskukseen hankittiin Ethernet-kytkin , jossa on myös 100 Mb -liitäntöjä. Linnanmaan rakennuksesta voitiin nyt siirtää uutta kuituverkkoa käyttäen osastoja vanhasta jaetusta runkoverkosta omiin 10 Mb -putkiin.
Kontinkankaan ja keskustan liikenne siirrettiin pois Oulun Puhelimen kaupunkiverkoista heiltä vuokrattuihin kuituihin. Yhteyksien päihin tuli Ethernet-kytkimet ja nopeudeksi 10 Mb fullduplex.
Kotikäyttöyhteyksissä tapahtui radikaali muutos. Oulun Puhelimen kanssa tehtiin sopimus siten, että he hankkivat ja ylläpitävät riittävän määrän modeemi- ja ISDN-liityntöjä. ATK-keskuksen sijoitti rahaa hankkeeseen n. 100000 mk ja Oulun Puhelin 400000 mk, näin saatiin 90 kpl uusia sisäänsoittolinjoja. Oulun Puhelin kerää rahaa soittajilta veloittamalla yhteysajasta. |
1997
 
|
Runkoverkko Linnanmaalla ja yhteydet keskustaan ja Kontikankaalle muutettiin 155 Mb ATM -yhteyksiksi. Samalla palvelinkoneita pistettiin kiinni ATK-keskuksen päässä kiinni 155 Mb ATM -liityntöihin.
Sodankylän observatoriosta tuli yliopisto yksikkö, heillä oli jo otettu käyttöön 0,5 Mb Funet-liittymä , jonka käyttö jatkui edelleen.
Varhaiskasvatuskeskuksesta tuli myös yliopiston yksikkö, yhteydeksi tuli 2 Mb siltayhteys.
Rakennustekniikan porukkaa muutti VTT: n taloon Linnanmaalle. Käytössä olevat tilat on koottu yhteen kuiduilla sekä kytketty vuokrakuidulla eteenpäin nopeudella 10 Mb . Samaa yhteyttä käytti myös siellä vuokratiloissa ollut teollisuustalouden yksikkö.
Arkkitehtuurin osaston yhteys nopeutettiin kuidulla 10 Mb :ksi. |
1998
|
Funet nosti linjanopeuden 155 Mb sekunnissa, joka on sitten ollut nopeutena yliopistolta ulospäin.
Varhaiskasvatuskeskuksen yhteys siirrettiin kuituun, nopeus 10 Mb.
Täydennyskoulutuskeskus muutti Medipoliksesta Linnanmaalle.
Tietoliikennetekniikan laboratorio muutti teknologiakylän tiloihin. Yhteys tehtiin vuokrakuidulla suoraan sähkötekn. osastolle, nopeutena 100 Mb.
Hallintovirasto muutti keskustasta Linnanmaalle. |
1999
|
Teollisuuden ympäristötekniikka muutti VTT:n tiloista teknologiakylän tiloihin. Yhteydet olivat jo valmiina tietol. lab:n verkon myötä.
Hoitotieteen laitos muutti Kontinkankaalta Kasarmintie 4:ään. Verkkoyhteydet olivat jo valmiina odottamassa.
Tietoliikennetekniikan lab:n yhteys nostettiin 1000 Mb:iin sekunissa.
Dokumentointiin on hankittu graafisella käyttöliittymällä varustettu, tietokantapohjainen verkon dokumentointiohjelmisto. |
2000

|
Langattomia verkkoyhteyksiä on hyödynnetty uutena tekniikkana arkkitehtuurin osastolla, Oulangan biologisella asemalla ja fysiikan kosmisensäteilyn mittausaseman yhteydessä.
Kotiyhteyksissä ja muissa puhelinkaapelia käyttävissä yhteyksissä on otettu käyttöön kymmeniä nopeita (8/1 Mb tai hitaampia) ADSL-yhteyksiä.
Kajaanin ja Oulun välinen yhteys muutettiin kahdesta megabitistä sekunnissa nopeuteen 10 Mb/s.
Kajaanin mittalaitelaboratorion nopeus nostettiin 0,5 Mb/s nopeuteen 10 Mb/s. |