Keskustakampus

Miksi keskustakampus on yliopistolle tarpeellinen?

Hankkeen lähtökohtana on ollut pitkään jatkunut kehitys, jossa Linnanmaan tilojen perusparannusten myötä vuokrat kohoavat yliopiston talouden kannalta kestämättömiksi. Tilakustannusten kasvua on pitkään pyritty hallitsemaan tiivistämällä ja luopumalla osasta vuokratiloja. Loputtomiin tiivistämistä ei kuitenkaan voi jatkaa ja yliopiston hallitus käynnisti selvitystyön vaihtoehtojen kartoittamiseksi.

Kun vertailulaskelmissa uudisrakentaminen osoittautui taloudellisesti järkeväksi vaihtoehdoksi, oli oleellista samalla miettiä optimaalisinta sijaintia. Harkinta täydentyi vetovoima- ja kestävyysnäkökulmilla: miten vastaamme kaupunkimaista elämäntyyliä ja palveluja arvostavien nuorten odotuksiin ja toimimme energiatehokkaammissa ja kestävämmillä liikkumistavoilla saavutettavissa tiloissa tulevaisuudessa.

Tehdyt selvitykset ja suunnittelutyö osoittavat, että keskustakampuksen rakentaminen on yliopiston tulevaisuuden kannalta paras ratkaisu sekä toiminnan tavoitteiden että talouden näkökulmista. Tavoitteena on tilakustannusten hallinnan ohella turvata asemaa vahvana pohjoissuomalaisena yliopistona ja näkyä houkuttelevana opiskelukaupunkina myös väestörakenteen muuttuessa.

Yliopistokaupunkien välinen kilpailu kiristyy, kun opiskelupaikkoja ja -aloja on lisätty eri yliopistoissa ja opiskelun aloittavien ikäluokkien koot pienenevät. Oulun täytyy olla nykyistä houkuttelevampi kaupunki tuleville opiskelijasukupolville. Suosituimpiin verrokkikaupunkeihin nähden Oululla on kehitettävää muun muassa palveluissa, julkisessa liikenteessä, harrastusmahdollisuuksissa, kaupunkikeskustassa, työnsaantimahdollisuuksissa, tapahtumissa, kansainvälisyydessä. Keskustakampus tuo opiskelijat keskustan palvelujen, parhaiden joukkoliikenneyhteyksien sekä liikuntapaikkojen äärelle

Yliopistomaailma on juuri nyt murrosvaiheessa, kun digitalisaation myötä opintoja ja työtä tehdään entistä useammista, vapaammin itse valittavista paikoista. Yliopiston tilantarve vähenee kokonaisuudessaan ja kohdistuu monikäyttöisiin, muunneltaviin tiloihin.

Onko kyseessä rehtorin tarve jättää itsensä historiankirjoihin?

Rehtori Jouko Niinimäki on saanut Oulun yliopiston hallitukselta toimeksiannon ensin käynnistää kiinteistöstrategian selvitys, jonka pohjalta päätettiin rakentaa keskustakampus. Keskustakampuksen aloite on siis syntynyt Oulun yliopiston hallituksessa.

Miksi Raksilaan halutaan rakentaa hallintorakennus?

Keskustakampuksesta on tulossa ennen kaikkea opiskelijoiden ja opiskelun kampus sekä yliopistolaisia, sidosryhmiä ja kansalaisia yhdistävä tapahtumien keskus.

Miten sijainti voi vaikuttaa yliopiston vetovoimaisuuteen?

Opiskelijarekrytoinnissa yliopiston paras käyntikortti on tyytyväinen opiskelija: nykyisten opiskelijoiden suositukset vaikuttavat tulevien opiskelijoiden opiskelupaikan ja hakukohteiden valintaan. Valtakunnallisen tutkimuksen mukaan syitä, joiden vuoksi Oulua ei suositella opiskelupaikaksi ovat muun muassa julkiset palvelut, kaupalliset palvelut, julkinen liikenne ja harrastusmahdollisuudet. Keskustakampus tuo opiskelijat keskustan palvelujen, parhaiden joukkoliikenneyhteyksien sekä liikuntapaikkojen äärelle.

Oulun yliopiston hallitus on kokouksessaan 24.2.2022 päättänyt käynnistää pitkän aikavälin visiotyön kampuskokonaisuudesta.

Mitä tarkoittaa kampusrakenteen visiotyö?

Kampusrakenteen visiotyön tarkoituksena on tutkia edellytyksiä muodostaa mahdollisimman yhtenäinen kampusalue Oulun yliopiston Oulussa sijaitsevalle toiminnalle asteittain seuraavan 25 vuoden aikana. Hallitus antoi 25.2.2022 toimeksiannon rehtorille käynnistää visiotyön valmistelut. Visiotyön työskentelytapojen suunnitteluun ja käytännön toteutukseen tullaan kutsumaan opiskelijoiden, henkilökunnan ja sidosryhmien edustajia, ja odotamme että yhteisöstä löytyy paljon kiinnostusta osallistua.

Mitä tämä uusi visiotyö tarkoittaa keskustakampushankkeen ja kaavamuutoshakemuksen kannalta? Entä Linnanmaan tai Kontinkankaan?

Yliopistoyhteisöltä on tullut vahva toive yhtenäisestä kampuskokonaisuudesta ja mahdollisuuksia siihen lähdetään nyt selvittämään. Visiotyö on jatkoa niille päätöksille, joita yliopiston hallitus on aiemmin kampusasiaan liittyen tehnyt. Raksilan kaavamuutosesityksemme on parhaillaan Oulun kaupungin päätöksentekijöiden käsittelyssä. On selvää, että sijaintikysymyksiin liittyy myös reunaehtoja, kuten että osalle tiedekunnista sijainti sairaalan yhteydessä on todella tärkeä. Tutkimuksen ja koulutuksen erikoistilatarpeet ovat osa tätä selvitystä. Oulun yliopiston hallituksella yhdessä yliopiston johdon kanssa on yhteinen tahto rakentaa kaikkien tiedekuntien toimintojen edellyttämä kampuskokonaisuus. Tämä sisältää pitkän aikavälin vision ja toiminnallisen arvion laatimisen.

Hallitus kertoi tiedotteessaan, että se tulee jatkossa erityisesti kiinnittämään huomiota vuorovaikutukseen sekä sidosryhmäyhteistyöhön. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Miten Oulun yliopisto aikoo osallistaa yhteisöä suunnittelussa?

Kampuskokonaisuuden visiotyön työskentelytapojen suunnitteluun ja käytännön toteutukseen tullaan kutsumaan opiskelijoiden, henkilökunnan ja sidosryhmien edustajia ja odotamme että kiinnostusta osallistua löytyy yhteisöstä paljon. Yliopisto hakee yhteisön osallistamiseen, vuorovaikutteiseen kampussuunnitteluun ja toteutukseen oppeja ja ideoita myös muilta yliopistoilta.

Kaavamuutosvaiheessa olevan keskustakampuksen hankesuunnitelman osalta odotamme nyt kaupungin päätöksiä kaavoituksesta. Kun kaavoitus saadaan valmiiksi ja tarkempi suunnitteluvaihe käynnistyy, yliopisto panostaa hankesuunnittelun resursointiin ja vuorovaikutuksen aktivoimiseen.

Miltä tämä kaikki vaikuttaa kustannusten näkökulmasta?

Nyt käynnistetään pitkän aikavälin visiotyö kampuskokonaisuudesta. Kustannuksiin otetaan kantaa aikanaan. On kuitenkin hyvä muistaa, että kampuspäätösten suunnittelun lähtökohtana on ollut pitkään jatkunut kehitys, jossa tilojen perusparannusten myötä vuokrat kohoavat yliopiston talouden kannalta kestämättömiksi. Tilakustannusten kasvua on pitkään pyritty hallitsemaan tiivistämällä ja luopumalla osasta vuokratiloja. Eli kustannusten hallinta ja säästettyjen varojen ohjaaminen tutkimukseen ja koulutukseen on edelleen taustalla.

Miksi tämä päätös tehtiin juuri nyt?

Päätöksen taustalla ovat opiskelijoiden ja henkilöstön esittämät huolet useamman kampuksen mallin vaikutuksista yhteisöllisyyteen ja monitieteisyyteen. Olemme saaneet ylioppilaskunnalta painavan kannanoton asiasta ja myös henkilöstöltä tämä huoli on noussut vahvasti keskustelutilaisuuksissa ja kyselyissä. Nyt käynnistyvällä työllä selvitetään, miten toiveeseen yhtenäisestä kampusalueesta voitaisiin vastata.

Miten yliopisto on informoinut suunnitelmistaan Oulun kaupungin päättäjiä ja muita sidosryhmiä?

Yliopiston rehtori on informoinut kiinteistöstrategiatyön etenemisestä säännöllisesti Oulun kaupungin edustajia sekä kaupunginhallitusta. 26.4.2021 Raksilan kehittämistä käsiteltiin Oulun kaupungin valtuustoseminaarissa ja seuraavan kerran 31.1.2022. Keskusteluja asiasta on käyty myös lukuisten muiden sidosryhmien, kuten Oulun kauppakamarin, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin, Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiön ja ylioppilaskunnan edustajien kanssa. Yliopisto jatkaa tiiviistä yhteistyötä kaupungin päättäjien ja muiden sidosryhmien kanssa.

Miten Oulun kaupunki suhtautuu yliopiston suunnitelmiin?

Oulun kaupunginjohdon mukaan Oulun yliopisto on koko Pohjois-Suomen elinvoiman kannalta keskeinen vetovoimatekijä. Sen vuoksi yliopiston sijoittuminen tulevaisuudessa Raksilaan on merkittävä asia Oululle ja pohjoiselle Suomelle.

Kuinka kampusasiaa on käsitelty yliopiston sisällä ja osallistettu henkilökuntaa ja nykyisiä opiskelijoita?

Keskustakampuksen suunnittelun alkaessa järjestettiin koko yliopistoyhteisölle avoin verkkoaivoriihi, johon saatiin yli 800 osallistumista. Keskustelussa syntyi lähes 2000 ideaa parhaan mahdollisen keskustakampuksen suunnittelun tueksi.

Hankesuunnittelun yhteydessä tiedekunnat ovat kertoneet tulevaisuuden tilatarpeistaan kirjallisesti ja haastatteluissa. Lisäksi on järjestetty tutkimusyksiköiden kysely, jossa yksiköiltä on kysytty toivetta omista ensisijaisista toimintapaikoistaan. Myös erillis- ja fokusyksiköiden sekä tukipalveluiden tarpeita on selvitetty ja tullaan vielä selvittämään.

Kullakin tiedekunnalla sekä opiskelijoilla ja kirjastolla on ollut hankesuunnitteluryhmässä oma edustaja, joka on osallistanut taustaryhmiä suunnitteluun.

Tiedekuntien, opiskelijoiden ja henkilökunnan edustajat visioivat tulevaa keskuskampusta kahdessa työpajassa. Ensimmäisen seminaarin jälkeen tehtiin koko yhteisön kysely, johon tulleita vastauksia – niin innostuneita kuin kriittisiäkin – hyödynnettiin hankesuunnitelmassa.

Miksi nykyisiltä opiskelijoilta ja henkilökunnalta ei ole kysytty, kannattavatko he keskustakampusta? Miksi ei ole järjestetty äänestystä?

Yliopistolain mukaan yliopiston toiminnan ja taloudesta keskeisistä tavoitteista, merkittävistä sopimuksista, toimintarakenteesta ja varallisuuden käytöstä päättää yliopiston hallitus. Hallitus myös vastaa tekemistään päätöksistä.

Laki ei salli keskustakampusta koskevan päätöksenteon siirtämistä opiskelijoiden tai henkilökunnan äänestykseen. Äänestystä ei ole mielekästä järjestää tilanteessa, jossa sen tulosta ei voida huomioida päätöksentekovaiheessa.

Onko kokouksissa oikeasti ollut opiskelijaedustusta paikalla, kun keskustakampusta on käsitelty?

Yliopiston hallituksen kaikki opiskelijajäsenet ovat osallistuneet jokaiseen hallituksen kokoukseen, jossa on käsitelty keskustakampusta. Opiskelijat ovat osallistuneet myös hankesuunnitelmatyöryhmän kokouksiin. Lisäksi jokaista tiedekuntaa haastateltiin, ja tiedekuntien haastatteluihin osallistui niin tiedekuntien johtoa, työntekijöitä kuin opiskelijoitakin.

Mitä tapahtuu opiskelijoiden asumiskustannuksille?

Keskustakampus parantaa entistä useamman asuinalueen saavutettavuutta yliopistoon nähden. Saavutettavuuden parantumisen taustalla on joukkoliikenteen linjasto ja Oulun seudun tähtimäinen yhdyskuntarakenne: Oulun keskusta on hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä, mutta poikittaislinjojen puutteen vuoksi Linnanmaalle matkustaminen on nykyisin monilta asuinalueilta epäkäytännöllistä ja hidasta.

Vaikka Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiön vuosien 2018 ja 2019 vaihteessa toteuttaman asumiskyselytutkimuksen mukaan merkittävä osa opiskelijoista haluaa asua keskustassa, opiskelijat voivat vapaasti valita asuinpaikkansa myös muilta asuinalueilta keskustan paremman saavutettavuuden ansiosta.

Toisin sanoen opiskelijoiden valinnanvara kasvaa, mikä tarkoittaa aiempaa parempaa mahdollisuutta vaikuttaa omiin asumiskustannuksiinsa.

Paljonko yliopistolla on Linnanmaalla käytössään tilaa?

Linnanmaalla yliopistolla on nyt käytössään 113 160 m², joista varsinaisessa yliopistorakennuksessa noin 96 100 m² ja loput tilat muodostuvat muun muassa Normaalikoulun tiloista, kasvitieteellisestä puutarhasta, liikuntahallista ja konehallista. Yliopistorakennuksessa on opetuksen ja oppimisen tilojen sekä toimistotilojen lisäksi runsaasti laboratorio- ja pajatiloja, joista osa on yhteiskäytössä Oamkin kanssa.

Linnanmaan yliopistorakennuksen tilojen jakautuminen käyttötarkoituksen mukaan (m²):

Opetustilat 13 137
Kirjaston lainaus- ja säilytystilat 6 102
Toimistotilat 29 160
Laboratoriot ja pajatilat 9 684
Ravintolatilat 2 758
Käytävät 26 256
Varastot ja muut tekniset tilat 7 627
WC-tilat 1 407

Yhteensä 96 130

Tiloja käyttäjäryhmien mukaan (sisältyvät edelliseen tilatyyppien mukaiseen jaotteluun):

Opiskelijajärjestöjen tilat 1 128
Kirjasto, Tellus ja muut vapaat opiskelualueet 9 951

Pinta-alat eivät sisällä Oamkin tiloja, joiden laajuus on n. 24 000 m².

Linnanmaan kampus on rakennettu Oulun yliopistoa varten ja yliopisto on toiminut siellä 1970-luvulta lähtien. Miksi vaihtoehtoja piti nyt tarkastella?

Oulun yliopiston ensimmäinen toimipiste sijaitsi kaupungin keskustassa, ja historiansa aikana yliopisto on toiminut useissa toimipisteissä eri puolilla kaupunkia. Yliopistolla on ja on ollut toimipisteitä myös Oulun ulkopuolella.

Yliopisto on tutkinut vaihtoehtoja tilakustannusten kasvun hallitsemiseen jatkuvasti jo useiden vuosien ajan. Koska Linnanmaan nykyisten rakennusten peruskorjausten osalta ei taloudellisesti kestäviä vaihtoehtoja ole löydetty, laajennettiin tarkastelua myös uudisrakentamiseen. Yliopiston hallituksen käynnistämässä kiinteistöstrategian selvityksessä kävi ilmi, että uudisrakennus keskustaan on sekä talouden että toiminnan tavoitteiden kannalta mielekkäin mahdollinen vaihtoehto niin kustannusten kuin yliopiston tulevaisuuden vetovoiman kannalta.

Siirtyykö Oamk yliopiston mukana?

Oamk päättää itse toimitiloistaan. Linnanmaalle Oamkin käyttöön remontoitujen tilojen vuokrasopimus on kuitenkin pitkä.

Oamkin muuton myötä kaupunki on juuri investoinut joukkoliikennekaistoihin ja pyöräbaanaan. Menevätkö nämä investoinnit nyt hukkaan?

Eivät mene. Keskustakampus on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2028, ja yliopistolla tulee jatkamaan toimintaa myös Linnanmaalla.

Panostukset joukkoliikenteeseen ja pyöräbaanoihin palvelevat kaikkia oululaisia, eivät pelkästään yliopistolaisia tai ammattikorkeakoululaisia. Oulun keskustasta pohjoiseen on varmasti pyörällä ja joukkoliikenteellä liikkuvia ihmisiä tulevaisuudessakin.

Mitä yliopisto aikoo tehdä Linnanmaan tulevaisuuden eteen?

Yliopiston toiminta Linnanmaalla jatkuu. Yliopiston tarkoituksena on turvata mahdollisimman laadukkaat opetus- ja tutkimustilat sen kaikilla toimipisteillä sen kaikille opiskelijoille ja henkilöstölle. Yliopisto kehittää kaikkia toimitilojaan.

Tarkoittaako keskustakampus luopumista Teknologiakylän synergiaeduista?

Ei tarkoita. Oulussa on korkean teknologian yrityksiä Teknologiakylän lisäksi esimerkiksi Peltolassa, Kontinkankaalla, Ruskossa, keskustassa ja Oulunsalossa. Osalle yrityksistä uusi kampus olisi nykyistä helpommin saavutettava, ja muillekin etäisyys säilyisi kohtuullisena. Yrityksiin liittyvä toiminta on vain osa yliopistoa. Monien alojen opiskelijoille myös yhteydet julkisiin työnantajiin ovat tärkeitä.

Miten keskustakampuksen auto- ja pyöräpaikat riittävät?

Keskustakampus on olennaisesti Linnanmaata helpommin saavutettavissa eri puolilta Oulua niin kävellen, pyöräillen kuin julkisella liikenteellä. Myös kauempaa tuleville keskustakampus on helpommin saavutettavissa julkisella liikenteellä, koska se sijaitsee rautatie- ja linja-autoasemien välittömässä läheisyydessä.

Alueelle sijoittuvien toimijoiden osalta auto- ja pyöräpaikkojen kysyntä kohdistuu eri ajankohtiin: yliopistolla kysyntä on suurinta arkipäivisin aamusta iltapäivään, kauppaliikkeiden ja tapahtumien osalta suurin kysyntä ajoittuu iltoihin ja viikonloppuihin.

Yliopistolla menee paremmin kuin koskaan. Miksi puhutaan hiipuvasta vetovoimasta?

Yliopistolla menee juuri nyt paremmin kuin koskaan, mutta keskustakampushankkeen tarkoituksena on vastata tulevaisuuden haasteisiin, jotka liittyvät pieneneviin ikäluokkiin ja korkeakoulupolitiikan muutoksista seuraavaan yliopistojen väliseen kiristyvään kilpailuun. Keskustakampushankkeella saadaan tilakustannuksista säästöjä, jotka voidaan käyttää henkilöstön palkkaamiseen.

Miksi keskustakampus on taloudellisesti perusteltu vaihtoehto?

Säästöt perustuvat tilojen vähentämiseen Linnanmaalla ja peruskorjausten ja -parannusten myötä nousevien vuokrakustannusten väistämiseen. Keskustakampuksen vuokrataso tulee olemaan alempi kuin Linnanmaan peruskorjatuissa ja -parannetuissa tiloissa tällä hetkellä. Uuden rakennuksen omistajana yliopistolla on enemmän vaikutusvaltaa kustannusten hallintaan. Yliopiston tilantarve vähenee kokonaisuudessaan ja kohdistuu monikäyttöisiin, muunneltaviin tiloihin.

Nykyiseen toimintamalliin verrattuna yliopiston omistama keskustakampus mahdollistaisi Oulun yliopistolle 20 vuoden aikana ennusteen mukaan 33–118 miljoonan euron kustannussäästöt.

Miksi säästöarvion haarukka on niin iso?

Lopullinen luku riippuu Linnanmaalla tehtävistä tilajärjestelyistä.

Miten uuden keskustakampuksen rakentaminen voi olla edullisempaa kuin Linnanmaan peruskorjaus?

Yliopiston taloudellisessa vertailussa rakennuskustannuksia merkittävämpiä tekijöitä ovat toiminnallisten tavoitteiden lisäksi tuleva vuokrataso, vuokra-aika ja elinkaarikustannukset.

Etenkin uudisrakentamisen vaihtoehdossa ja omana hankkeena toteutettuna yliopistolla on vaihtoehtoisin rahoituksellisin keinoin mahdollisuus erittäin kilpailukykykyisiin pääomavuokratasoihin. Uudisrakentamisessa saavutetaan lisäksi tila-, energia- ja elinkaarikustannuksiltaan tehokkaampia ratkaisuja.

Miksi yliopisto ei rakenna uudisrakennuksia Linnanmaalle ilmaiselle tontille?

Oulun yliopisto ei omista maata Linnanmaalla ja yliopisto ei voi rakennuttaa uudisrakennusta Linnanmaalle eikä yksin päättää uudisrakennuksen toteuttamisesta. Kun yliopistolle rakennetaan vuokranantajan toimesta uudisrakennus Linnanmaalle, tontti ei ole ilmainen, vaan yliopisto maksaa vuokraa myös tontista. Linnanmaalle rakennettaessa yliopistolla ei ole mahdollisuutta vaihtoehtoisiin ja kilpailukykyisten rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämiseen.

Miksi yliopisto on vuokralaisena tehnyt kiinteistön omistajalle ja vuokranantajalle kuuluvia kustannusarvioita ja vuokralaskelmia?

Oulun yliopisto vastaa itse toimitiloistaan ja niistä aiheutuvista kustannuksista. Tiloihin liittyvät rakennus- ja korjaushankkeet ovat pitkäikäisiä investointeja, ja toiminnan ja talouden suunnitteluun tarvitaan näkymää kustannusten kehittymisestä pitkällä aikavälillä.

Kiinteistön omistaja ei laadi omistajan kuntoarvioihin perustuvaa ja omistajan laatimaa ennustetta tulevista kiinteistöratkaisuista, peruskorjauksista, tasearvojen kehityksestä, investointitarpeista ja etenkin tulevista vuokrista. Sen vuoksi yliopisto on laatinut itse kustannus- ja vuokraennusteita, joiden avulla voidaan laatia pitkän aikavälin suunnitelmia.

Ovatko yliopiston teettämät kustannuslaskemat Linnanmaan peruskorjauksista erilaisia kuin esimerkiksi vuokranantajan teettämät laskelmat?

Yliopiston ja vuokranantajan rakentamiskustannusten laskemien suurin ero on laskentatavassa (yliopiston käyttämä tavoitehintalaskenta vs. kiinteistön omistajan käyttämä toteutunut viitehinta) ja vuokrattujen tilojen käytettävyyden ja käyttöiän arvioissa. Tämän lisäksi yliopisto on laatinut ennusteet tulevien peruskorjausten ja -parannusten aiheuttamista vuokratasoista.

Mihin yliopiston käyttämät ennusteet indeksikorotuksista perustuvat?

Yliopiston Linnanmaan nykyisistä tiloista maksama vuokra muodostuu pääomavuokrasta ja ylläpitovuokrasta. Pääomavuokra on sidottu elinkustannusindeksiin ja ylläpitovuokra kiinteistöjen ylläpitoindeksiin. Vertailtavuuden vuoksi yliopisto on käyttänyt ennusteissa samoja indeksiennusteita kuin vuokranantaja on käyttänyt.

Onko yliopisto huomioinut päätöksissään kuntoluokitukset?

Tilojen omistaja on laatinut Linnanmaan kampuksesta vuonna 2020 tekniset kuntoarviot, jotka yliopisto on saanut käyttöönsä syyskuussa 2020. Julkisuudessa esitetyssä tilojen omistajan tilaamassa raportissa kuntoluokitusesitys perustuu tietojemme mukaan Kampusvisio 2040:n yhteydessä toteutettuun kuntoluokituksen esitystapaan ja raportissa on huomioitu osittain vuoden 2020 kuntotutkimukset.

Millä aikajaksolla yliopisto on arvioinut Linnanmaan peruskorjaustarpeet?

Linnanmaan kiinteistöstrategian tarkastelujakso on 40 vuotta ja arvio on, että tilat vaativat peruskorjausta tai perusparannusta keskimäärin 35 vuoden kuluessa uudisrakentamisesta tai peruskorjauksesta/perusparannuksesta. Esimerkiksi laboratoriot ja ravintolat edellyttävät tätäkin tiheämpää peruskorjausta, samoin talotekniikka.

Suurin osa Linnamaan tiloista on käytännössä peruskorjattu tai perusparannettu ennen 40 vuoden rajaa, koska joko niiden kunto on ollut huono, ne eivät ole vastanneet muuttuvan koulutus- ja tutkimustoiminnan vaatimuksia tai niissä on ollut sisäilmaongelmia.

Neuvotteleeko yliopisto vielä nykyisen vuokranantajan kanssa nykyisestä vuokratasosta ja sen alentamisesta?

Nyt keskitymme yliopiston hallituksen päätöksen mukaisesti uuden kampuksen suunnitteluun ja kaavoitukseen. Yliopiston aiemmin solmimat vuokrasopimukset Linnanmaan ja Kontinkankaan tiloista ovat edelleen voimassa. Yliopistolla on jatkuva vuoropuhelu kiinteistön omistajan kanssa vuokrasopimusten sisällöstä.

Osallistuvatko oululaiset veronmaksajat hankkeen rahoitukseen, ja millä tavalla?

Oulun yliopisto saa valtaosan rahoituksestaan valtiolta ja maksaa keskustakampuksen rakentamisen kustannukset itse. Oulun kaupungin eli oululaisten veronmaksajien kustannukset liittyvät esimerkiksi maankäyttöön ja liikenteeseen. On hyvä huomioida, että kaikki Raksilan tontin kehitysvaihtoehdot ja liikennejärjestelyjen muutokset synnyttävät kustannuksia Oulun kaupungille.

Mitä yliopiston hallituksen ja rehtorin huolellisuus- ja vahingonkorvausvelvollisuus tarkoittaa?

Yliopistolain mukaan julkisoikeudellisen yliopiston hallituksen jäsenen ja rehtorin on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään yliopistolakia tai muita säännöksiä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yliopistolle. Lisäksi yliopistolain mukaan julkisoikeudellisen yliopiston hallituksen ja rehtorin on huolellisesti toimien edistettävä yliopiston etua.

Ovatko hallitus ja rehtori noudattaneet huolellisuusvelvoitettaan keskustakampuksen hankesuunnitelman hyväksyessään?

Valmistelun huolellisuus on erikseen varmistettu pyytämällä yliopiston hallituksen käyttöön Suomen johtaviin kiinteistöalaan erikoistuneisiin asianajotoimistoihin kuuluvalta Liuksiala & Co Oy:ltä asiantuntijan arvio siitä, onko hankesuunnitelma ja valmistelu huolellisesti tehty. Asiantuntijan arvion mukaan hankesuunnitelma on tehty huolellisesti ja laadukkaasti ja täyttää edellytykset hankkeen jatkamiselle ja siihen perustuvalle päätöksenteolle. Voit tutustua asiantuntijan arvioon tästä (PDF).

Mitä yliopiston autonomia tarkoittaa?

Yliopiston autonomia tarkoittaa, että Oulun yliopistolla on omat varat ja velat sekä oikeus päättää omasta tilankäytöstään ja toimipisteidensä sijainnista itse. Yliopistossa ylintä päätösvaltaa käyttää hallitus, jonka jäsenet valitsee yliopistoyhteisö itse. Kuntien maankäytöstä ja kaavoituksesta vastaavat kunnanvaltuustot.

Oulun yliopiston hallitus päätti loppuvuodesta 2019 valtuuttaa rehtori Niinimäen aloittamaan selvitystyö yliopiston uuden kiinteistöstrategian pohjaksi.

Selvityksen vaihtoehtoina tarkasteltiin a) nykyisen rakennuskannan ylläpitoa, b) nykyisen rakennuskannan osittaista purkamista ja uudisrakentamista yliopistokampuksilla sekä c) uudisrakentamista Oulun keskustan läheisyydessä. Selvityksessä kiinteistökustannusten hallittavuuden ohella arvioitiin kampuksen ympäristövaikutuksia, saavutettavuutta ja tulevaisuuden vetovoimatekijöitä.

Linnanmaan rakennuskannan ylläpidon kustannusanalyysien pohjana olivat nykyiset vuokrasopimukset, kampuksen tulevat peruskorjaustarpeet ja vuokrakehitysennusteet sekä niiden vaikutukset vuokratasoon jo toteutettujen peruskorjausten perusteella. Ensimmäiset laskelmat eri vaihtoehdoista toteutti rakennuttajakonsultti A-insinöörit Oy ja niiden perusteella uuden kampuksen rakentaminen keskustan läheisyyteen oli taloudellisesti realistinen vaihtoehto nykyiselle toimintamallille. Uudisrakentamista Linnanmaalle ei pidetty saavutettaviin hyötyihin nähden realistisena vaihtoehtona. Ks. A-Insinöörien kampusskenaariotarkastelut (pdf).

Seuraavaksi käynnistettiin toinen kustannusanalyysi, jonka toteutti WSP Finland Oy. Tässä selvitystyössä haluttiin toistaa A-insinöörit Oy:n selvityksen tuloksia Linnanmaan investointitarpeiden osalta. WSP Finland Oy:n tulokset olivat hyvin linjassa A-insinöörien tulosten ja myös yliopiston kampuspalveluiden tuottamien laskelmien kanssa. WSP:n tulokset eivät nostaneet merkittäviä uusia asioita esiin Linnamaan osalta. Ks. WSP:n kustannuslaskelma (pdf).

A-insinöörien uudisrakentamisen kustannusarvion rinnakkaisarviona käytettiin Metropolia-ammattikorkeakoulun Myllypuron kampusta, joka toteutettiin uudishankkeena ja otettiin käyttöön 2019-20. Metropolian kampus soveltuu referenssiksi käyttötarkoituksen, bruttoalan ja rakennuslaadun näkökulmista. Metropolian hankkeen kustannustoteuma oli linjassa A-insinöörien selvityksen tulosten kanssa. Ks. Myllypuron kampuksen kustannustoteuma (pdf).

Selvityksen lopputulos oli, että uudisrakentamisella keskustaan on noin 20 % tilatiivistämisellä mahdollista saavuttaa investointikustannuksiltaan neutraali ratkaisu verrattuna Linnanmaan kampukseen ylläpitoon. Linnanmaan kampus on erittäin väljästi rakennettu ja sisältää paljon vaikeasti hyödynnettäviä käytävä- ja aulatiloja, ja sen vuoksi tilatiivistäminen on mahdollista. Vuokrataso keskustakampuksella tulee laskelmien mukaan olemaan alhaisemmalla tasolla kuin Linnanmaan vuokraennusteet ja peruskorjattujen tilojen toteutunut vuokrataso tällä hetkellä. Ks. Linnanmaan ja keskustakampuksen kustannusvertailu (pdf).

Kun taloudellinen realismi keskustakampuksen suhteen alkoi varmistua, käynnistettiin selvitys siitä, kuinka yliopistokampus mahdutettaisiin Oulun keskustan välittömään läheisyyteen. Raksilan alue valittiin ensisijaiseksi suunnittelualueeksi joukkoliikenteen saavutettavuuden, hyvän sijainnin sekä riittävän rakennustilan vuoksi. Yliopisto tilasi arkkitehti, professori Rainer Mahlamäeltä kaavallisen selvityksen siitä, kuinka yliopistokampus voisi sopia Raksilan ns. marketalueen paikalle yhdessä kaupan toimintojen kanssa. Alustavien suunnitelmien mukaan rakennukset mahtuivat suunnittelualueelle ja myös mahdollisille jatkovaiheille on alueelta löydettävissä tilaa. Ks. Mahlamäen suunnitelma ja havainnekuvat (pdf).

Selvitystyön aikana on arvioitu kampusvaihtoehtoja kustannusten hallittavuuden ohella myös monista muista näkökulmista: opiskelun ja työnteon vetovoimatekijät, kaupunkikuvalliset vetovoimatekijät, liikkuminen kampukselle, saavutettavuus joukkoliikenteellä sekä kampuksen energiatehokkuus ja hiilijalanjälki.