Yliopistonlehtori Timo Sirosen tutkimuksen pääteemat:

1. Esiroomalaisen (ja roomalaistuvan) Keski- ja Etelä-Italian historia
2. Ruotsin valtakunnan 1560–1730-l. uuslatinalainen historiankirjoitus (ml. runous)
    

A) PERUSTUTKIMUSTA (lähinnä filologista): alkuperäisdokumenttien editointia  ja korjailemista: esiroomalaisia (lähinnä oskinkielisiä) ja latinankielisiä piirtokirjoituksia sekä toisaalta 1500-1700 –lukujen Ruotsin valtakuntaan liittyviä latinankielisiä alkuperäiskäsikirjoituksia tai epätyydyttävästi tehtyjä editioita,

Esim. 1) Carsiolin kolonian läheltä [Roomasta n. 60 km itään] löydetyn voitonmonumentin oskinkielisen piirtokirjoituksen ja reliefien [monitieteinen] tulkinta, ajoitus 11.6.90 eaa  (laaja artikkeli [italiaksi] Arctos. Acta Philologica Fennica, v. 2007)

esim. 2) Olof Hermelinin (1658-1709) Hecatompolis Suionum (’Ruotsalaisten sata kaupunkia’) –kaupunkirunokokoelman editointi, joista Suomen, Karjalan ja Inkerinmaan kaupungit käännän suomeksi ja varustan hist.-kielellisin kommentaarein (Oulu-runo, laaja artikkeli Faravid 2005 ja Turku-runo, laaja artikkeli Porthan-seuran Auraica-verkkolehdessä 2011; kirja painoon 2013

B) SOVELTAVAA (myös historian) TUTKIMUSTA: hävinneiden (ei-roomalaisten kansojen) historiaa/identiteettiä/mielikuvien muutosta latinan- ja kreikan- sekä oskinkielisistä lähteistä käsin sekä toisaalta Ruotsin valtakunnan kaupunkien/maakuntien identiteettejä latinankielisestä proosasta ja runoudesta käsin 1500-, 1600- ja 1700-luvuilla

Esim. 1) ”Interdisciplinarity and Contextuality in Studying Fragmentarily Documented Languages. New Approaches to Sabellian Linguistic Materials” (metodologispainoitteinen artikkeliväitöskirja, OY 2001)

Esim. 2) ’Rajat ja integraatio Fenno-Baltian historiassa’ –kongressijulkaisu (2009), ’Vieraan rajalla’ –kongressijulkaisu (painotuore, 2012),  Scandinavian Journal of History, yhdessä arkeologien kanssa, Torniosta (julk. 2012), ’Vallan käyttö’ –kongressijulkaisu (julk. 2012/2013)

TUTKIMUSHANKKEITA:  1) Hävinneiden historiaa: sabellilaisen Italian historiaa (engl.), 2) Olof Hermelinin Hecatompolis Suionum ym. (vrt. yllä), 3) Ericus Cajanus, Schediasma de Caïania (’Hahmotelma Kainuusta, v. 1732, julkaisematon 16-sivuinen maisterinväitöskirjan tekele, editioksi, suomeksi ja vert. tutkimusta P. N. Mathesius: Dissertatio Geographica de Ostrobotnia [’Maantieteellinen väitöskirja Pohjanmaasta’], v. 1734, suom. 2008); 4) Michael Wexionius-Gyldenstolpen Epitome-teoksen (1650) saamelaisia koskeva osuus suomeksi ja sen tutkimista yhdessä OY:n kollegojen kanssa 5) Juhana herttuan latinank. hää(matka)runoelma 1560-luvulta

MITÄ VARTEN TUTKITAAN: 1) kv. filologitutkijoiden ’kiusaksi’ sekä yleisemmäksi opiksi antiikin historian [kv.] tutkijoille, 2) ruotsalaisten, virolaisten ja eteläsuomalaisten sekä kv. tutkijoiden ’kiusaksi’ sekä yleisemmäksi opiksi [latinaa taitamattomille kv.] historiantutkijoille Ruotsin suuruuden ajan pitkään laiminlyödyistä (Pohjois-)Suomeen ja Pohjois-Baltiaan liittyvistä aarteista; siis OY:n ja historiatieteiden suuremmaksi maineeksi.

Jos osaat latinaa (tai aiot sitä opiskella, samoin kuin muinaiskreikkaa ja/tai oskia) ja/tai tunnet em. aikakausien historiaa riittävän hyvin sekä ennen kaikkea viehtymystä siihen, tervetuloa mukaan! Tosin rahoitusta ei ole (vielä)… Kansainväliselle tasolle pääsemiseen em. tutkimusalueilla tarvitaan englannin lisäksi 1) italian, saksan, ranskan ja espanjan sekä 2) (vanhemmankin) ruotsin taitoja