University of Oulu, 2016
  1. Etusivu
  2. Opintojen suorittaminen
  3. Opinto-oppaat

Opinto-oppaat

Alta löydät omaa tutkinto-ohjelmaasi koskevat ohjeet.

Kasvatustieteiden tiedekunnan opinto-oppaat löydät WebOodista. Opinto-opas-valikosta löydät tiedekunnan yleisoppaan, sivuaineoppaan ja jokaisen koulutuksen oman opinto-oppaan. Myös kurssikuvaukset löytyvät WebOodista.

Tutustu huolella yleisoppaaseen, josta löydät mm. opiskeluun, opintojen arviointiin ja opinto-oikeuksiin liittyviä asioita. Yleisoppaan tekstit tarkistetaan ja vahvistetaan vuosittain. Lisäksi tutustu huolella oman koulutuksesi opinto-oppaaseen ja tutkintorakenteeseen.

Vapaavalintaiset ktk 2019-2020

Pedagogiset opinnot Kasvatustieteiden tiedekunnassa opetussuunnitelmissa 2008 - 2020

Luonnontieteellisen tiedekunnan Opinto-oppaat löytyvät WebOodista. Aiemmat opinto-oppaat löydät alta.

Henkilökohtaisella opintosuunnitelmalla HOPS opiskelijat suodattavat opinto-oppaiden joskus monimutkaistakin tietoa käytännölliseksi ohjeistukseksi opintojen menestyksekkäälle läpiviennille.

Tutkintorakenteet vuonna 2020 alkaviin opintoihin

 

Tutkintorakenteet vuonna 2019 alkaviin opintoihin

 

    Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun opinto-oppaat ja opintojen rakennekaaviot

    Oulun yliopiston kauppakorkeakoululla on WebOodissa yleisopas, joka sisältää kaikille opiskelijoille opintojen suorittamiseen liittyvää tietoa. Sen lisäksi jokaisella tutkinto-ohjelmalla ja sivuaineella on omat oppaansa.

     OyKKK - Kauppakorkeakoulun yleisopas, 2019-20 
     OyKKK - Kauppatieteiden kandidaatti, 2019-20 
     OyKKK - Kauppatieteiden maisteri, kv. liiketoiminnan johtaminen, 2019-20 
     OyKKK - Kauppatieteiden maisteri, laskentatoimi, 2019-20 
     OyKKK - Kauppatieteiden maisteri, markkinointi, 2019-20 
     OyKKK - Kauppatieteiden maisteri, rahoitus, 2019-20 
     OyKKK - Kauppatieteiden maisteri, taloustiede, 2019-20 

    WebOodissa voi selata myös aiempien lukuvuosien opinto-oppaita avaamalla ensin yhden voimassaolevan oppaan.            

    Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun tutkinto-ohjelmien opintoja kuvaavat opintojen rakennekaaviot löytyvät alta.

    Kauppatieteiden kandidaatin (KTK) tutkinto-ohjelma

    KTK tutkintorakennekaavio 2019-2020
    KTK tutkintorakennekaavio 2018-2019

    Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto-ohjelmat

    KTM Kansainvälisen liiketoiminnan johtaminen rakennekaavio 2019-2020
    KTM Kansainvälisen liiketoiminnan johtaminen rakennekaavio 2018-2019 ja muutos 2019-2020

    KTM Laskentatoimen rakennekaavio 2019-2020
    KTM Laskentatoimi +2 rakennekaavio 2019-2020
    KTM Laskentatoimi rakennekaavio 2018-2019 ja muutos 2019-2020

    KTM Markkinointi rakennekaavio 2019-2020
    KTM Markkinointi rakennekaavio 2018-2019 ja muutos 2019-2020

    KTM Rahoitus rakennekaavio 2019-2020
    KTM Rahoitus rakennekaavio 2018-2019 ja muutos 2019-2020

    KTM Taloustiede rakennekaavio 2019-2020
    KTM Taloustiede rakennekaavio 2018-2019 ja muutos 2019-2020

     

    Vanhan tutkintorakenteen mukaan opiskeleminen (opinnot ennen vuotta 2014 aloittaneet)

    Tämä ohje koskee kauppakorkeakoulun tutkinto-opiskelijoita.

    Vanhan, kuitenkin korkeintaan lukuvuoden 2005–2006 pohjautuvan koulutusohjelmarakenteen mukaan voi opiskella siirtymäajan loppuun eli 31.7.2020 asti. Vanhalla opiskelijalla tarkoitetaan opiskelijaa, jolle tutkinto-oikeus on myönnetty ennen vuotta 2014 (31.7.2014) ja joka ei ole siirtynyt uuteen koulutusohjelmarakenteeseen. Lukuvuoden alkaessa (1.8.2014) tai sen jälkeen myönnetyt tutkinto-oikeudet kuuluvat automaattisesti uuden koulutusohjelmarakenteen piiriin, eli uudet opiskelijat aloittavat suorittamaan opintojansa uusimman koulutusohjelmarakenteen mukaisesti.

    Valmistuminen vanhan koulutusohjelmarakenteen mukaisesti

    Valmistumiseen liittyvät asiat tulee hoitaa kuntoon toukokuun 2020 loppuun mennessä. Tutkintotodistusta kannattaa hakea hyvissä ajoin: kaikkien tutkintoon kuuluvien opintojen on oltava rekisterissä anomuksen viimeisenä jättöpäivänä. Kauppakorkeakoulun valmistumisaikataulu löytyy Opiskelijalle sivustolta kohdasta valmistuminen.

    Mitään vanhamuotoiseen tutkintoon sisällytettäviä suorituksia ei voi tehdä 31.7.2020 jälkeen.

    Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun koulutusohjelmat uudistuivat syksyllä 2014. Mikä muuttuu nykyisille opiskelijoille:

    Opinto-ohjaus pääaineittain

    Taloustiede /Economics: Mikko Vaaramo (mikko.vaaramo(at)oulu.fi)
    Laskentatoimi /Accounting: Janne Järvinen  (janne.t.jarvinen(at)oulu.fi)
    Rahoitus /Finance: Mirjam Lehenkari (mirjam.lehenkari(at)oulu.fi)
    Kansainvälisen liiketoiminnan johtaminen /IBM: Tuure Haarjärvi (tuure.haarjarvi(at)oulu.fi)
    Markkinointi /Marketing: Eeva-Liisa Oikarinen (eeva-liisa.oikarinen(at)oulu.fi)

    Koulutusohjelmauudistus ja siirtyminen uuteen rakenteeseen

    Yleistä uudistuksesta ja siirtymisestä uuteen rakenteeseen
    Siirtymisohje uuteen koulutusohjelmarakenteeseen 1.8.2014 alkaen
    Kotiessee ohje
    Koulutusohjelman vaihtohakemus
    Esimerkki HOPS -pohja, KTK -tutkinto (pääaine kauppatieteet)
    HOPS lomake KTM -tutkinto

     

    Humanistisen tiedekunnan Opinto-opas on WebOodissa ja se julkaistaan myös pdf-tiedostona:

    Tutkintorakenteet 2020 alkavissa opinnoissa

     

    Tutkintorakenteet 2019 alkavissa opinnoissa

    Tutkintorakenteet 2018 alkavissa opinnoissa

    Tutkintorakenteet 2017 alkavissa opinnoissa

    Opinto-oppaat 2016-2017

    Opinto-oppaat 2015-2016

    Opinto-oppaat 2014-2015

    Opinto-oppaat 2013-2014

    Opinto-oppaat 2012-2013

    Opinto-oppaat 2011-2012

    Opinto-oppaat 2010-2011

    Opinto-oppaat 2009-2010

    Opinto-oppaat 2008-2009

    Opinto-opas 2007-2008

    Opinto-opas 2006-2007

    Opinto-opas 2005-2006

     

     

    Opintojen rakennekaaviot 2020-2021

    Opintojen rakennekaaviot 2019-2020

    Opintojen rakennekaaviot 2018-2019

    Opintojen rakennekaaviot 2017-2018

    Opinto-oppaat:

    Opintojen rakennekaaviot 2020-2021

    Opintojen rakennekaaviot 2019-2020

    Opintojen rakennekaaviot 2018-2019

    Opintojen rakennekaaviot 2017-2018

    Molekyylilääketiede

    Tutkinto-ohjelmassa syvennetään tietämystä solun sisäisistä ja välisistä molekyylitason tapahtumista ja näiden tapahtumien tutkimiseen käytettävistä menetelmistä ja laitteista pohjautuen tiedekunnassa tehtävään molekyylilääketieteen kansainvälisen tason tutkimukseen. Tutkinto-ohjelman sisältö on joustava ja opiskelija voi valita haluamansa kokonaisuuden mahdollistaen keskittymisen tulevaisuuden kannalta keskeisiin molekyylilääketieteen aiheisiin. Tutkinto-ohjelma on suunnattu erityisesti tutkimuksesta kiinnostuneille opiskelijoille.

    FM-tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava opintoja 120 op verran. Teoreettiset opinnot antavat vankan perustan alasta ja laboratoriotyöskentely harjoitustyökursseilla ja harjoittelujaksot tutkimusryhmissä antavat erinomaiset käytännöntaidot. Lähes puolet maisteriopinnoista koostuukin laboratoriotyöskentelystä, yhteensä kolmen kuukauden harjoitteluista eri tutkimusryhmissä joko tiedekunnan sisällä tai ulkopuolella yliopistossa tai yrityksissä sekä kuuden kuukauden pro gradu -tutkimusprojektista.

    Tutkinto-ohjelma sisältää mm. molekyylibiologian, solubiologian, proteiinikemian, systeemibiologian, bioinformatiikan, sidekudoksen, sairauksien ja syövän biologian opintoja. Opintoihin kuuluu myös miniprojekteja ja lopputyö pro gradu- tutkimusprojektista. Kaikki tutkimusprojektit tehdään aktiivisesti toimivissa tutkimusryhmissä.

    Kaksivuotinen maisteritutkinto molelyylilääketieteestä (FM) koostuu seuraavista osista:

    • Pakolliset opinnot 69 op
    • Kypsyysnäyte 0 op
    • Valinnaiset opinnot 51 op
    • Yhteensä vähintään 120 op

    Suoritettuaan FM-tutkinnon molekyylilääketieteen tutkinto-ohjelmassa opiskelija osaa:

    • käyttää biokemian syvällisiä käsitteitä
    • yhdistää biokemian alan tietoja johdonmukaisesti
    • viestiä sujuvasti sekä kansallisissa että kansainvälisissä työtehtävissä
    • käyttää sekä valmius- että tietotaitojaan monipuolisesti
    • suunnitella ja toteuttaa laboratoriokokeita ohjatusti
    • hakea ja arvioida tietoa kriittisesti sekä soveltaa tieteellistä tietoa ja tieteellisiä menetelmiä
    • esittää ja välittää tieteellistä tietoa ja puolustaa tieteellisiä väittämiä
    • viestiä biokemian aiheista suurelle yleisölle ja biotieteiden tutkijayhteisölle

    Tiedekunnan tavoitteena on tehdä korkealaatuista opetustyötä ja tutkimusta, jonka mahdollistaa erittäin kansainvälinen, asiantunteva tutkimushenkilökunta. Korkeatasoisen koulutuksen takaamiseksi opetuskieli tiedekunnan maisterikoulutusohjelmissa on englanti.

    Opinnot on suunniteltu niin, että täysipäiväisesti opiskeleva opiskelija voi suorittaa maisteritutkinnon kahdessa vuodessa. Pakolliset opinnot järjestetään opintojen alussa ja ne ovat yhteisiä kaikille opiskelijoille. Opiskelijaa kannustetaan opiskelijavaihtoon ulkomailla maisteriopintojen aikana. Erinomainen mahdollisuus ulkomaiseen yliopistoon tai tutkimusinstituuttiin tutustumiseen on pro gradu -tutkimusprojektin tekeminen Suomen ulkopuolella.

    Opiskelijan tulee pro gradu -opinnäytetyön yhteydessä kirjoittaa kypsyysnäyte, mikäli hän ei ole sitä suorittanut kandidaatin tutkinnon yhteydessä. Jos kypsyysnäyte on suoritettu jo aiemmin, arvioidaan maisterin tutkintoon sisältyvässä kypsyysnäytteessä ainoastaan kypsyysnäytteen sisältö. Maisterin tutkinnon opinnäytetyöhön sisältyvä tiivistelmä voidaan arvostella kypsyysnäytteenä, mikäli opiskelija on suorittanut kypsyysnäytteen samalla kielellä tehdyn kandidaatin tutkintonsa yhteydessä.

    Opintojen rakennekaaviot

    Biokemian maisteriohjelma 2019-20: Molekyylilääketiede

    FM-opintojen rakennekaavio 2018-19: Molecular medicine

    FM-opintojen rakennekaavio 2017-2018: Molecular medicine

    FM-opintojen rakennekaavio 2016-2017

    Kurssien tarkemmat aikataulut ja opinto-opas löytyvät WebOodista (ks. Opinto-oppaat > Luonnontieteellinen tiedekunta).

    Biokemian maisterivaiheen / -ohjelman suuntautumisvaihtoehdot:

    Molekyylilääketieteen suuntautumisvaihtoehto (ennen v. 2016 aloittaneet Solu- ja molekyylibiologian suuntautumisvaihtoehto )

    Protein Science and Biotechnology -suuntautumisvaihtoehto

    Lisäksi biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta järjestää kansainvälisille opiskelijoille suunnattua erillistä maisteriohjelmaa Master's Degree Programme in Protein Science and Biotechnology ja  vuonna 2017 Ulmin yliopiston kanssa aloitettua kaksoistutkinto-ohjelmaa Molecular medicine, double degree, Master´s Programme in Biochemistry, Master of Science.

    Näistä kaikista löydät lyhyen kuvauksen ja rakennekaaviot valitsemalla tällä samalla sivulla olevasta Sinulle-alasvetovalikosta "Molekyylilääketiede FM", "Protein Science FM", "Molecular Medicine DD".

    Protein Science and Biotechnology

    Tutkinto-ohjelmassa syvennetään tietämystä proteiinien rakenteen ja toiminnan välisistä suhteista ja perehdytään proteiinien tuotto-, puhdistus- ja analysointitekniikoihin, joita käytetään tiedekunnan kansainvälisen tason tutkimusprojekteissa. Tutkinto-ohjelman sisältö on joustava ja opiskelija voi valita haluamansa kokonaisuuden mahdollistaen keskittymisen tulevaisuuden kannalta keskeisiin proteiinitieteen ja bioteknologian aiheisiin. Tutkinto-ohjelma on suunnattu erityisesti tutkimuksesta kiinnostuneille opiskelijoille. Monet tutkinto-ohjelmasta valmistuneet opiskelijat ovat jatkaneet väitöskirjatutkijoina eri puolilla maailmaa.

    FM-tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava opintoja 120 op verran. Teoreettiset opinnot antavat vankan perustan alasta ja laboratoriotyöskentely harjoitustyökursseilla ja harjoittelujaksot tutkimusryhmissä antavat erinomaiset käytännöntaidot. Lähes puolet maisteriopinnoista koostuukin laboratoriotyöskentelystä: yhteensä kolmen kuukauden harjoitteluista eri tutkimusryhmissä joko oman tiedekunnan sisällä tai sen ulkopuolella tai yrityksissä sekä kuuden kuukauden pro gradu -tutkimusprojektista.

    Kaksivuotinen maisteritutkinto Protein science and biotechnology -tutkinto-ohjelmasta koostuu seuraavista osista:

    FM-tutkinto  
    Pakolliset opinnot 77 op
    Kypsyysnäyte 0 op
    Valinnaiset opinnot 43 op
    Yhteensä vähintään 120 op

    Koulutusohjelma sisältää opintoja proteiinikemiasta, molekyylibiologiasta, systeemibiologiasta, biolaskennasta, bioinformatiikasta, proteiinien laskostumisesta ja proteiinien rakenteen selvittämisestä röntgensäteiden ja NMR:n avulla. Opintoihin kuuluu myös miniprojekteja ja lopputyö pro gradu- tutkimusprojektista. Kaikki tutkimusprojektit tehdään aktiivisesti toimivissa tutkimusryhmissä.

    Esimerkki koulutusohjelmaan kuuluvasta kurssista:

    Biokemian menetelmät II: Kurssi koostuu 11 tunnista luentoja, 8 tunnista harjoituksia ja 3 viikon laboratorioharjoitustyökurssista. Opiskelijat työskentelevät harjoitustyökurssilla itsenäisesti analysoiden mutanttiproteiinia, jonka he ovat aiemmin tehneet (molekyylibiologia II) ja puhdistaneet (proteiinikemia II). Proteiinin karakterisointimenetelmiin kuuluvat sirkulaarinen dikroismi, fluoresenssispektroskopia, kinetiikan mittaukset (stopped-flow, quenched-flow), massaspektrometriset analyysit (ES-MS ja MALDI-tof), perusproteomiikka, mikrokalorimetria ja pintaplasmonresonanssin mittaus. Eri mutanttiproteiineista saatuja tuloksia on verrattava keskenään työselostuksessa.  

    Suoritettuaan FM-tutkinnon Protein Science and Biotechnology -tutkinto-ohjelmassa opiskelija osaa:

    • käyttää biokemian syvällisiä käsitteitä
    • yhdistää biokemian alan tietoja johdonmukaisesti
    • viestiä sujuvasti sekä kansallisissa että kansainvälisissä työtehtävissä
    • käyttää sekä valmius- että tietotaitojaan monipuolisesti
    • suunnitella ja toteuttaa laboratoriokokeita ohjatusti
    • hakea ja arvioida tietoa kriittisesti sekä soveltaa tieteellistä tietoa ja tieteellisiä menetelmiä
    • esittää ja välittää tieteellistä tietoa ja puolustaa tieteellisiä väittämiä
    • viestiä biokemian aiheista suurelle yleisölle ja biotieteiden tutkijayhteisölle

    Tiedekunnan tavoitteena on tehdä korkealaatuista opetustyötä ja tutkimusta, jonka mahdollistaa erittäin kansainvälinen, asiantunteva tutkimushenkilökunta. Korkeatasoisen koulutuksen takaamiseksi opetuskieli tiedekunnan maisterikoulutusohjelmissa on englanti.

    Opinnot on suunniteltu niin, että täysipäiväisesti opiskeleva opiskelija voi suorittaa maisteritutkinnon kahdessa vuodessa. Pakolliset opinnot järjestetään opintojen alussa ja ne ovat yhteisiä kaikille opiskelijoille. Opiskelijaa kannustetaan opiskelijavaihtoon ulkomaille maisteriopintojen aikana. Erinomainen mahdollisuus ulkomaiseen yliopistoon tai tutkimusinstituuttiin tutustumiseen on pro gradu -tutkimusprojektin tekeminen Suomen ulkopuolella.

    Opiskelijan tulee pro gradu -opinnäytetyön yhteydessä kirjoittaa kypsyysnäyte, mikäli hän ei ole sitä suorittanut kandidaatin tutkinnon yhteydessä. Jos kypsyysnäyte on suoritettu jo aiemmin, arvioidaan maisterin tutkintoon sisältyvässä kypsyysnäytteessä ainoastaan kypsyysnäytteen sisältö. Maisterin tutkinnon opinnäytetyöhön sisältyvä tiivistelmä voidaan arvostella kypsyysnäytteenä, mikäli opiskelija on suorittanut kypsyysnäytteen samalla kielellä tehdyn kandidaatin tutkintonsa yhteydessä.

    Tämä maisteriohjelma eroaa kansainvälisestä maisteriohjelmasta Master's Degree Programme in Protein Science and Biotechnology ainoastaan kahden ensimmäisen kuukauden osalta.  

    Opintojen rakennekaaviot ja opinto-opas

    Arkeologia

    • Tutkintorakenne 2019-20 HuK
    • Tutkintorakenne 2019-20 FM
    • Tutkintorakenne 2018-90 HuK
    • Tutkintorakenne 2018-19 FM
    • Arkeologian Opinto-opas WebOodissa

    Opiskelijalle-sivuston lisäksi tietoa on myös oppiaineen omilla sivuilla (mm. henkilökunnan yhteystiedot, ajankohtaisia tapahtumia ja uutisia).

    Opiskelu

    Opinnoissa perehdytään sekä Suomen että eri maanosien menneisyyteen antropologisesta näkökulmasta. Painopistealueina ovat Pohjois-Suomen ja pohjoisten alueiden arkeologinen kulttuuriperintö globaalissa kontekstissa. Perusaineiston hallinnan lisäksi opetuksessa korostetaan yleismaailmallisia kulttuuriprosesseja ja lähdeaineiston käsittelyyn liittyviä tutkimustekniikoita. Keskeisenä opiskelun tavoitteena on kyky suoriutua omatoimisesti arkeologisesta tutkimusprosessista – havaintoaineiston kokoamisesta, analyysistä, tulkinnasta ja kirjallisesta esittämisestä. Perus- ja aineopinnot koostuvat pääasiassa teoria- ja asiapitoisista opintojaksoista sekä käytännön arkeologian opintojaksosta, joka sisältää inventointi-, kaivaus- ja mittalaiteharjoituksia. Syventävät opinnot käsittävät lähinnä arkeologian teoriaa käsitteleviä ja tutkielmaa tukevia opintojaksoja.

    Opetusohjelma julkaistaan WebOodissa, jossa opiskelijan tulee ilmoittautua kursseille.

    Arkeologiassa suoritetaan ensimmäisen vuoden aikana yhteiset perusopinnot kulttuuriantropologian kanssa. Opiskelijat valitsevat ensimmäisen opintovuoden jälkeen pääaineensa. Perus- ja aineopinnoista, sivuaineopinnoista ja tutkinnon muista opinnoista koostuu humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK), jonka laajuus on vähintään 180 opintopistettä tai enintään 190 opintopistettä. HuK-tutkinnon jälkeen opiskelija voi suorittaa filosofian maisterin tutkinnon (FM), jonka laajuus on vähintään 120 opintopistettä tai enintään 130 opintopistettä. 

    Pääaineen valinta

    Arkeologian ja kulttuuriantropologian opiskelijoilla on yhteiset perusopinnot. Opiskelijat hakevat arkeologian tai kulttuuriantropologian pääaineekseen ensimmäisen opiskeluvuoden loppuun mennessä. Molempiin oppiaineisiin otetaan 8 pääaineopiskelijaa.

    Kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma

    Lisätietoa on Opinnäytetyö ja valmistuminen -sivuilla.

    Seminaari ja pro gradu -tutkielma

    Lisätietoa on Opinnäytetyö ja valmistuminen -sivuilla.

    Tieteiden ja aatteiden historia

    • Tutkintorakenne 2019-20 HuK
    • Tutkintorakenne 2019-20 FM
    • Tutkintorakenne 2018-19 HuK
    • Tutkintorakenne 2018-19 FM
    • Tieteiden ja aatteiden historian Opinto-opas WebOodissa

    Opiskelijalle-sivuston lisäksi tietoa on myös oppiaineen omilla sivuilla (mm. henkilökunnan yhteystiedot, ajankohtaisia tapahtumia ja uutisia).

    Tieteenä ja oppiaineena aate- ja oppihistorialle on ominaista kriittisyys ja monipuolisuus. Aate- ja oppihistorian opinnot jakautuvat sisällöllisesti kolmeen osaan. Aluksi perus- ja aineopinnoissa hankitaan laaja ja monipuolinen tietämys aate- ja oppihistorian eri ilmiöistä. Tämän rinnalla opiskelijoille annetaan metodiset valmiudet historialliseen ajatteluun, historiallisten lähteiden ja aikaisempien tutkimusten kriittiseen arviointiin sekä tiedon tuottamiseen ja historiatieteellisten esitysten laatimiseen. Viimeistään syventävien opintojen vaiheessa opiskelija perehtyy syvällisesti valitsemaansa erityisalueeseen.

     

    Opetusohjelma

     

    Manuale Historiae on historian opiskelijoiden käsikirja, jonka sisältöä päivitetään parin vuoden välein. Uusin käsikirja (2019) on jaettu kahteen osaan.

    1. osa: Opiskelu - ohjeita ja käytäntöjä (pdf)

    2. osa: Tutkielman laatiminen (pdf)

    Muistattehan, että Manuale ei ole virallinen opinto-opas (Humanistisen tiedekunnan viralliset opinto-oppaat löytyvät WebOodista, ks. myös https://www.oulu.fi/hutk/opas)

    Harjoittelu-, opiskelijavaihto- ym. asioissa kannattaa aina katsoa ajantasaisin tieto yliopiston nettisivuilta,

     

    Pääaineen valinta

    Historian sekä tieteiden ja aatteiden historian oppiaineet ovat keväästä 2017 lähtien muodostaneet yhden hakukohteen.

    Kaikki hakukohteeseen valitut suorittavat yhteiset Historian perusopinnot. Ensimmäisen lukuvuoden keväällä, 31.5. mennessä, opiskelijat valitsevat oman kiinnostuksensa mukaan pääaineeksi joko historian tai tieteiden ja aatteiden historian.

    Mikäli jompaan kumpaan pääaineeseen on hakijoita enemmän, kuin mitä pääaineeseen voidaan valita, pääainevalinta ratkaistaan perusopintojen opintomenestyksen perusteella. Valinnassa huomioidaan 31.5. mennessä suoritettujen perusopintojen opintojaksojen arvosanojen keskiarvo. Mikäli jokin perusopintojakso on valintahetkellä suorittamatta, jakso huomioidaan valinnassa arvosanalla 0.

    Pääainevalinta tulee tehdä ensimmäisen opiskeluvuoden lopussa riippumatta siitä, onko kaikkia perusopintojen opintojaksoja tuossa vaiheessa suoritettu. Vain erityistapauksissa (esim. äitiys- ja vanhempainvapaa, varusmiespalvelus tai pitkä sairauspoissaolo) pääaineenvalinnan voi tehdä myöhemmin.

    Ne opiskelijat, jotka ovat suorittaneet perusopinnot jo ennen yliopisto-opintoja (esim. avoimessa yliopistossa), valitsevat pääaineen jo lukuvuoden alussa yhdessä omaopettajansa kanssa.

    Pääainetta voi vaihtaa erillisestä hakemuksesta myöhemmin opintojen aikana (ks. tarkemmin ... ). Hakemuksia hyväksytään oppiaineiden resurssien sallimissa rajoissa. Vaikka opiskelija ei tulisi valituksi toivomaansa pääaineeseen, hänellä on joka tapauksessa vapaa sivuaineoikeus toiseenkin pääaineeseen. Molempien pääaineiden opiskelijat voivat hakeutua samalla tavoin aineenopettajakoulutukseen ja arkistoalan suuntautumisvaihtoehtoon. Historia-, kulttuuri- ja viestintätieteiden HIKUVIE-tutkinto-ohjelman sisällä opiskelijoilla on vapaa sivuaineoikeus kaikkiin oppiaineisiin informaatiotutkimusta lukuunottamatta. Opintoja suunnitellessa kannattaa huomata, että molemmat historia-aineet antavat yhtäläiset valmiudet työelämään ja että sivuainevalinnoilla on myös tärkeä merkitys.

     

    Tutkinnon suorittamisen jälkeen

    Tutkinnon suorittamisen jälkeen opiskelijalla on mahdollisuus hakeutua jatko-opintoihin tai täydentää tutkintoaan.

    Kandidaatintutkinnon jälkeen voi hakea erilaisiin maisteriohjelmiin erikoistumisopintoihin, esimerkitksi humanistisessa tiedekunnassa tiedeviestinnän maisteriohjelmaan (TIEMA). Mahdollista on myös pätevöityä arkistoalalle suorittamalla arkistonhoitotutkinnon.

    Jos opiskelija ei ole hakeutunut opintojensa alkuvaiheessa aineenopettajankoulutukseen, niin se on mahdollista myös kandidaatintutkinnon ja maisterintutkinnon suorittamisen jälkeen.

    Näistä ja muista vaihtoehdosta voi kysyä lisää opinto-ohjaajilta.

    Historia

    • Tutkintorakenne 2019-20 HuK
    • Tutkintorakenne 2019-20 FM
    • Tutkintorakenne 2018-19 HuK
    • Tutkintorakenne 2018-19 FM
    • Historian Opinto-opas WebOodissa

     

    Tieteenä ja oppiaineena historialle on ominaista kriittisyys ja monipuolisuus.

    Opiskelija oppii historiallisen kehityksen keskeiset piirteet sekä analysoimaan historiallisen tiedon ja perspektiivin merkitystä nykyaikana. Opintojen aikana opiskelija valmistautuu historiallisen ja yhteiskunnallisen tiedon hankinnan, analysoinnin, tuottamisen ja esittämisen ammattilaiseksi.

    Opiskelu muodostuu luennoista, verkkokursseista, seminaareista, kirjallisista ja suullisista harjoituksista, kirjoitelmien ja tutkielmien laatimisesta, kirjatenteistä, tiimityöstä ja itsenäisestä tutkimustyöstä. Yksi tärkeimmistä edellytyksistä monien historia-alojen opiskelussa on riittävä kielitaito. Opiskelija erikoistuu kiinnostustaan vastaavaan tutkimusaiheeseen ja saa lisäksi vankan yleissivistyksen erilaisia työuria varten.

    Historian opiskelussa on tärkeää päästä sisälle yleiseen historialliseen ajatteluun sekä historiatieteen tapaan ja menetelmiin löytää historiallisia lähteitä, tuottaa tietoa ja laatia historiatieteellisiä esityksiä. Tämän vuoksi metodiopinnot ja -harjoitukset, seminaarit sekä opinnäytteet ovat opiskelun ydintä. Tärkeätä on oppia kysymään, kytkemään asioita yhteyksiinsä syiden ja seurausten avulla ja näkemään olennaisen ja epäolennaisen ero. Opintopisteitä saa myös alaan liittyvästä harjoittelusta sekä työkokemuksesta.

    Opetusohjelma 

     

    Manuale Historiae on historian opiskelijoiden käsikirja, jonka sisältöä päivitetään parin vuoden välein. Uusin käsikirja (2019) on jaettu kahteen osaan.

    1. osa: Opiskelu - ohjeita ja käytäntöjä (pdf)

    2. osa: Tutkielman laatiminen (pdf)

    Muistattehan, että Manuale ei ole virallinen opinto-opas (Humanistisen tiedekunnan viralliset opinto-oppaat löytyvät WebOodista, ks. myös https://www.oulu.fi/hutk/opas)

    Harjoittelu-, opiskelijavaihto- ym. asioissa kannattaa aina katsoa ajantasaisin tieto yliopiston nettisivuilta,

    Opiskelijalle-sivuston lisäksi tietoa on myös oppiaineen omilla sivuilla (mm. henkilökunnan yhteystiedot, ajankohtaisia tapahtumia ja uutisia)

    Pääaineen valinta

    Historian sekä tieteiden ja aatteiden historian oppiaineet ovat keväästä 2017 lähtien muodostaneet yhden hakukohteen.

    Kaikki hakukohteeseen valitut suorittavat yhteiset Historian perusopinnot. Ensimmäisen lukuvuoden keväällä, 31.5. mennessä, opiskelijat valitsevat oman kiinnostuksensa mukaan pääaineeksi joko historian tai tieteiden ja aatteiden historian.

    Mikäli jompaan kumpaan pääaineeseen on hakijoita enemmän, kuin mitä pääaineeseen voidaan valita, pääainevalinta ratkaistaan perusopintojen opintomenestyksen perusteella. Valinnassa huomioidaan 31.5. mennessä suoritettujen perusopintojen opintojaksojen arvosanojen keskiarvo. Mikäli jokin perusopintojakso on valintahetkellä suorittamatta, jakso huomioidaan valinnassa arvosanalla 0.

    Pääainevalinta tulee tehdä ensimmäisen opiskeluvuoden lopussa riippumatta siitä, onko kaikkia perusopintojen opintojaksoja tuossa vaiheessa suoritettu. Vain erityistapauksissa (esim. äitiys- ja vanhempainvapaa, varusmiespalvelus tai pitkä sairauspoissaolo) pääaineenvalinnan voi tehdä myöhemmin.

    Ne opiskelijat, jotka ovat suorittaneet perusopinnot jo ennen yliopisto-opintoja (esim. avoimessa yliopistossa), valitsevat pääaineen jo lukuvuoden alussa yhdessä omaopettajansa kanssa.

    Pääainetta voi vaihtaa erillisestä hakemuksesta myöhemmin opintojen aikana (ks. tarkemmin ... ). Hakemuksia hyväksytään oppiaineiden resurssien sallimissa rajoissa. Vaikka opiskelija ei tulisi valituksi toivomaansa pääaineeseen, hänellä on joka tapauksessa vapaa sivuaineoikeus toiseenkin pääaineeseen. Molempien pääaineiden opiskelijat voivat hakeutua samalla tavoin aineenopettajakoulutukseen ja arkistoalan suuntautumisvaihtoehtoon. Historia-, kulttuuri- ja viestintätieteiden HIKUVIE-tutkinto-ohjelman sisällä opiskelijoilla on vapaa sivuaineoikeus kaikkiin oppiaineisiin informaatiotutkimusta lukuunottamatta. Opintoja suunnitellessa kannattaa huomata, että molemmat historia-aineet antavat yhtäläiset valmiudet työelämään ja että sivuainevalinnoilla on myös tärkeä merkitys.

    Kulttuuriantropologia

    Mahdolliset muut oppiainekohtaiset opiskeluohjeet sivulla Tutkinto-ohjelman opinnot.

    Informaatiotutkimus

    Opiskeluohjeita on oppiaineen omilla www-sivuilla.

     

    Saamelainen kulttuuri

    Mahdolliset muut oppiainekohtaiset opiskeluohjeet sivulla Tutkinto-ohjelman opinnot.

    Ks. myös Giellagas-instituutin omat www-sivut.

    Englantilainen filologia

    • Tutkintorakenne 2019-20 HuK
    • Tutkintorakenne 2019-20 FM
    • Tutkintorakenne 2018-19 HuK
    • Tutkintorakenne 2018-19 FM
    • Englantilaisen filologian opinto-opas WebOodissa

    Opiskelijalle-sivuston lisäksi tietoa on myös oppiaineen omilla sivuilla (mm. henkilökunnan yhteystiedot, ajankohtaisia tapahtumia ja uutisia).

    Voit opiskella englantilaista filologiaa vain, jos sinulla on englantilaisen filologian opinto-oikeus. Tämä tarkoittaa, että olet saanut opinto-oikeuden joko päääainekokeen tai sivuaineen lähtötasokokeen perusteella tai olet humanistisessa tiedekunnassa englantilaisen filologian vaihto-opiskelijana.

    Oppiaineen kuvaus: Englantilainen filologia - English Philology

    Don't forget to subscribe to e-mail lists Eng-students (English Philology students) and Verbapapa (student guild Verba).

     

    Curriculum

    The list of courses and situation for times and places of teaching are available in WebOodi (select Opinto-oppaat/Course catalogues - Humanistinen tiedekunta/Faculty of Humanities - Englantilainen filologia/English Philology).

    There have been considerable changes in the curriculum. If you started your studies before Autumn 2015, please fill out the transfer form for an assessment on how to switch to the new curriculum in the next academic year (see Forms for students). The form should be returned to your teacher tutor or staff giving study guidance.

    A step-by-step guide for completeng a Bachelor's degree in English Philology

    A step-by-step guide for completeng a Master's degree in English Philology

     

    Alternative ways to complete courses

    Instructions for writers of research papers and pro gradus

    Germaaninen filologia

    Vanhat opinto-oppaat

    Opiskelijalle-sivuston lisäksi tietoa on myös oppiaineen omilla www-sivuilla (mm. henkilökunnan yhteystiedot, ajankohtaisia tapahtumia ja uutisia).

    Kirjallisuuslista / Literaturliste 2019-2020

    Ruotsin kieli

    Oletko alkanut opiskella pohjoismaista filologiaa lukuvuonna 2014-2015 tai aiemmin? Lue siinä tapauksessa Opintojen vastaavuudet 2015-2016.pdf.

     

    Tiedotus opiskelijoille

    Opiskelijalle-sivuston lisäksi tietoa on myös oppiaineen omilla sivuilla (mm. henkilökunnan yhteystiedot, ajankohtaisia tapahtumia ja uutisia).

    Kaikki tärkeä tieto ruotsin kielen opinnoista kulkee nordistit-sähköpostilistan kautta. Listalle ilmoittaudutaan osoitteessa http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/nordistit. Tarpeellista tietoa kieltenopinnoista kulkee myös ainejärjestö Verban verbapapa-sähköpostilistan kautta. Listalle ilmoittaudutaan osoitteessa http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/verbapapa. Ruotsin kielen opiskelijana sinun on ehdottoman tärkeä kuulua molemmille listoille! Oppiaineen Facebook-sivustoa kannattaa myös seurata(https://www.facebook.com/ruotsinkieliOY).

     

    Kurslitteratur (pdf)

    Instruktioner för uppsatsförfattare (pdf)

     

    Suomen kieli

    Opiskelijalle-sivuston lisäksi tietoa on myös oppiaineen omilla sivuilla (mm. henkilökunnan yhteystiedot, ajankohtaisia tapahtumia ja uutisia).

    Opintojen rakennekaaviot

    Suomen kielen opinnot kandidaatin- ja maisterintutkinnossa

    Kandidaatin- ja maisterintutkinnon rakenne

    Valinnaiset opinnot

    Suomen kielen syventäviin opintoihin sisältyy 25 opintopistettä valinnaisia opintoja. Suomen kielen valinnaisiin opintoihin voi sisällyttää yleisen kielitieteen ja suomi toisena ja vieraana kielenä -oppiaineen opintoja, viron kielen valinnaisia kursseja sekä Kielten ja kirjallisuuden tutkinto-ohjelman yhteisiä opintoja (esim. työelämäopintoja, ei yrittäjyyskursseja; ks. opinto-opas).

    Oppimispäiväkirja- ja esseeohjeet

    Oppimispäiväkirja

    Oppimispäiväkirja korvaa perinteisen luentokertauksen. Opiskelijan kirjatessa luennolla oppimiaan asioita itselleen jäsennellyssä muodossa oppimispäiväkirja on hänelle oppimisen apuväline parhaimmillaan. Vaikka oppimispäiväkirja ei ole helpoin opintojen suorittamisen tapa, se mahdollistaa luennon mieleen palauttamisen useiden vuosienkin jälkeen.

    Mitä oppimispäiväkirja tarkoittaa opiskelijalle?

    Oppimispäiväkirja vaatii opiskelijalta sitoutumista. Tämä tarkoittaa sitä, että luennoilla on käytävä säännöllisesti. Tyydyttävälläkin arvosanalla arvostellusta oppimispäiväkirjasta tulee käydä ilmi, että opiskelija on ymmärtänyt luennon oleellisimmat asiat. Pinnallinen asian käsittely, pelkkä luennoitsijan referointi, asiavirheet, asiaan liittymättömät kommentit tai perustelemattomat mielenilmaisut alentavat arvosanaa.

    Mitä oppimispäiväkirja sisältää?

    Oppimispäiväkirjassa käsitellään luennolla esitettyjä teemoja, käsitteitä ja ongelmia jäsennellyssä muodossa. Aivan kaikkia luennolla esille nousseita asioita ei ole tarkoituksenmukaista kommentoida päiväkirjassa. Muutaman keskeisen asian tiivis käsittely riittää. Oleellista on, että luennoilla esitettyä peilataan omaan tietämykseen ja kokemukseen. Oppimispäiväkirjassa voi myös perustellusti problematisoida asioita, tai siinä voi nostaa esille sellaista, mikä jäi epäselväksi – jälkimmäiseen voi yrittää esittää ratkaisuja.

    Jos luennolla on esitetty luentorunko tai kirjallisuuslistoja, ei niitä pidä kopioida sellaisenaan oppimispäiväkirjaan. Oleellista oppimispäiväkirjan kirjoittamisessa on sekä opetuksen että mahdollisten keskustelujen jäsentely, huolellinen ja kriittinen kommentointi ja perusteltu argumentointi. Pohdittavia asioita ovat mm. seuraavat:

    • Mikä oli luentojen keskeinen sanoma?
    • Mikä oli täysin uutta, mitä opin ja miten tämä tieto suhteutuu aiemmin opittuun?
    • Miten tähänastiset käsitykseni muuttuivat, missä olen eri mieltä?
    • Miten voin hyödyntää tietoa opinnoissani tai ammatissani?

    Miten oppimispäiväkirja rakennetaan?

    Päiväkirja on jäsennelty kokonaisuus kappaleineen ja otsikkoineen. Tekstistä löytyvät mahdolliset viittaukset oheiskirjallisuuteen ja lähdeluettelo. 2 op:n laajuisen jakson päiväkirja on 7–10 sivua.

    Essee

    Esseeteksti jakautuu otsikoiduiksi alaluvuiksi. Asiatyylisen, kielenhuollon suosituksia noudattavan tekstin tulee edetä selkeästi ja loogisesti. Sovi opettajan kanssa siitä, minkä luonteinen essee on: onko se reflektoiva, omia ajatuksiasi sisältävä vai ei. Essee voidaan arvioida joko arvosanalla hyväksytty/hylätty tai numeroin 0–5.

    Oppimispäiväkirjan ja esseen muotoiluohjeet

    Sekä oppimispäiväkirjan että esseen muotoiluasetukset ovat seuraavat: marginaalit 2,5 cm, kirjasinkoko 12 pt, riviväli 1,5 ja tasaus molempiin reunoihin. Erilliseen kansilehteen merkitään joko luentosarjan nimi, ajankohta ja luennoitsijan nimi tai esseen otsikko, opiskelijan nimi ja opiskelijanumero sekä sen opintojakson nimi ja koodi, jota suoritus koskee. 

    Vierailuluennot

    Vierailuluennoista kirjoitettavien oppimispäiväkirjojen opintopistemitoituksessa käytetään seuraavaa laskentakaavaa (oletuksena on 8 tunnin luentosarja):

    • 1 op = luennot + 50 s kirjallisuutta ja niistä 5 sivun essee
    • 2 op = luennot + 100 s kirjallisuutta ja niistä 8 sivun essee
    • 3 op = luennot + 150 s kirjallisuutta ja niistä 13 sivun essee

    Suositus perustuu suomenkieliseen kirjallisuuteen. Kukin opettaja voi harkintansa mukaan suhteuttaa sivumäärän tekstin kieleen ja sisältöön.

     

     

    Saamen kielet (pohjois- ja inarinsaame)

    Mahdolliset muut oppiainekohtaiset opiskeluohjeet sivulla Tutkinto-ohjelman opinnot.

    Ks. myös Giellagas-instituutin omat www-sivut.

    Logopedia

    Mahdolliset muut oppiainekohtaiset opiskeluohjeet sivulla Tutkinto-ohjelman opinnot.

    Tiedeviestinnän maisteriohjelma

    Kaksivuotiset tiedeviestinnän maisteriopinnot ovat laajuudeltaan 120 opintopistettä.

    Opinnot koostuvat seuraavista kokonaisuuksista:

    • Viestinnän tutkimus (25 op)
    • Tieteentutkimus (20 op)
    • Käytännön viestintätaidot (40 op)
    • Pro gradu -tutkielma ja seminaari (35 op)
    • Valinnaiset opinnot

    Mikäli opiskelijan aiempaan tutkintoon on sisältynyt TIEMA-opintoja vastaavia kursseja, hän voi suorittaa niiden sijasta vastaavan määrän valinnaisia opintoja. Lue lisää sivuaineopinnoista Opiskelijalle-sivustolta kohdasta Sivuaineopinnot.

    TIEMA:n osaamistavoitteet

    TIEMA-tutkinnon suorittanut hallitsee yleistajuisen tiedeviestinnän periaatteet ja osaa viestiä niitä soveltaen. Hän pystyy vertaamaan ja arvioimaan tieteen ja journalismin erilaisia viestintäkäytäntöjä sekä tuottamaan ymmärrettävää ja suurta yleisöä kiinnostavaa tekstiä tieteellisten tutkimustulosten ja tieteen erikoiskielen pohjalta.

    Koulutusohjelmasta valmistuneella on kyky kuvailla ja arvioida kriittisesti sekä nykyaikaisen että perinteisemmän tiedeviestinnän toimintatapoja ja kiistakysymyksiä. Hän osaa hyödyntää eri mediakanavia ja soveltaa tieteellisen viestinnän ja tiedottamisen periaatteita käytännön viestintätilanteissa. TIEMA-opiskelija kykenee myös arvioimaan tieteen popularisointia suhteessa tieteellisen toiminnan historiaan, tieteen filosofiaan, tieteen sosiologiaan, tiedekasvatukseen, tiedepolitiikkaan sekä tieteen ja viestinnän etiikkaan.

    Tiedeviestinnän maisteriopinnot suorittanut osaa hakea tietoa erilaisista tieteellisistä lähteistä ja tietokannoista sekä soveltaa viestinnän tutkimuksen ja tieteentutkimuksen menetelmiä. Hän pystyy rajaamaan ja muotoilemaan mielekkään tiedeviestinnän tutkimusongelman, tekemään aiheestaan tutkimuksen ja kirjoittamaan sen pro gradu -opinnäytteeksi.

    TIEMAsta valmistunut osaa tehdä ja esittää tieteellisiä seminaaritöitä sekä toimia aktiivisena jäsenenä seminaari- ja työpajatyöskentelyssä. Hän myös tuntee ja osaa arvioida tiedeviestinnän ammatillista kenttää sekä ammatteja.

    Kirjallisuus

    Mahdolliset muut oppiainekohtaiset opiskeluohjeet sivulla Tutkinto-ohjelman opinnot.

    WebOodin opinto-oppaissa on esitetty lyhyesti alan opiskelusta, opintovaatimukset hops -pohjilla, kurssitarjonta ko. vuotena sekä sivuainekokonaisuudet. Tutkintorakenteet (alla) havainnollistavat tutkintovaatimuksia ja opintojen aikataulua. Lisäksi tutkinto-ohjelmakohtaisissa opinto-oppaissa (pdf) (alla)  esitetään tutkintovaatimukset eri suuntautumisilla, ohjeellinen suoritusaikataulua sekä laajemmin tietoa alan opinnoista.

    Perehdy lisäksi Moodlen työtilaan (https://moodle.oulu.fi , Luonnontieteellinen tiedekunta)  Matematiikan Ohjuri, jossa matematiikan opiskelusta lisätietoa.

    Lukuvuonna 2019-20 opintonsa aloittavat:

    Tutkintorakenteet:

    Opinto-oppaat (pdf):

    Lukuvuonna 2018-19 opintonsa aloittaneet:

    Opinto-oppaat (pdf):

    Lukuvuonna 2017-18 opintonsa aloittaneet:

    Opinto-oppaat (pdf):

    Vanhemmat opinto-oppaat:

    Lukujärjestykset tehdään Tuudossa (lataa sovellus kännykkääsi).

    Opintojen rakenteet (opetussuunnitelma) aiemmille vuosikursseille (2016 ja ennen aloittaneille) löytyy pääsääntöisesti WebOodin HOPSin rakenteesta. Kandidaatin tutkinto tehdään opintojen aloitusvuoden mukaisella opetussuunnitelmalla, DI-tutkinto opintosuunnan valintavuoden syksyn opetussuunnitelmalla. Uudet HOPS-pohjat tulevat Oodiin käyttöön kunkin lukuvuoden alkaessa, elokuun 1. päivänä

    - TkK Prosessitekniikka 2020-2021
    - TkK Ympäristötekniikka 2020-2021
    - DI Prosessitekniikka 2020-2021
    - DI Ympäristötekniikka 2020-2021

    - TkK prosessi- ja ympäristötekniikka 2019-2020
    - DI prosessitekniikka 2019-2020
    - DI ympäristötekniikka 2019-2020 

    - TkK prosessi- ja ympäristötekniikka 2018-2019
    - DI Prosessitekniikka 2018-2019
    - DI Ympäristötekniikka 2018-2019

    - TkK prosessi- ja ympäristötekniikka 2017-2018
    - DI Prosessitekniikka 2017-2018
    - DI Ympäristötekniikka 2017-2018

    - TkK prosessitekniikka 2016-2017
    - TkK ympäristötekniikka 2016-2017
    - DI prosessi- ja ympäristötekniikka 2016-2017

    Opetussunnitelmatyötä tehdään jatkuvasti ja kurssit muuttuvat tarpeen mukaan. Muutos on tarkoitettu hyväksi, mutta aiheuttaa tietysti epävarmuuksia. Muutokset pyritään kirjaamaan WebOodin kurssikuvauksiin (uusiin ja vanhoihin), mutta jos kurssi "katoaa" etkä tiedä millä se korvautuu, ota yhteyttä opintoneuvojaan: Saara Luhtaanmäki (saara.luhtaanmaki (at) oulu.fi).

    WebOodin opinto-oppaissa on esitetty lyhyesti alan opiskelusta, opintovaatimukset hops -pohjilla, kurssitarjonta ko. vuotena sekä sivuainekokonaisuudet. Tutkintorakenteet (alla) havainnollistavat tutkintovaatimuksia ja opintojen aikataulua. Lisäksi tutkinto-ohjelmakohtaisissa opinto-oppaissa (pdf) (alla)  esitetään tutkintovaatimukset eri suuntautumisilla, ohjeellinen suoritusaikataulua sekä laajemmin tietoa alan opinnoista.

    Perehdy lisäksi Moodlen työtilaan (https://moodle.oulu.fi , Luonnontieteellinen tiedekunta)  Fysiikan Ohjuri, jossa fysiikan opiskelusta lisätietoa.

    Lukuvuonna 2019-20 opintonsa aloittaville

    Tutkintorakenteet:

    Opinto-oppaat (pdf):

    Lukuvuonna 2018-19 opintonsa aloittaneet

    Opinto-oppaat (pdf):

    Lukuvuonna 2017-18 opintonsa aloittaneet

    Opinto-oppaat (pdf):

    Vanhemmat opinto-oppaat (pdf):

     

    Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkinto-ohjelma sisältää kaksi erillistä opintosuuntaa, Rakennesuunnittelun sekä Yhdyskuntatekniikan. 

    Rakennesuunnittelu (ja rakentamisteknologia) tähtäävät erikoisosaamiseen rakenteiden suunnitteluun teräksestä, puusta ja betonista. Rakenteet on suunniteltava ja mitoitettava tarkasti kestämään vaadittua rasitusta. Oululaiset rakennesuunnittelun diplomi-insinöörit ovat tunnettuja niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa suurien siltojen, hallien ja muiden rakennusten suunnittelijoina. Rakentamisteknologiassa koneita ja koneautomaatiota sovelletaan rakennusten ja maarakenteiden rakennus- ja suunnittelutyössä.

    (Vesi- ja )yhdyskuntatekniikka antaa yhdyskuntien toiminnan perustana olevan infrastruktuurin keskeisten osa-alueiden suunnittelussa, rakentamisessa, ylläpidossa ja korjaamisessa tarvittavat perustiedot ja -taidot. Tyypillisiä työnantajia ovat infra-alan suunnittelutoimistot ja urakointiliikkeet, tie- ja rautatiesektorin hallinto sekä kuntien teknisestä toimesta vastaavat virastot.

      Opetussuunnitelmista löydät suunnitellut opintokokonaisuudet ja periodisen aikataulun. Opiskelija noudattaa pääsääntöisesti aloitusvuotensa opetussuunnitelmaa:

      Konetekniikan ja Ympäristötekniikan kandidaatit ja opiskelijat, joilla on opinto-oikeus ympäristötekniikan tai konetekniikan opintoihin voivat hakeutua DI-opintoihin uuteen ohjelmaan. Vaihtaminen on tehty joustavaksi 2018 ja aiemmin aloittaneille. 2019 syksyllä alkava oma kandidaattikoulutus muuttaa siirtymäsäännöt.

      Tietojenkäsittelytieteiden tutkinto-ohjelmassa voidaan suorittaa luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (LuK, 180 op), joka on alempi korkeakoulututkinto ja filosofian maisterin tutkinto (FM, 120 op), joka on ylempi korkeakoulututkinto. LuK-tutkinnon pakolliset opinnot ovat samat kaikille opiskelijoille. FM-tutkinnossa on kaksi suuntautumisvaihtoehtoa: Tietojärjestelmät ja Ohjelmistotuotanto. Lisäksi FM-tutkinnon voi suorittaa kansainvälisessä maisteriohjelmassa, GS3D.

      Lisätietoa opinnoista ja suuntautumisvaihtoehdoista löydät opinto-oppaasta.

      WebOodiin on koottu tietojenkäsittelytieteiden kurssit ja rakenteet. Täydentävää tietoa on saatavilla tutkinto-ohjelman opinto-oppaasta. Tältä sivulta voit ladata myös tiedekunnan vanhan opinto-oppaan, johon nämä tiedot on koottu.

      Tietojenkäsittelytieteen tutkinto-ohjelman opintojen rakennekaaviot 2019-2020

      Tietojenkäsittelytieteen tutkinto-ohjelman opintojen rakennekaaviot 2018-2019

      Tietojenkäsittelytieteen tutkinto-ohjelman opintojen rakennekaaviot 2017-2018

      Vanhat opinto-oppaat

      Kemian tutkintorakenteet 2020-2021

      LuK: kemisti, AO: kemia+fysiikka, AO: kemia+matematiikka

      FM: kemisti, aineenopettaja

       

      Kemian tutkinto-ohjelman oppaita:

      Opintojaksojen opetusajat nähtävissä WebOodissa. Myös opinto-opas on WebOodissa  (oodiopas). WebOodin tietoja voi katsella ilman sisäänkirjautumista.

      Aikaisemmin opintonsa aloittaneiden opinto-oppaita liitteenä:

      PDF iconkemian_opinto-opas_2014_2015.pdf

      PDF iconKemian_opinto-opas_2013-2014.pdf

      PDF iconKemian_opinto-opas_2012-2013.pdf

      PDF iconOpinto-opas_2011-2012.PDF

      PDF iconOPINTO-OPAS_2015-2016_19082015.pdf

      PDF iconkemian_opinto-opas_2016-2017.pdf

      PDF iconKemia opinto-opas 2017-2018.pdf

           Kemia opinto-opas 2018-2019 

      Koulutusohjelmien opetussuunnitelmia kehitetään  vuosittain. Tärkeä osa kehitystyötä on opinto-oppaiden päivittäminen, johon kuuluu suoritettavien kurssien listaus. Kurssilistauksen yhteydessä kursseja voidaan esimerkiksi korvata toisilla, perustaa uusia, lakkauttaa tai yhdistää toisiinsa.

      Pääsääntöisesti opiskelijat suorittavat tutkintonsa aloitusvuonna voimassa olleen opinto-oppaan mukaisesti. Opintojen edetessä on mahdollista, että alkuperäisessä opinto-oppaassa mainituille kursseille on tapahtunut edellä mainittuja muutoksia, eikä niitä enää järjestetä oppaassa mainitussa muodossa.  Parhaiten opetustarjonta löytyy koulutusalakohtaisesti tai hakutoiminnolla Weboodista.

      Alla on yhteenvetoja opinto-oppaisiin tehdyistä kurssimuutoksista. Mikäli itselle suoritettavaksi kuuluvat kurssit askarruttavat, on syytä kääntyä omaopettajan tai koulutussuunnittelijan puoleen.

      Osa kursseista on kokonaan poistunut koulutusohjelmasta. Ellei niille ole nimetty korvaavaa kurssia, niiden tilalle saa ottaa vastaavantasoisia aineopinto- tai syventäviä kursseja, mutta asiasta on ensin erikseen neuvoteltava opintoneuvojan ja koulutusohjelman vastuuprofessorin kanssa.

      Alla olevista linkeistä löydät elektroniikan ja tietoliikennetekniikan tutkintorakennekaaviot aloitusvuoden mukaan. Uudet opinto-oppaat löytyvät WebOodista ja vanhat tämän sivun alaosasta.

      Opintojen rakennekaaviot 2020-2021

      Opintojen rakennekaaviot 2019-2020

      Opintojen rakennekaaviot 2018-2019

      Opintojen rakennekaaviot 2017-2018

      Vanhat opinto-oppaat

       

       

       

       

       

      Opintojen rakennekaaviot aloitusvuoden mukaan

      Tekniikan sivuaine

      Korvaavuuslistat (opintojaksot ennen vuotta 2015 ja nykyiset vastaavuudet)

      LuK -tutkinto biokemiasta

      Biokemian LuK-opinnot kestävät kolme vuotta ja maisteriopinnot kaksi vuotta.

      Kolmevuotinen biokemian LuK-tutkinto koostuu seuraavista opintokokonaisuuksista:

      LuK -tutkinto  
      Biokemian perusopinnot  32 op
      Biokemian aineopinnot  56 op
      Kypsyysnäyte   0 op
      Kemia  20 op
      Biologia ja tilastotieto  18 op
      Valinnaiset opinnot  48 op
      Kieli- ja viestintäopinnot    6 op
      Yhteensä vähintään 180 op

      Tiedekunnan tavoitteena on tehdä korkealaatuista opetustyötä ja tutkimusta, jonka mahdollistaa erittäin kansainvälinen, asiantunteva tutkimushenkilökunta. Tiedekunnan yhteinen työskentelykieli on englanti, mutta LuK-tutkinnon opetus tapahtuu pääasiassa suomeksi lukuun ottamatta muutamia kursseja, jotka opetetaan englanniksi jo ensimmäisestä vuodesta alkaen.

      Opinnot on suunniteltu niin, että täysipäiväisesti opiskeleva opiskelija voi suorittaa LuK -tutkinnon kolmessa vuodessa. Pakolliset opinnot järjestetään opintojen alussa ja ne ovat yhteisiä kaikille opiskelijoille. Toisen ja kolmannen vuoden aikana opiskelijat valitsevat tulevaisuuden suunnitelmiensa kannalta olennaisia kursseja.

      Opiskelijalla on myös mahdollisuus lähteä opiskelemaan ulkomaille LuK -opintojen aikana kolmannen vuoden keväällä, jolloin ei järjestetä pakollisia kursseja. LuK -tutkinnon voi suorittaa myös kansainvälisellä opiskelijavaihdolla, jolloin opintoihin kuuluu pakollisia kieliopintoja kohdemaan mukaisesti helpottamaan sopeutumista vaihtopaikkaan. Opiskelija voi valita kumman tahansa LuK -tutkinnon ja hänellä on mahdollisuus vaihtaa vapaasti normaalista LuK tutkinnosta kansainvälisen opiskelijavaihdon sisältävään tutkintoon.

      Suoritettuaan LuK-tutkinnon opiskelija voi jatkaa suoraan maisteriopinnoilla ilman erillistä hakua.

      LuK-tutkinnon ensimmäisen vuoden ja toisen vuoden syyslukukauden biokemian kurssit (luento-osat) järjestetään Linnanmaan kampuksella. Biokemian kurssien laboratorio-osuudet sekä kaikki muut biokemian kurssit järjestetään Kontinkankaan kampuksella.

      Oulun yliopistossa tekniikkaa opiskellaan, opetetaan ja tutkitaan läheisessä yhteistyössä muiden tieteenalojen kanssa. Opiskelija hankkii vankan teoreettisen pohjakoulutuksen ja oman alansa asiantuntijuuden - niillä pärjää erinomaisesti tulevaisuuden työmarkkinoilla.

      Tekniikkaa voi opiskella kahdessa tiedekunnassa: teknillisessä tiedekunnassa ja tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa.

      Opintojen suunnittelu

      Opiskelija laatii WebOodiin opintojen (sekä kandidaattivaiheen, että diplomi-insinöörivaiheen) alussa HOPSin. HOPS kertoo mitä opintoja opintopolulle kuuluu. Opintojen periodiaikataulut löytyvät tutkinto-ohjelmien rakennekaavioista, opetussuunnitelmista. Tarkemmat aikataulut ovat WebOodissa, josta ne voi poimia kalenteriin. Tuudo on tähän hyvä apuväline. Opintojen suunnittelussa auttavat omaopettajat ja opintoneuvoja.

      Opetusperiodit ovat lukuvuonna 2019-2020 seuraavat:

      - Periodi 1: 02.09.2019 - 25.10.2019 (8 viikkoa)
      - Periodi 2: 28.10.2019 - 20.12.2019 (8 viikkoa)
      - Periodi 3: 07.01.2020 - 06.03.2020 (9 viikkoa)
      - Periodi 4: 09.03.2020 - 08.05.2020 (9 viikkoa)

      Lukuvuoden 2020-2021 aikataulut löytyvät opintojen rakennekaavioista:

      TkK Konetekniikka 2020-2021

      DI Konetekniikka 2020-2021

      Tutkintorakenteet lukuvuonna 2020-2021 alkavissa opinnoissa

      Erityispedagogiikka KK
      Erityispedagogiikka KM
      Varhaiskasvatuksen erityisopettaja KM

      Tutkintorakenteet 2017, 2018 ja 2019 alkaneissa opinnoissa

      Erityispedagogiikka, KK
      Erityispedagogiikka, KM
      Varhaiskasvatuksen erityisopettaja, erityispedagogiikan maisteriohjelma, KM

      (Pieniä muutoksia voi olla 2017 tai sitä aiemmin aloittaneilla opintojen ajoitukseen tai pedagogisten määrittelyyn liittyen. Kysy tarvittaessa lisää koulutussuunnittelijalta.)

      Erityispedagogiikan kandidaatti- ja maisterivaiheen rinnastustaulukko ops 2015-2017 ja 2017-2018

      Tutkintorakenteet 2020 alkavissa opinnoissa

      Intercultural Teacher Education, BA
      Intercultural Teacher Education, MA

      Tutkintorakenteet 2017, 2018 ja 2019 alkaneissa opinnoissa

      Intercultural Teacher Education, BA
      Intercultural Teacher Education, MA

      ITE:n kandidaattivaiheen rinnastustaulukko ops 2015-2017 ja 2017-2018
      ITE:n maisterivaiheen rinnastustaulukko ops 2015-2017 ja 2017-2018

      Vapautus toisen kotimaisen kielen opinnoista -lomake

      Tutkintorakenteet 2020-2021

      Luokanopettaja, KK

      Luokanopettaja, KM

      Tutkintorakenteet 2017, 2018 ja 2019 alkaneissa opinnoissa

      Luokanopettaja, KK
      Luokanopettaja, KM
      Luokanopettajaksi pätevöittävä maisteriohjelma, KM

      Opetussuunnitelman uudistukseen liittyvät rinnastustaulukot sekä lo-koulutusten painotteisten opintojen tarjoaminen lukuvuosina 2017-2020

      Luokanopettajan kandidaattivaiheen rinnastustaulukko ops 2015-2017 ja 2017-2018
      Luokanopettajan maisterivaiheen rinnastustaulukko ops 2015-2017 ja 2017-2018
      Luokanopettajaksi pätevöittävän maisterikoulutuksen rinnastustaulukot ops 2015-2017 ja 2017-2018

      Opetussuunnitelman siirtymävaiheessa huomioitavaa luokanopettajakoulutuksissa/ohjeita opintojen nopeuttamiseen lkv 2017-2018
      Vanhan opetussuunnitelman mukaisten puuttuvien tekstiilintyön ja teknisen työn opintojen suorittaminen
      Teknon painotteisten opintojen toteutuminen lukuvuosina 2017-2020
      Teknon painotteisten opintojen toteutuminen eri vuosikurssien näkökulmasta
      Taikan painotteisten opintojen toteutuminen lukuvuosina 2017-2020
      Taikan painotteisten opintojen toteutuminen eri vuosikurssien näkökulmasta

      Tutkintorakenteet 2020-2021

      Musiikkikasvatus, KK

      Musiikkikasvatus, KM

      Syventävien valinnaisten toteutus 2020-2024

       

      Tutkintorakenteet 2017, 2018 ja 2019 alkaneissa opinnoissa

      Musiikkikasvatus, KK

      Musiikkikasvatus, KM

      Mukon opintokäsikirja 2019

      Edellisten OPSien rakenteita

      Musiikkikasvatus OPS 2015-2016 KK

      Musiikkikasvatus OPS 2015-2016 KM

       

      Tärkeitä dokumentteja!

      Tenttilomake

      Soitinopintojen säännöt

      Tarkennus pedagogisten opintojen korvaavuustaulukkoon 2016-2017

      Tutkintorakenteet 2017, 2018 ja 2019 alkaneissa opinnoissa

      Kasvatustiede, KK: pääaine kasvatuspsykologia, pääaine kasvatustiede

      Pedagogiset instituutiot ja asiantuntijuus, KM (Kasvatustiede)
      Kasvatuspsykologia, KM

      Orientaatio 2.9.2019

      Ahot- info 13.9.2019

      Opintoihin orientoituminen 19.9.2019

      Opintoihin orientoituminen 26.9.2019

      Tutkintorakenteet vuonna 2020 alkavissa opinnoissa

      Varhaiskasvatus, Opetus- ja kasvatusalan maisteriohjelma KK, 2020-2021

      Tutkintorakenteet 2017, 2018 ja 2019 alkaneissa opinnoissa

      Varhaiskasvatus, KK

      Varhaiskasvatuksen kandidaattivaiheen rinnastustaulukko OPS 2016-2017 = OPS 2017-2019

      Syksyn 2019 infot

      Opintoihin orientoituminen 2

      Varhaiskasvatuksen AHOT-info

      Tutkintorakenteet vuonna 2020 alkavissa opinnoissa

      Varhaiskasvatus, Opetus- ja kasvatusalan maisteriohjelma KM, 2020-2021

      Tutkintorakenteet 2017, 2018 ja 2019 alkaneissa opinnoissa

      Pedagogiset instituutiot ja asiantuntijuus, KM
      Kasvatuspsykologia, KM

      Learning, Education and Technology (LET), KM sekä Education and Globalisation (EDGLO), KM tutkintorakenteet löytyvät ko. koulutuksen valitsemalla (englanninkielisellä sivulla).

      Pedagogiset instituutiot ja asiantuntijuus -suuntautumisvaihtoehdon opintojen rinnastustaulukot

      Kasvatustieteiden koulutus, pääaine kasvatustiede OPS 2016-2017 = Pedagogiset instituutiot ja asiantuntijuus OPS 2017-2018

      Varhaiskasvatuksen tutkinto-ohjelma, maisterin tutkinto OPS 2016-2017 = Pedagogiset instituutiot ja asiantuntijuus OPS 2017-2019

      Arkkitehtuurin yksikössä annettavan opetuksen tavoitteena on, että sieltä valmistuvat ovat työssään osaavia ja vastuullisia arkkitehtuurikentän toimijoita. Opiskelijoille tarjoutuu jo opintojen aikana mahdollisuuksia osallistua erilaisiin suunnittelukilpailuihin sekä tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.

      Arkkitehtuurin tekniikan kandidaatin tutkinnossa (180 op) opetus painottuu arkkitehtuurin perusteiden ja arkkitehtonisen muodonannon hallintaan. Tekniikan kandidaatin tutkinto sisältää kaikille pakollisia perus- ja aineopintoja, opintosuunnalle valmistavia opintoja sekä valinnaisia opintoja.  Kandidaatin tutkinnon päättää henkilökohtainen opinnäyte eli kandidaatintyö, ja siihen liittyvä seminaari.

      Tekniikan kandidaatin tutkinnon rakennekaavio 2020-21

      Tekniikan kandidaatin tutkinnon rakennekaavio 2019-20

      Arkkitehdin tutkintoon johtava moduulirakenteinen maisteriohjelma (120 op) koostuu opintosuuntien moduuleista, täydentävistä ja syventävistä moduuleista sekä diplomityöstä. Kunkin moduulin (=’korin’) laajuus on 30 op ja sen sisältämät opintojaksot on integroitu yhden lukukauden mittaisiksi studiokursseiksi. Korien sisältämien opintojaksojen luennot ja harjoitustyöt tukevat toisiaan muodostaen siten yhden laajemman kokonaisuuden. Osa arkkitehdin tutkinnon kursseista on integroitu kansainväliseen maisteriohjelmaan (Master's Degree Programme in Architecture) ja ne opetetaan englanniksi. Diplomityö (30 op) on arkkitehdin tutkinnon päättävä henkilökohtainen opinnäytetyö, joka voi olla joko kuvallinen ja  suunnitelmapainotteinen tai kirjallinen ja tutkielmapainotteinen. Diplomityö on julkinen opinnäyte, jonka tekijä esittelee arkkitehtuurin yksikön yhteisessä diplomityöseminaarissa. Diplomityöseminaareja järjestetään kahdesti lukukaudessa.

      Arkkitehtuurin maisteriohjelma sisältää kolme eri opintosuuntaa:

      1. Yhdyskuntasuunnittelun opintosuunta
      2. Rakennussuunnttelun opintosuunta
      3. Architectural Design –opintosuunta

      Arkkitehdin tutkinnon rakennekaavio 2020-21

      Arkkitehdin tutkinnon rakennekaavio 2019-20

      Kaivos- ja rikastustekniikan maisteriohjelma (DI), tutkintorakenne 2020-21 = M.Sc. (Tech.) Mining Engineering and Mineral Processing, degree structure 2020-21 (pdf)

      Geotieteiden kandidaatti (LuK), tutkintorakenne 2020-21 (pdf)
      Geotieteiden maisteri (FM), tutkintorakenne 2020-21 = M.Sc. in Geosciences, degree structure 2020-21 (pdf)

      Viimeksi päivitetty: 29.1.2020