Kasvatustieteiden tiedekunnan opinto-oppaat löydät WebOodista. Opinto-opas-valikosta löydät tiedekunnan yleisoppaan, sivuaineoppaan ja jokaisen koulutuksen oman opinto-oppaan. Myös kurssikuvaukset löytyvät WebOodista.
Tutustu huolella yleisoppaaseen, josta löydät mm. opiskeluun, opintojen arviointiin ja opinto-oikeuksiin liittyviä asioita. Yleisoppaan tekstit tarkistetaan ja vahvistetaan vuosittain. Lisäksi tutustu huolella oman koulutuksesi opinto-oppaaseen ja tutkintorakenteeseen.
Vapaavalintaiset ktk 2019-2020
Pedagogiset opinnot Kasvatustieteiden tiedekunnassa opetussuunnitelmissa 2008 - 2020
Luonnontieteellisen tiedekunnan Opinto-oppaat löytyvät WebOodista. Aiemmat opinto-oppaat löydät alta.
- Opinto-opas 2014-2015
- Opinto-opas 2013-2014
- Opinto-opas 2012-2013
- Opinto-opas 2011-2012
- Opinto-opas 2010-2011
- Opinto-opas 2009-2010
- Opinto-opas 2008-2009
- Opinto-opas 2007-2008
Henkilökohtaisella opintosuunnitelmalla HOPS opiskelijat suodattavat opinto-oppaiden joskus monimutkaistakin tietoa käytännölliseksi ohjeistukseksi opintojen menestyksekkäälle läpiviennille.
Tutkintorakenteet vuonna 2020 alkaviin opintoihin
- Biologian tutkinto-ohjelma (LuK-rakenne, FM-aineenopettaja, FM-rakenne)
- Fysikaalisten tieteiden maisteriohjelma (FM-rakenne)
- Matemaattisten tieteiden maisteriohjelma (FM-rakenne)
- Matemaattisten ja fysikaalisten tieteiden tutkinto-ohjelma (LuK-rakenne)
- Matemaattisten aineiden opettaja, Matemaattisten ja fysikaalisten tieteiden tutkinto-ohjelma (LuK-rakenne)
- Maantieteen tutkinto-ohjelma (FM-rakenne, FM-aineenopettajat) (LuK-rakenne, LuK-aineenopettajat)
Tutkintorakenteet vuonna 2019 alkaviin opintoihin
-
Fysikaalisten tieteiden maisteriohjelma (FM-rakenne)
-
Matemaattisten ja fysikaalisten tieteiden tutkinto-ohjelma (LuK - Matemaattisten aineiden opettaja, LuK-Matematiikka ja fysiikka)
-
Matemaattisten tieteiden maisteriohjelma (FM-rakenne)
-
Maantieteen tutkinto-ohjelma (LuK-rakenne, FM-rakenne)
-
Biologian tutkinto-ohjelma (LuK - aineenopettaja, LuK - biologia, FM - aineenopettaja, FM - genetiikka ja fysiologia, FM - ekologia)
Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun opinto-oppaat ja opintojen rakennekaaviot
Oulun yliopiston kauppakorkeakoululla on WebOodissa yleisopas, joka sisältää kaikille opiskelijoille opintojen suorittamiseen liittyvää tietoa. Sen lisäksi jokaisella tutkinto-ohjelmalla ja sivuaineella on omat oppaansa.
OyKKK - Kauppakorkeakoulun yleisopas, 2019-20
OyKKK - Kauppatieteiden kandidaatti, 2019-20
OyKKK - Kauppatieteiden maisteri, kv. liiketoiminnan johtaminen, 2019-20
OyKKK - Kauppatieteiden maisteri, laskentatoimi, 2019-20
OyKKK - Kauppatieteiden maisteri, markkinointi, 2019-20
OyKKK - Kauppatieteiden maisteri, rahoitus, 2019-20
OyKKK - Kauppatieteiden maisteri, taloustiede, 2019-20
WebOodissa voi selata myös aiempien lukuvuosien opinto-oppaita avaamalla ensin yhden voimassaolevan oppaan.
Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun tutkinto-ohjelmien opintoja kuvaavat opintojen rakennekaaviot löytyvät alta.
Kauppatieteiden kandidaatin (KTK) tutkinto-ohjelma
KTK tutkintorakennekaavio 2020-2021
KTK tutkintorakennekaavio 2019-2020
KTK tutkintorakennekaavio 2018-2019
Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto-ohjelmat
KTM Kansainvälisen liiketoiminnan johtaminen rakennekaavio 2020-2021
KTM Kansainvälisen liiketoiminnan johtaminen rakennekaavio 2019-2020
KTM Kansainvälisen liiketoiminnan johtaminen rakennekaavio 2018-2019 ja muutos 2019-2020
KTM Laskentatoimi rakennekaavio 2020-2021
KTM Laskentatoimi +2 rakennekaavio 2020-2021
KTM Laskentatoimi rakennekaavio 2019-2020
KTM Laskentatoimi +2 rakennekaavio 2019-2020
KTM Laskentatoimi rakennekaavio 2018-2019 ja muutos 2019-2020
KTM Markkinointi rakennekaavio 2020-2021
KTM Markkinointi rakennekaavio 2019-2020
KTM Markkinointi rakennekaavio 2018-2019 ja muutos 2019-2020
KTM Rahoitus rakennekaavio 2020-2021
KTM Rahoitus rakennekaavio 2019-2020
KTM Rahoitus rakennekaavio 2018-2019 ja muutos 2019-2020
KTM Taloustiede rakennekaavio 2020-2021
KTM Taloustiede rakennekaavio 2019-2020
KTM Taloustiede rakennekaavio 2018-2019 ja muutos 2019-2020
Vanhan tutkintorakenteen mukaan opiskeleminen (opinnot ennen vuotta 2014 aloittaneet)
Tämä ohje koskee kauppakorkeakoulun tutkinto-opiskelijoita.
Vanhan, kuitenkin korkeintaan lukuvuoden 2005–2006 pohjautuvan koulutusohjelmarakenteen mukaan voi opiskella siirtymäajan loppuun eli 31.12.2020 asti. Vanhalla opiskelijalla tarkoitetaan opiskelijaa, jolle tutkinto-oikeus on myönnetty ennen vuotta 2014 (31.7.2014) ja joka ei ole siirtynyt uuteen koulutusohjelmarakenteeseen. Lukuvuoden alkaessa (1.8.2014) tai sen jälkeen myönnetyt tutkinto-oikeudet kuuluvat automaattisesti uuden koulutusohjelmarakenteen piiriin, eli uudet opiskelijat aloittavat suorittamaan opintojansa uusimman koulutusohjelmarakenteen mukaisesti.
Valmistuminen vanhan koulutusohjelmarakenteen mukaisesti
Valmistumiseen liittyvät asiat tulee hoitaa kuntoon marraskuun 2020 loppuun mennessä. Tutkintotodistusta kannattaa hakea hyvissä ajoin: kaikkien tutkintoon kuuluvien opintojen on oltava rekisterissä anomuksen viimeisenä jättöpäivänä. Kauppakorkeakoulun valmistumisaikataulu löytyy Opiskelijalle sivustolta kohdasta valmistuminen.
Mitään vanhamuotoiseen tutkintoon sisällytettäviä suorituksia ei voi tehdä 31.12.2020 jälkeen.
Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun koulutusohjelmat uudistuivat syksyllä 2014. Mikä muuttuu nykyisille opiskelijoille:
- Korvaavuusohje lukuvuoden 2019-2020 opetussuunnitelman mukaisesti (päivitetty 18.5.2020)
- HOPS-ohje ja -lomakkeet vanhan rakenteen mukaan suorittaville
Opinto-ohjaus pääaineittain
Taloustiede /Economics: Mikko Vaaramo (mikko.vaaramo(at)oulu.fi)
Laskentatoimi /Accounting: Janne Järvinen (janne.t.jarvinen(at)oulu.fi)
Rahoitus /Finance: Mirjam Lehenkari (mirjam.lehenkari(at)oulu.fi)
Kansainvälisen liiketoiminnan johtaminen /IBM: Tuure Haarjärvi (tuure.haarjarvi(at)oulu.fi)
Markkinointi /Marketing: Eeva-Liisa Oikarinen (eeva-liisa.oikarinen(at)oulu.fi)
Koulutusohjelmauudistus ja siirtyminen uuteen rakenteeseen
Yleistä uudistuksesta ja siirtymisestä uuteen rakenteeseen
Siirtymisohje uuteen koulutusohjelmarakenteeseen 1.8.2014 alkaen
Kotiessee ohje
Koulutusohjelman vaihtohakemus
Esimerkki HOPS -pohja, KTK -tutkinto (pääaine kauppatieteet)
HOPS lomake KTM -tutkinto
Humanistisen tiedekunnan Opinto-opas on WebOodissa ja se julkaistaan myös pdf-tiedostona:
- Opinto-opas 2019-2020 (pdf)
- Opinto-opas 2017-2019 (pdf)
Humanistisessa tiedekunnassa on kolme tutkinto-ohjelmaa, jotka jakautuvat useisiin eri pääaineisiin:
Historia-, kulttuuri- ja viestintätieteiden tutkinto-ohjelma (HIKUVIE)
- Arkeologia
- Informaatiotutkimus
- Historia
- Kulttuuriantropologia
- Saamelainen kulttuuri
- Tieteiden ja aatteiden historia
Kielten ja kirjallisuuden tutkinto-ohjelma (KIEKI)
- Englantilainen filologia
- Germaaninen filologia
- Kirjallisuus
- Ruotsin kieli
- Saamen kielet
- Suomen kieli
Logopedian tutkinto-ohjelma (LOGO)
- Logopedia
Lisäksi tiedekunnassa on mahdollista suorittaa kaksivuotinen tiedeviestinnän maisteriohjelma (TIEMA), joka kuuluu historia-, kulttuuri- ja viestintätieteisiin.
Opintojen rakennekaaviot 2020-2021
- Tietotekniikka, Tietotekniikan tutkinto-ohjelma, tekniikan kandidaatti tietotekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri (3v + 2v)
- Tietotekniikka, Tietotekniikan maisteriohjelma, diplomi-insinööri (2v)
- Computer Science and Engineering, Master's Degree Programme in Computer Science and Engineering, Master of Science (Technology (2y))
Opintojen rakennekaaviot 2019-2020
- Tietotekniikka, Tietotekniikan tutkinto-ohjelma, tekniikan kandidaatti tietotekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri (3v + 2v)
- Tietotekniikka, Tietotekniikan maisteriohjelma, diplomi-insinööri (2v)
- Computer Science and Engineering, Master's Degree Programme in Computer Science and Engineering, Master of Science (Technology (2y))
Opintojen rakennekaaviot 2018-2019
- Tietotekniikka, Tietotekniikan tutkinto-ohjelma, tekniikan kandidaatti tietotekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri (3v + 2v)
- Tietotekniikka, Tietotekniikan maisteriohjelma, diplomi-insinööri (2v)
- Computer Science and Engineering, Master's Programme in Computer Science and Engineering, Master of Science (Technology (2y))
- ICT-muuntokoulutus, Tietotekniikan maisteriohjelma (2v)
Opintojen rakennekaaviot 2017-2018
- Tietotekniikka, Tietotekniikan tutkinto-ohjelma, tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri (3v + 2v)
- Tietotekniikka, Tietotekniikan maisteriohjelma, diplomi-insinööri (2v)
- Computer Science and Engineering, Master's Programme in Computer Science and Engineering, Master of Science (Technology) (2y)
Opinto-oppaat:
- Opinto-opas 2019-2020 Tietotekniikka
- Opinto-opas 2018-2019 Tietotekniikka
- Opinto-opas 2017-2018 Tietotekniikka
- Opinto-opas 2016-2017 Tietotekniikka, Opintojen rakennekaaviot: kandidaatti, diplomi-insinööri, Kv-maisteriohjelma (CSE) ja BME-SIP, Kurssikuvaukset 2016-2017
- Opinto-opas 2015-2016 Tietotekniikka, Opintojen rakennekaaviot: kandidaatti, diplomi-insinööri, Kv-maisteriohjelma (CSE) ja BME-SIP, Kurssikuvaukset 2015-2016
- Teknillisen tiedekunnan opinto-opas 2013-2015
- Opinto-opas 2012-2013
- Opinto-opas 2011-2012
- Opinto-opas 2010-2011
- Opinto-opas 2008-2010
- Opinto-opas 2007-2008
- Opinto-opas 2006-2007
- Opinto-opas 2005-2006
- Opinto-opas 2004-2005
- Opinto-opas 2002-2004 [pdf (2386KB)]
- Sähkötekniikan opinto-opas 2001-2002 [pdf]
- Opinto-opas 2000-2002 [rtf, zip]
- Opinto-opas 1998-2000 [pdf, zip]
- Opinto-opas 1996-1998
Opintojen rakennekaaviot 2020-2021
- Master´s Programme in Biomedical Engineering, (Master of Science (Technology) / Master of Health Sciences) (2v)
- Lääketieteen tekniikan maisteriohjelma, (diplomi-insinööri/terveystieteiden maisteri) (2v)
Opintojen rakennekaaviot 2019-2020
- Master´s Programme in Biomedical Engineering, (Master of Science (Technology) / Master of Health Sciences) (2v)
- Lääketieteen tekniikan maisteriohjelma, (diplomi-insinööri/terveystieteiden maisteri) (2v)
Opintojen rakennekaaviot 2018-2019
- Master's Programme in Biomedical Engineering, (Master of Science (Technology) / Master of Health Sciences) (2v)
- Lääketieteen tekniikan maisteriohjelma, (Diplomi-insinööri/terveystieteiden maisteri) (2v)
Opintojen rakennekaaviot 2017-2018
- Master's Programme in Biomedical Engineering: Signal and Image Prosessing (Master of Science (Technology)) (2v)
- Lääketieteen tekniikan maisteriohjelma (Diplomi-insinööri/terveystieteiden maisteri) (2v)
Molekyylilääketiede
Tutkinto-ohjelmassa syvennetään tietämystä solun sisäisistä ja välisistä molekyylitason tapahtumista ja näiden tapahtumien tutkimiseen käytettävistä menetelmistä ja laitteista pohjautuen tiedekunnassa tehtävään molekyylilääketieteen kansainvälisen tason tutkimukseen. Tutkinto-ohjelman sisältö on joustava ja opiskelija voi valita haluamansa kokonaisuuden mahdollistaen keskittymisen tulevaisuuden kannalta keskeisiin molekyylilääketieteen aiheisiin. Tutkinto-ohjelma on suunnattu erityisesti tutkimuksesta kiinnostuneille opiskelijoille.
FM-tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava opintoja 120 op verran. Teoreettiset opinnot antavat vankan perustan alasta ja laboratoriotyöskentely harjoitustyökursseilla ja harjoittelujaksot tutkimusryhmissä antavat erinomaiset käytännöntaidot. Lähes puolet maisteriopinnoista koostuukin laboratoriotyöskentelystä, yhteensä kolmen kuukauden harjoitteluista eri tutkimusryhmissä joko tiedekunnan sisällä tai ulkopuolella yliopistossa tai yrityksissä sekä kuuden kuukauden pro gradu -tutkimusprojektista.
Tutkinto-ohjelma sisältää mm. molekyylibiologian, solubiologian, proteiinikemian, systeemibiologian, bioinformatiikan, sidekudoksen, sairauksien ja syövän biologian opintoja. Opintoihin kuuluu myös miniprojekteja ja lopputyö pro gradu- tutkimusprojektista. Kaikki tutkimusprojektit tehdään aktiivisesti toimivissa tutkimusryhmissä.
Kaksivuotinen maisteritutkinto molelyylilääketieteestä (FM) koostuu seuraavista osista:
- Pakolliset opinnot 69 op
- Kypsyysnäyte 0 op
- Valinnaiset opinnot 51 op
- Yhteensä vähintään 120 op
Suoritettuaan FM-tutkinnon molekyylilääketieteen tutkinto-ohjelmassa opiskelija osaa:
- käyttää biokemian syvällisiä käsitteitä
- yhdistää biokemian alan tietoja johdonmukaisesti
- viestiä sujuvasti sekä kansallisissa että kansainvälisissä työtehtävissä
- käyttää sekä valmius- että tietotaitojaan monipuolisesti
- suunnitella ja toteuttaa laboratoriokokeita ohjatusti
- hakea ja arvioida tietoa kriittisesti sekä soveltaa tieteellistä tietoa ja tieteellisiä menetelmiä
- esittää ja välittää tieteellistä tietoa ja puolustaa tieteellisiä väittämiä
- viestiä biokemian aiheista suurelle yleisölle ja biotieteiden tutkijayhteisölle
Tiedekunnan tavoitteena on tehdä korkealaatuista opetustyötä ja tutkimusta, jonka mahdollistaa erittäin kansainvälinen, asiantunteva tutkimushenkilökunta. Korkeatasoisen koulutuksen takaamiseksi opetuskieli tiedekunnan maisterikoulutusohjelmissa on englanti.
Opinnot on suunniteltu niin, että täysipäiväisesti opiskeleva opiskelija voi suorittaa maisteritutkinnon kahdessa vuodessa. Pakolliset opinnot järjestetään opintojen alussa ja ne ovat yhteisiä kaikille opiskelijoille. Opiskelijaa kannustetaan opiskelijavaihtoon ulkomailla maisteriopintojen aikana. Erinomainen mahdollisuus ulkomaiseen yliopistoon tai tutkimusinstituuttiin tutustumiseen on pro gradu -tutkimusprojektin tekeminen Suomen ulkopuolella.
Opiskelijan tulee pro gradu -opinnäytetyön yhteydessä kirjoittaa kypsyysnäyte, mikäli hän ei ole sitä suorittanut kandidaatin tutkinnon yhteydessä. Jos kypsyysnäyte on suoritettu jo aiemmin, arvioidaan maisterin tutkintoon sisältyvässä kypsyysnäytteessä ainoastaan kypsyysnäytteen sisältö. Maisterin tutkinnon opinnäytetyöhön sisältyvä tiivistelmä voidaan arvostella kypsyysnäytteenä, mikäli opiskelija on suorittanut kypsyysnäytteen samalla kielellä tehdyn kandidaatin tutkintonsa yhteydessä.
Opintojen rakennekaaviot
Biokemian maisteriohjelma 2019-20: Molekyylilääketiede
FM-opintojen rakennekaavio 2018-19: Molecular medicine
FM-opintojen rakennekaavio 2017-2018: Molecular medicine
FM-opintojen rakennekaavio 2016-2017
Kurssien tarkemmat aikataulut ja opinto-opas löytyvät WebOodista (ks. Opinto-oppaat > Luonnontieteellinen tiedekunta).
Biokemian maisterivaiheen / -ohjelman suuntautumisvaihtoehdot:
Molekyylilääketieteen suuntautumisvaihtoehto (ennen v. 2016 aloittaneet Solu- ja molekyylibiologian suuntautumisvaihtoehto )
Protein Science and Biotechnology -suuntautumisvaihtoehto
Lisäksi biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta järjestää kansainvälisille opiskelijoille suunnattua erillistä maisteriohjelmaa Master's Degree Programme in Protein Science and Biotechnology ja vuonna 2017 Ulmin yliopiston kanssa aloitettua kaksoistutkinto-ohjelmaa Molecular medicine, double degree, Master´s Programme in Biochemistry, Master of Science.
Näistä kaikista löydät lyhyen kuvauksen ja rakennekaaviot valitsemalla tällä samalla sivulla olevasta Sinulle-alasvetovalikosta "Molekyylilääketiede FM", "Protein Science FM", "Molecular Medicine DD".
Protein Science and Biotechnology Tutkinto-ohjelmassa syvennetään tietämystä proteiinien rakenteen ja toiminnan välisistä suhteista ja perehdytään proteiinien tuotto-, puhdistus- ja analysointitekniikoihin, joita käytetään tiedekunnan kansainvälisen tason tutkimusprojekteissa. Tutkinto-ohjelman sisältö on joustava ja opiskelija voi valita haluamansa kokonaisuuden mahdollistaen keskittymisen tulevaisuuden kannalta keskeisiin proteiinitieteen ja bioteknologian aiheisiin. Tutkinto-ohjelma on suunnattu erityisesti tutkimuksesta kiinnostuneille opiskelijoille. Monet tutkinto-ohjelmasta valmistuneet opiskelijat ovat jatkaneet väitöskirjatutkijoina eri puolilla maailmaa. FM-tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava opintoja 120 op verran. Teoreettiset opinnot antavat vankan perustan alasta ja laboratoriotyöskentely harjoitustyökursseilla ja harjoittelujaksot tutkimusryhmissä antavat erinomaiset käytännöntaidot. Lähes puolet maisteriopinnoista koostuukin laboratoriotyöskentelystä: yhteensä kolmen kuukauden harjoitteluista eri tutkimusryhmissä joko oman tiedekunnan sisällä tai sen ulkopuolella tai yrityksissä sekä kuuden kuukauden pro gradu -tutkimusprojektista. Koulutusohjelma sisältää opintoja proteiinikemiasta, molekyylibiologiasta, systeemibiologiasta, biolaskennasta, bioinformatiikasta, proteiinien laskostumisesta ja proteiinien rakenteen selvittämisestä röntgensäteiden ja NMR:n avulla. Opintoihin kuuluu myös miniprojekteja ja lopputyö pro gradu- tutkimusprojektista. Kaikki tutkimusprojektit tehdään aktiivisesti toimivissa tutkimusryhmissä. Biokemian menetelmät II: Kurssi koostuu 11 tunnista luentoja, 8 tunnista harjoituksia ja 3 viikon laboratorioharjoitustyökurssista. Opiskelijat työskentelevät harjoitustyökurssilla itsenäisesti analysoiden mutanttiproteiinia, jonka he ovat aiemmin tehneet (molekyylibiologia II) ja puhdistaneet (proteiinikemia II). Proteiinin karakterisointimenetelmiin kuuluvat sirkulaarinen dikroismi, fluoresenssispektroskopia, kinetiikan mittaukset (stopped-flow, quenched-flow), massaspektrometriset analyysit (ES-MS ja MALDI-tof), perusproteomiikka, mikrokalorimetria ja pintaplasmonresonanssin mittaus. Eri mutanttiproteiineista saatuja tuloksia on verrattava keskenään työselostuksessa. Tiedekunnan tavoitteena on tehdä korkealaatuista opetustyötä ja tutkimusta, jonka mahdollistaa erittäin kansainvälinen, asiantunteva tutkimushenkilökunta. Korkeatasoisen koulutuksen takaamiseksi opetuskieli tiedekunnan maisterikoulutusohjelmissa on englanti. Opinnot on suunniteltu niin, että täysipäiväisesti opiskeleva opiskelija voi suorittaa maisteritutkinnon kahdessa vuodessa. Pakolliset opinnot järjestetään opintojen alussa ja ne ovat yhteisiä kaikille opiskelijoille. Opiskelijaa kannustetaan opiskelijavaihtoon ulkomaille maisteriopintojen aikana. Erinomainen mahdollisuus ulkomaiseen yliopistoon tai tutkimusinstituuttiin tutustumiseen on pro gradu -tutkimusprojektin tekeminen Suomen ulkopuolella. Opiskelijan tulee pro gradu -opinnäytetyön yhteydessä kirjoittaa kypsyysnäyte, mikäli hän ei ole sitä suorittanut kandidaatin tutkinnon yhteydessä. Jos kypsyysnäyte on suoritettu jo aiemmin, arvioidaan maisterin tutkintoon sisältyvässä kypsyysnäytteessä ainoastaan kypsyysnäytteen sisältö. Maisterin tutkinnon opinnäytetyöhön sisältyvä tiivistelmä voidaan arvostella kypsyysnäytteenä, mikäli opiskelija on suorittanut kypsyysnäytteen samalla kielellä tehdyn kandidaatin tutkintonsa yhteydessä. Tämä maisteriohjelma eroaa kansainvälisestä maisteriohjelmasta Master's Degree Programme in Protein Science and Biotechnology ainoastaan kahden ensimmäisen kuukauden osalta. Opintojen rakennekaaviot ja opinto-opas Opintojen rakennekaavio FM Protein Science and Biotechnology 2017-2018 Opintojen rakennekaavio FM Protein Science and Biotechnology 2018-2019 Biokemian maisteriohjelma 2019-2020: Protein science and biotechnology Kurssien tarkemmat aikataulut ja opinto-opas löytyvät WebOodista (ks. Opinto-oppaat > Luonnontieteellinen tiedekunta).Kaksivuotinen maisteritutkinto Protein science and biotechnology -tutkinto-ohjelmasta koostuu seuraavista osista:
FM-tutkinto
Pakolliset opinnot
77 op
Kypsyysnäyte
0 op
Valinnaiset opinnot
43 op
Yhteensä vähintään
120 op
Esimerkki koulutusohjelmaan kuuluvasta kurssista:
Suoritettuaan FM-tutkinnon Protein Science and Biotechnology -tutkinto-ohjelmassa opiskelija osaa:
Prekliininen vaihe: 1.-2. lukuvuosi (C1 - C4)
Prekliinisessä vaiheessa noudatetaan lääketieteen tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaista opintojen järjestystä. Poikkeavat tilanteet kirjataan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (HOPS), jonka tutkinto-ohjelman vastuuhenkilö hyväksyy. HOPS ohjausta antaa lukuvuoden koulutussuunnittelija.
Kliininen vaihe: 3.-6. lukuvuosi (C5 - C12)
Kliinisen vaiheen opintojen yleismääräyksenä on, että lukukausien opetukseen tulee osallistua siinä järjestyksessä kuin opetus on sijoitettu tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmaan. Edellisen lukukauden pakolliset opetukset (ryhmäopetukset, seminaariopetukset, potilastutkimukset, harjoitustyöt ym.) tulee olla hyväksytysti suoritettuna ennen kuin opiskelija voi siirtyä seuraavalle lukukaudelle. Lukukausien opintojen suoritusjärjestyksestä voi poiketa vain perustellusta syystä tutkinto-ohjelman vastuuhenkilön päätöksellä hyväksyttyyn henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (HOPS) perustuen. HOPS ohjausta antaa lukuvuoden koulutussuunnittelija.
Kliinisiin opintoihin siirtyvän opiskelijan tulee jättää hakemus koulutuksen lähipalvelupisteeseen erikseen ilmoitettavaan määräaikaan mennessä.
Lääketieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston tekemän päätöksen (C13/25.8.1998) mukaan kliiniseen vaiheeseen siirtyvillä opiskelijoilla on oltava kahden ensimmäisen vuoden prekliiniset opinnot suoritettuna ensimmäisen kliinisen lukukauden (C5) loppuun mennessä. Kliinisen vaiheen elokuussa aloittavilla voi kuitenkin olla suorittamatta enintään yksi prekliinisen vaiheen lopputenteistä. Lopputentti suoritetaan seuraavista oppiaineista: anatomia, lääketieteellinen biokemia ja molekyylibiologia, fysiologia, mikrobiologia sekä farmakologia ja toksikologia.
Lääketieteen kandidaatin arvo
Lääketieteen opiskelijalle, joka on suorittanut tutkintoon johtavista opinnoista koulutusyksikön määräämät vähintään kahden ensimmäisen vuoden opinnot, voidaan myöntää lääketieteen kandidaatin arvo (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004 32§)
Kahden ensimmäisen vuoden opintosuoritukset tarkistetaan kliiniseen vaiheeseen hakemisen yhteydessä toisen lukuvuoden lopussa. Kandidaatin arvo kirjataan automaattisesti kaikille, joilla tässä vaiheessa on kaikki edellytettävät opinnot suoritettuna. Suoritettavaksi edellytettävät lääketieteen tutkinto-ohjelman kahden ensimmäisen vuoden opinnot voi tarkistaa lääketieteen kliiniseen vaiheeseen siirtymisen hakulomakkeelta. Mikäli opiskelija suorittaa loppuun kahden ensimmäisen vuoden opinnot kevään hakuajan jälkeen, opiskelija ilmoittaa suorituksista study.medicine@oulu.fi osoitteeseen. Kandidaatin arvo kirjataan opintosuoritusten tarkastamisen jälkeen.
Rikosrekisteriotteiden tarkistaminen
Jokaiselta 2012 ja sen jälkeen opinto-oikeuden saaneelta lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijalta tarkistetaan rikosrekisteriote (rikostaustaote) kliiniseen vaiheeseen hakemisen yhteydessä. Tarkastaminen perustuu 1.1.2012 voimaan tulleeseen ns. SORA - lakiin 954/2011 (Soveltumattomuuden ratkaisuja -lainsäädäntö, kohta §43b). Rikosrekisteriotteiden tarkastuksesta tiedotetaan opiskelijoita erikseen. Lisätietoja tarkastuksesta: study.medicine@oulu.fi. Lisätietoja rikosrekisteriotteesta (rikostaustaote) ja otteen tilaamisesta Oikeusrekisterikeskuksen sivuilta.
Tartuntatautilaki
Uusi tartuntatautilaki (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161227) on tullut osittain voimaan keväällä 2017 ja sen opiskelijoita koskeva 48§ astunut voimaan 1.3.2018. Laki koskee tältä osin opiskelijan rokotussuojaa potilaiden suojaamiseksi. Säännös kieltää työnantajaa käyttämästä työntekijöitä/harjoittelijoita, joilla ei ole rokotussuojausta, sellaisissa asiakas- ja potilastiloissa, joissa olevat asiakkaat tai potilaat ovat lääketieteellisin perustein arvioituna alttiita mahdollisten tartuntojen seuraamuksille. Sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevän tai työharjoittelussa olevan on oltava monin eri keinoin valmis suojelemaan hoitamiensa henkilöiden terveyttä.
Tartuntatautilain 48§ mukaan opiskelijalla tulee olla:
- rokotuksen tai sairastetun taudin tuottama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan
- rokotus influenssaa vastaan
- rokotus hinkuyskää vastaan, jos hän hoitaa alle 12 kuukauden ikäisiä
Yhteistyökumppanimme - yliopistosairaala, muut keskussairaalat, terveyskeskukset ja terveydenhuollon alan yksiköt - tulevat kukin omalla tavallaan varmistamaan, että opetus ja harjoittelu sujuu lain vaatimusten mukaisesti. Opiskelija on velvollinen selvittämään kunkin harjoittelupaikan voimassaolevat käytännöt.
YTHS hoitaa asiaan liittyviä käytännön järjestelyjä yhdessä koulutussuunnittelijoiden ja kurssien isäntien kanssa. Tarvittavista rokoteohjelmista ja -aikatauluista annetaan erillisiä vuosikurssikohtaisia ohjeita lukuvuosien aloitus-infoissa.
Tutkintorakenteet
Lääketieteen tutkinto-ohjelma 2020
Lääketieteen tutkinto-ohjelma 2019
Lääketieteen tutkinto-ohjelma 2018
Lääketieteen tutkinto-ohjelma 2017
Lääketieteen tutkinto-ohjelma 2016-2017
Lääketieteen koulutusohjelma 2015-2016
Lääketieteen koulutusohjelma 2014-2015
Peruskoulutuksen opas 2014-2015. Tietoa opiskelusta lääketieteellisessä tiedekunnassa.
Lääketieteen koulutusohjelma 2013-2014
Peruskoulutuksen opas 2013-2014. Tietoa opiskelusta lääketieteellisessä tiedekunnassa.
Lääketieteen koulutusohjelma 2012-2013
Peruskoulutuksen opas 2012-2013. Tietoa opiskelusta lääketieteellisessä tiedekunnassa.
Lääketieteen koulutusohjelma 2011-2012
Peruskoulutuksen opas 2011-2012. Tietoa opiskelusta lääketieteellisessä tiedekunnassa.
Lääketieteen koulutusohjelma 2010-2011
Peruskoulutuksen opas 2010-2011. Tietoa opiskelusta lääketieteellisessä tiedekunnassa.
Lääketieteen koulutusohjelma 2009-2010
Peruskoulutuksen opas 2009-2010. Tietoa opiskelusta lääketieteellisessä tiedekunnassa.
Lääketieteen koulutusohjelma 2008-2009
Arkeologia
- Tutkintorakenne 2019-20 HuK
- Tutkintorakenne 2019-20 FM
- Tutkintorakenne 2018-90 HuK
- Tutkintorakenne 2018-19 FM
- Arkeologian Opinto-opas WebOodissa
Opiskelijalle-sivuston lisäksi tietoa on myös oppiaineen omilla sivuilla (mm. henkilökunnan yhteystiedot, ajankohtaisia tapahtumia ja uutisia).
Opiskelu
Opinnoissa perehdytään sekä Suomen että eri maanosien menneisyyteen antropologisesta näkökulmasta. Painopistealueina ovat Pohjois-Suomen ja pohjoisten alueiden arkeologinen kulttuuriperintö globaalissa kontekstissa. Perusaineiston hallinnan lisäksi opetuksessa korostetaan yleismaailmallisia kulttuuriprosesseja ja lähdeaineiston käsittelyyn liittyviä tutkimustekniikoita. Keskeisenä opiskelun tavoitteena on kyky suoriutua omatoimisesti arkeologisesta tutkimusprosessista – havaintoaineiston kokoamisesta, analyysistä, tulkinnasta ja kirjallisesta esittämisestä. Perus- ja aineopinnot koostuvat pääasiassa teoria- ja asiapitoisista opintojaksoista sekä käytännön arkeologian opintojaksosta, joka sisältää inventointi-, kaivaus- ja mittalaiteharjoituksia. Syventävät opinnot käsittävät lähinnä arkeologian teoriaa käsitteleviä ja tutkielmaa tukevia opintojaksoja.
Opetusohjelma julkaistaan WebOodissa, jossa opiskelijan tulee ilmoittautua kursseille.
Arkeologiassa suoritetaan ensimmäisen vuoden aikana yhteiset perusopinnot kulttuuriantropologian kanssa. Opiskelijat valitsevat ensimmäisen opintovuoden jälkeen pääaineensa. Perus- ja aineopinnoista, sivuaineopinnoista ja tutkinnon muista opinnoista koostuu humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK), jonka laajuus on vähintään 180 opintopistettä tai enintään 190 opintopistettä. HuK-tutkinnon jälkeen opiskelija voi suorittaa filosofian maisterin tutkinnon (FM), jonka laajuus on vähintään 120 opintopistettä tai enintään 130 opintopistettä.
Pääaineen valinta
Arkeologian ja kulttuuriantropologian opiskelijoilla on yhteiset perusopinnot. Opiskelijat hakevat arkeologian tai kulttuuriantropologian pääaineekseen ensimmäisen opiskeluvuoden loppuun mennessä. Molempiin oppiaineisiin otetaan 8 pääaineopiskelijaa.
Kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma
Lisätietoa on Opinnäytetyö ja valmistuminen -sivuilla.
Seminaari ja pro gradu -tutkielma
Lisätietoa on Opinnäytetyö ja valmistuminen -sivuilla.
Tieteiden ja aatteiden historia
- Tutkintorakenne 2019-20 HuK
- Tutkintorakenne 2019-20 FM
- Tutkintorakenne 2018-19 HuK
- Tutkintorakenne 2018-19 FM
- Tieteiden ja aatteiden historian Opinto-opas WebOodissa
Opiskelijalle-sivuston lisäksi tietoa on myös oppiaineen omilla sivuilla (mm. henkilökunnan yhteystiedot, ajankohtaisia tapahtumia ja uutisia).
Tieteenä ja oppiaineena aate- ja oppihistorialle on ominaista kriittisyys ja monipuolisuus. Aate- ja oppihistorian opinnot jakautuvat sisällöllisesti kolmeen osaan. Aluksi perus- ja aineopinnoissa hankitaan laaja ja monipuolinen tietämys aate- ja oppihistorian eri ilmiöistä. Tämän rinnalla opiskelijoille annetaan metodiset valmiudet historialliseen ajatteluun, historiallisten lähteiden ja aikaisempien tutkimusten kriittiseen arviointiin sekä tiedon tuottamiseen ja historiatieteellisten esitysten laatimiseen. Viimeistään syventävien opintojen vaiheessa opiskelija perehtyy syvällisesti valitsemaansa erityisalueeseen.
Opetusohjelma
Manuale Historiae on historian opiskelijoiden käsikirja, jonka sisältöä päivitetään parin vuoden välein. Uusin käsikirja (2019) on jaettu kahteen osaan.
1. osa: Opiskelu - ohjeita ja käytäntöjä (pdf)
2. osa: Tutkielman laatiminen (pdf)
Muistattehan, että Manuale ei ole virallinen opinto-opas (Humanistisen tiedekunnan viralliset opinto-oppaat löytyvät WebOodista, ks. myös https://www.oulu.fi/hutk/opas)
Harjoittelu-, opiskelijavaihto- ym. asioissa kannattaa aina katsoa ajantasaisin tieto yliopiston nettisivuilta,
- harjoitteluasiat löytyvät täältä: https://www.oulu.fi/opiskelijalle/node/53746
- tietoa vaihto-opiskelusta täältä: https://www.oulu.fi/opiskelijalle/node/53751
Pääaineen valinta
Historian sekä tieteiden ja aatteiden historian oppiaineet ovat keväästä 2017 lähtien muodostaneet yhden hakukohteen.
Kaikki hakukohteeseen valitut suorittavat yhteiset Historian perusopinnot. Ensimmäisen lukuvuoden keväällä, 31.5. mennessä, opiskelijat valitsevat oman kiinnostuksensa mukaan pääaineeksi joko historian tai tieteiden ja aatteiden historian.
Mikäli jompaan kumpaan pääaineeseen on hakijoita enemmän, kuin mitä pääaineeseen voidaan valita, pääainevalinta ratkaistaan perusopintojen opintomenestyksen perusteella. Valinnassa huomioidaan 31.5. mennessä suoritettujen perusopintojen opintojaksojen arvosanojen keskiarvo. Mikäli jokin perusopintojakso on valintahetkellä suorittamatta, jakso huomioidaan valinnassa arvosanalla 0.
Pääainevalinta tulee tehdä ensimmäisen opiskeluvuoden lopussa riippumatta siitä, onko kaikkia perusopintojen opintojaksoja tuossa vaiheessa suoritettu. Vain erityistapauksissa (esim. äitiys- ja vanhempainvapaa, varusmiespalvelus tai pitkä sairauspoissaolo) pääaineenvalinnan voi tehdä myöhemmin.
Ne opiskelijat, jotka ovat suorittaneet perusopinnot jo ennen yliopisto-opintoja (esim. avoimessa yliopistossa), valitsevat pääaineen jo lukuvuoden alussa yhdessä omaopettajansa kanssa.
Pääainetta voi vaihtaa erillisestä hakemuksesta myöhemmin opintojen aikana. Hakemuksia hyväksytään oppiaineiden resurssien sallimissa rajoissa. Vaikka opiskelija ei tulisi valituksi toivomaansa pääaineeseen, hänellä on joka tapauksessa vapaa sivuaineoikeus toiseenkin pääaineeseen. Molempien pääaineiden opiskelijat voivat hakeutua samalla tavoin aineenopettajakoulutukseen ja arkistoalan suuntautumisvaihtoehtoon. Historia-, kulttuuri- ja viestintätieteiden HIKUVIE-tutkinto-ohjelman sisällä opiskelijoilla on vapaa sivuaineoikeus kaikkiin oppiaineisiin informaatiotutkimusta lukuunottamatta. Opintoja suunnitellessa kannattaa huomata, että molemmat historia-aineet antavat yhtäläiset valmiudet työelämään ja että sivuainevalinnoilla on myös tärkeä merkitys.
Tutkinnon suorittamisen jälkeen
Tutkinnon suorittamisen jälkeen opiskelijalla on mahdollisuus hakeutua jatko-opintoihin tai täydentää tutkintoaan.
Kandidaatintutkinnon jälkeen voi hakea erilaisiin maisteriohjelmiin erikoistumisopintoihin, esimerkitksi humanistisessa tiedekunnassa tiedeviestinnän maisteriohjelmaan (TIEMA). Mahdollista on myös pätevöityä arkistoalalle suorittamalla arkistonhoitotutkinnon.
Jos opiskelija ei ole hakeutunut opintojensa alkuvaiheessa aineenopettajankoulutukseen, niin se on mahdollista myös kandidaatintutkinnon ja maisterintutkinnon suorittamisen jälkeen.
Näistä ja muista vaihtoehdosta voi kysyä lisää opinto-ohjaajilta.
Historia
- Tutkintorakenne 2019-20 HuK
- Tutkintorakenne 2019-20 FM
- Tutkintorakenne 2018-19 HuK
- Tutkintorakenne 2018-19 FM
- Historian Opinto-opas WebOodissa
Tieteenä ja oppiaineena historialle on ominaista kriittisyys ja monipuolisuus.
Opiskelija oppii historiallisen kehityksen keskeiset piirteet sekä analysoimaan historiallisen tiedon ja perspektiivin merkitystä nykyaikana. Opintojen aikana opiskelija valmistautuu historiallisen ja yhteiskunnallisen tiedon hankinnan, analysoinnin, tuottamisen ja esittämisen ammattilaiseksi.
Opiskelu muodostuu luennoista, verkkokursseista, seminaareista, kirjallisista ja suullisista harjoituksista, kirjoitelmien ja tutkielmien laatimisesta, kirjatenteistä, tiimityöstä ja itsenäisestä tutkimustyöstä. Yksi tärkeimmistä edellytyksistä monien historia-alojen opiskelussa on riittävä kielitaito. Opiskelija erikoistuu kiinnostustaan vastaavaan tutkimusaiheeseen ja saa lisäksi vankan yleissivistyksen erilaisia työuria varten.
Historian opiskelussa on tärkeää päästä sisälle yleiseen historialliseen ajatteluun sekä historiatieteen tapaan ja menetelmiin löytää historiallisia lähteitä, tuottaa tietoa ja laatia historiatieteellisiä esityksiä. Tämän vuoksi metodiopinnot ja -harjoitukset, seminaarit sekä opinnäytteet ovat opiskelun ydintä. Tärkeätä on oppia kysymään, kytkemään asioita yhteyksiinsä syiden ja seurausten avulla ja näkemään olennaisen ja epäolennaisen ero. Opintopisteitä saa myös alaan liittyvästä harjoittelusta sekä työkokemuksesta.
Opetusohjelma
Manuale Historiae on historian opiskelijoiden käsikirja, jonka sisältöä päivitetään parin vuoden välein. Uusin käsikirja (2019) on jaettu kahteen osaan.
1. osa: Opiskelu - ohjeita ja käytäntöjä (pdf)
2. osa: Tutkielman laatiminen (pdf)
Muistattehan, että Manuale ei ole virallinen opinto-opas (Humanistisen tiedekunnan viralliset opinto-oppaat löytyvät WebOodista, ks. myös https://www.oulu.fi/hutk/opas)
Harjoittelu-, opiskelijavaihto- ym. asioissa kannattaa aina katsoa ajantasaisin tieto yliopiston nettisivuilta,
- harjoitteluasiat löytyvät täältä: https://www.oulu.fi/opiskelijalle/node/53746
- tietoa vaihto-opiskelusta täältä: https://www.oulu.fi/opiskelijalle/node/53751
Opiskelijalle-sivuston lisäksi tietoa on myös oppiaineen omilla sivuilla (mm. henkilökunnan yhteystiedot, ajankohtaisia tapahtumia ja uutisia)
Pääaineen valinta
Historian sekä tieteiden ja aatteiden historian oppiaineet ovat keväästä 2017 lähtien muodostaneet yhden hakukohteen.
Kaikki hakukohteeseen valitut suorittavat yhteiset Historian perusopinnot. Ensimmäisen lukuvuoden keväällä, 31.5. mennessä, opiskelijat valitsevat oman kiinnostuksensa mukaan pääaineeksi joko historian tai tieteiden ja aatteiden historian.
Mikäli jompaan kumpaan pääaineeseen on hakijoita enemmän, kuin mitä pääaineeseen voidaan valita, pääainevalinta ratkaistaan perusopintojen opintomenestyksen perusteella. Valinnassa huomioidaan 31.5. mennessä suoritettujen perusopintojen opintojaksojen arvosanojen keskiarvo. Mikäli jokin perusopintojakso on valintahetkellä suorittamatta, jakso huomioidaan valinnassa arvosanalla 0.
Pääainevalinta tulee tehdä ensimmäisen opiskeluvuoden lopussa riippumatta siitä, onko kaikkia perusopintojen opintojaksoja tuossa vaiheessa suoritettu. Vain erityistapauksissa (esim. äitiys- ja vanhempainvapaa, varusmiespalvelus tai pitkä sairauspoissaolo) pääaineenvalinnan voi tehdä myöhemmin.
Ne opiskelijat, jotka ovat suorittaneet perusopinnot jo ennen yliopisto-opintoja (esim. avoimessa yliopistossa), valitsevat pääaineen jo lukuvuoden alussa yhdessä omaopettajansa kanssa.
Pääainetta voi vaihtaa erillisestä hakemuksesta myöhemmin opintojen aikana. Hakemuksia hyväksytään oppiaineiden resurssien sallimissa rajoissa. Vaikka opiskelija ei tulisi valituksi toivomaansa pääaineeseen, hänellä on joka tapauksessa vapaa sivuaineoikeus toiseenkin pääaineeseen. Molempien pääaineiden opiskelijat voivat hakeutua samalla tavoin aineenopettajakoulutukseen ja arkistoalan suuntautumisvaihtoehtoon. Historia-, kulttuuri- ja viestintätieteiden HIKUVIE-tutkinto-ohjelman sisällä opiskelijoilla on vapaa sivuaineoikeus kaikkiin oppiaineisiin informaatiotutkimusta lukuunottamatta. Opintoja suunnitellessa kannattaa huomata, että molemmat historia-aineet antavat yhtäläiset valmiudet työelämään ja että sivuainevalinnoilla on myös tärkeä merkitys.
Kulttuuriantropologia
- Tutkintorakenne 2019-20 HuK
- Tutkintorakenne 2019-20 FM
- Tutkintorakenne 2018-19 HuK
- Tutkintorakenne 2018-19 FM
- Kulttuuriantropologian opinto-opas WebOodissa
Kulttuuriantropologia on oppi ihmisistä, yhteisöistä ja käyttäytymisen sosiaalisesta rakentumisesta eri aikoina ja eri puolilla maailmaa. Haluamme oppia tuntemaan ja ymmärtämään erilaisia kulttuureita ja tutkimme, kuinka kulttuuri vaikuttaa ihmisten elämään. Kansainvälistyvässä maailmassa kulttuurien tuntemus niin paikallisella kuin globaalillakin tasolla on tärkeää yhteiskunnallisten ilmiöiden ja ongelmien ymmärtämiseksi. Oulussa painotamme pohjoisia kulttuureita, kulttuurien nykyilmiöitä ja vuorovaikutusta sekä ympäristö-, terveys- ja soveltavaa antropologiaa. Oulun yliopistossa kulttuuriantropologialla ja arkeologialla on yhteiset perusopinnot.
Tiedotus opiskelijoille
Opiskelijalle-sivuston lisäksi tietoa on myös oppiaineen omilla www-sivuilla (mm. henkilökunnan yhteystiedot, ajankohtaisia tapahtumia ja uutisia).
Liitythän heti opintojen alussa kulttuuriantropologian sähköpostilistalle (kultu-lista)!
Pääaineen valinta
Kulttuuriantropologian ja arkeologian opiskelijoilla on yhteiset perusopinnot. Opiskelijat hakevat kulttuuriantropologian tai arkeologian pääaineekseen ensimmäisen opiskeluvuoden loppuun mennessä. Molempiin oppiaineisiin otetaan 8 pääaineopiskelijaa.
Ohjeita opiskelijalle
Informaatiotutkimus
- Tutkintorakenne 2019-20 HuK
- Tutkintorakenne 2019-20 FM
- Tutkintorakenne 2018-19 HuK
- Tutkintorakenne 2018-19 FM
- Informaatiotutkimuksen opinto-opas WebOodissa
Opiskeluohjeita on oppiaineen omilla www-sivuilla.
Saamelainen kulttuuri
- Tutkintorakenne 2019-20 HuK
- Tutkintorakenne 2019-20 FM
- Tutkintorakenne 2018-19 HuK
- Tutkintorakenne 2018-19 FM
- Saamelaisen kulttuurin opinto-opas WebOodissa
Ks. myös Giellagas-instituutin omat www-sivut.
Englantilainen filologia
- Tutkintorakenne 2019-20 HuK
- Tutkintorakenne 2019-20 FM
- Tutkintorakenne 2018-19 HuK
- Tutkintorakenne 2018-19 FM
- Englantilaisen filologian opinto-opas WebOodissa
Opiskelijalle-sivuston lisäksi tietoa on myös oppiaineen omilla sivuilla (mm. henkilökunnan yhteystiedot, ajankohtaisia tapahtumia ja uutisia).
Voit opiskella englantilaista filologiaa vain, jos sinulla on englantilaisen filologian opinto-oikeus. Tämä tarkoittaa, että olet saanut opinto-oikeuden joko päääainekokeen tai sivuaineen lähtötasokokeen perusteella tai olet humanistisessa tiedekunnassa englantilaisen filologian vaihto-opiskelijana.
Oppiaineen kuvaus: Englantilainen filologia - English Philology
Don't forget to subscribe to e-mail lists Eng-students (English Philology students) and Verbapapa (student guild Verba).
Curriculum
The list of courses and situation for times and places of teaching are available in WebOodi (select Opinto-oppaat/Course catalogues - Humanistinen tiedekunta/Faculty of Humanities - Englantilainen filologia/English Philology).
There have been considerable changes in the curriculum. If you started your studies before Autumn 2015, please fill out the transfer form for an assessment on how to switch to the new curriculum in the next academic year (see Forms for students). The form should be returned to your teacher tutor or staff giving study guidance.
A step-by-step guide for completeng a Bachelor's degree in English Philology
A step-by-step guide for completeng a Master's degree in English Philology
Alternative ways to complete courses
Instructions for writers of research papers and pro gradus
Germaaninen filologia
- Tutkintorakenne 2019-20 HuK
- Tutkintorakenne 2019-20 FM
- Tutkintorakenne 2018-19 HuK
- Tutkintorakenne 2018-19 FM
- Germaanisen filologian opinto-opas WebOodissa
Vanhat opinto-oppaat
Opiskelijalle-sivuston lisäksi tietoa on myös oppiaineen omilla www-sivuilla (mm. henkilökunnan yhteystiedot, ajankohtaisia tapahtumia ja uutisia).
Ruotsin kieli
- Tutkintorakenne 2019-20 HuK
- Tutkintorakenne 2019-20 FM
- Tutkintorakenne 2018-19 HuK
- Tutkintorakenne 2018-19 FM
- Ruotsin kielen opinto-opas WebOodissa
Oletko alkanut opiskella pohjoismaista filologiaa lukuvuonna 2014-2015 tai aiemmin? Lue siinä tapauksessa Opintojen vastaavuudet 2015-2016.pdf.
Tiedotus opiskelijoille
Opiskelijalle-sivuston lisäksi tietoa on myös oppiaineen omilla sivuilla (mm. henkilökunnan yhteystiedot, ajankohtaisia tapahtumia ja uutisia).
Kaikki tärkeä tieto ruotsin kielen opinnoista kulkee nordistit-sähköpostilistan kautta. Listalle ilmoittaudutaan osoitteessa http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/nordistit. Tarpeellista tietoa kieltenopinnoista kulkee myös ainejärjestö Verban verbapapa-sähköpostilistan kautta. Listalle ilmoittaudutaan osoitteessa http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/verbapapa. Ruotsin kielen opiskelijana sinun on ehdottoman tärkeä kuulua molemmille listoille! Oppiaineen Facebook-sivustoa kannattaa myös seurata(https://www.facebook.com/ruotsinkieliOY).
Kurslitteratur (pdf)
Instruktioner för uppsatsförfattare (pdf)
Suomen kieli
- Tutkintorakenne 2019-20 HuK
- Tutkintorakenne 2019-20 FM
- Tutkintorakenne 2018-19 HuK
- Tutkintorakenne 2018-19 FM
- Suomen kielen opinto-opas WebOodissa
Opiskelijalle-sivuston lisäksi tietoa on myös oppiaineen omilla sivuilla (mm. henkilökunnan yhteystiedot, ajankohtaisia tapahtumia ja uutisia).
Opintojen rakennekaaviot
Suomen kielen opinnot kandidaatin- ja maisterintutkinnossa
Kandidaatin- ja maisterintutkinnon rakenne
Valinnaiset opinnot
Suomen kielen syventäviin opintoihin sisältyy 25 opintopistettä valinnaisia opintoja. Suomen kielen valinnaisiin opintoihin voi sisällyttää yleisen kielitieteen ja suomi toisena ja vieraana kielenä -oppiaineen opintoja, viron kielen valinnaisia kursseja sekä Kielten ja kirjallisuuden tutkinto-ohjelman yhteisiä opintoja (esim. työelämäopintoja, ei yrittäjyyskursseja; ks. opinto-opas).
Oppimispäiväkirja- ja esseeohjeet
Oppimispäiväkirja
Oppimispäiväkirja korvaa perinteisen luentokertauksen. Opiskelijan kirjatessa luennolla oppimiaan asioita itselleen jäsennellyssä muodossa oppimispäiväkirja on hänelle oppimisen apuväline parhaimmillaan. Vaikka oppimispäiväkirja ei ole helpoin opintojen suorittamisen tapa, se mahdollistaa luennon mieleen palauttamisen useiden vuosienkin jälkeen.
Mitä oppimispäiväkirja tarkoittaa opiskelijalle?
Oppimispäiväkirja vaatii opiskelijalta sitoutumista. Tämä tarkoittaa sitä, että luennoilla on käytävä säännöllisesti. Tyydyttävälläkin arvosanalla arvostellusta oppimispäiväkirjasta tulee käydä ilmi, että opiskelija on ymmärtänyt luennon oleellisimmat asiat. Pinnallinen asian käsittely, pelkkä luennoitsijan referointi, asiavirheet, asiaan liittymättömät kommentit tai perustelemattomat mielenilmaisut alentavat arvosanaa.
Mitä oppimispäiväkirja sisältää?
Oppimispäiväkirjassa käsitellään luennolla esitettyjä teemoja, käsitteitä ja ongelmia jäsennellyssä muodossa. Aivan kaikkia luennolla esille nousseita asioita ei ole tarkoituksenmukaista kommentoida päiväkirjassa. Muutaman keskeisen asian tiivis käsittely riittää. Oleellista on, että luennoilla esitettyä peilataan omaan tietämykseen ja kokemukseen. Oppimispäiväkirjassa voi myös perustellusti problematisoida asioita, tai siinä voi nostaa esille sellaista, mikä jäi epäselväksi – jälkimmäiseen voi yrittää esittää ratkaisuja.
Jos luennolla on esitetty luentorunko tai kirjallisuuslistoja, ei niitä pidä kopioida sellaisenaan oppimispäiväkirjaan. Oleellista oppimispäiväkirjan kirjoittamisessa on sekä opetuksen että mahdollisten keskustelujen jäsentely, huolellinen ja kriittinen kommentointi ja perusteltu argumentointi. Pohdittavia asioita ovat mm. seuraavat:
- Mikä oli luentojen keskeinen sanoma?
- Mikä oli täysin uutta, mitä opin ja miten tämä tieto suhteutuu aiemmin opittuun?
- Miten tähänastiset käsitykseni muuttuivat, missä olen eri mieltä?
- Miten voin hyödyntää tietoa opinnoissani tai ammatissani?
Miten oppimispäiväkirja rakennetaan?
Päiväkirja on jäsennelty kokonaisuus kappaleineen ja otsikkoineen. Tekstistä löytyvät mahdolliset viittaukset oheiskirjallisuuteen ja lähdeluettelo. 2 op:n laajuisen jakson päiväkirja on 7–10 sivua.
Essee
Esseeteksti jakautuu otsikoiduiksi alaluvuiksi. Asiatyylisen, kielenhuollon suosituksia noudattavan tekstin tulee edetä selkeästi ja loogisesti. Sovi opettajan kanssa siitä, minkä luonteinen essee on: onko se reflektoiva, omia ajatuksiasi sisältävä vai ei. Essee voidaan arvioida joko arvosanalla hyväksytty/hylätty tai numeroin 0–5.
Oppimispäiväkirjan ja esseen muotoiluohjeet
Sekä oppimispäiväkirjan että esseen muotoiluasetukset ovat seuraavat: marginaalit 2,5 cm, kirjasinkoko 12 pt, riviväli 1,5 ja tasaus molempiin reunoihin. Erilliseen kansilehteen merkitään joko luentosarjan nimi, ajankohta ja luennoitsijan nimi tai esseen otsikko, opiskelijan nimi ja opiskelijanumero sekä sen opintojakson nimi ja koodi, jota suoritus koskee.
Vierailuluennot
Vierailuluennoista kirjoitettavien oppimispäiväkirjojen opintopistemitoituksessa käytetään seuraavaa laskentakaavaa (oletuksena on 8 tunnin luentosarja):
- 1 op = luennot + 50 s kirjallisuutta ja niistä 5 sivun essee
- 2 op = luennot + 100 s kirjallisuutta ja niistä 8 sivun essee
- 3 op = luennot + 150 s kirjallisuutta ja niistä 13 sivun essee
Suositus perustuu suomenkieliseen kirjallisuuteen. Kukin opettaja voi harkintansa mukaan suhteuttaa sivumäärän tekstin kieleen ja sisältöön.
Saamen kielet (pohjois- ja inarinsaame)
- Tutkintorakenne 2019-20 HuK
- Tutkintorakenne 2019-20 FM
- Tutkintorakenne 2018-19 HuK
- Tutkintorakenne 2018-19 FM
- Saamen kielten opinto-opas WebOodissa
Ks. myös Giellagas-instituutin omat www-sivut.
Logopedia
- Tutkintorakenne 2019-20 HuK
- Tutkintorakenne 2019-20 FM
- Tutkintorakenne 2018-19 HuK
- Tutkintorakenne 2018-19 FM
- Logopedian opinto-opas WebOodissa
Mahdolliset muut oppiainekohtaiset opiskeluohjeet sivulla Tutkinto-ohjelman opinnot.
Tiedeviestinnän maisteriohjelma
- Tutkintorakenne 2019-20 FM
- Tutkintorakenne 2018-19 FM
- Tiedeviestinnän opinto-opas WebOodissa
Kaksivuotiset tiedeviestinnän maisteriopinnot ovat laajuudeltaan 120 opintopistettä.
Opinnot koostuvat seuraavista kokonaisuuksista:
- Viestinnän tutkimus (25 op)
- Tieteentutkimus (20 op)
- Käytännön viestintätaidot (40 op)
- Pro gradu -tutkielma ja seminaari (35 op)
- Valinnaiset opinnot
Mikäli opiskelijan aiempaan tutkintoon on sisältynyt TIEMA-opintoja vastaavia kursseja, hän voi suorittaa niiden sijasta vastaavan määrän valinnaisia opintoja. Lue lisää sivuaineopinnoista Opiskelijalle-sivustolta kohdasta Sivuaineopinnot.
TIEMA:n osaamistavoitteet
TIEMA-tutkinnon suorittanut hallitsee yleistajuisen tiedeviestinnän periaatteet ja osaa viestiä niitä soveltaen. Hän pystyy vertaamaan ja arvioimaan tieteen ja journalismin erilaisia viestintäkäytäntöjä sekä tuottamaan ymmärrettävää ja suurta yleisöä kiinnostavaa tekstiä tieteellisten tutkimustulosten ja tieteen erikoiskielen pohjalta.
Koulutusohjelmasta valmistuneella on kyky kuvailla ja arvioida kriittisesti sekä nykyaikaisen että perinteisemmän tiedeviestinnän toimintatapoja ja kiistakysymyksiä. Hän osaa hyödyntää eri mediakanavia ja soveltaa tieteellisen viestinnän ja tiedottamisen periaatteita käytännön viestintätilanteissa. TIEMA-opiskelija kykenee myös arvioimaan tieteen popularisointia suhteessa tieteellisen toiminnan historiaan, tieteen filosofiaan, tieteen sosiologiaan, tiedekasvatukseen, tiedepolitiikkaan sekä tieteen ja viestinnän etiikkaan.
Tiedeviestinnän maisteriopinnot suorittanut osaa hakea tietoa erilaisista tieteellisistä lähteistä ja tietokannoista sekä soveltaa viestinnän tutkimuksen ja tieteentutkimuksen menetelmiä. Hän pystyy rajaamaan ja muotoilemaan mielekkään tiedeviestinnän tutkimusongelman, tekemään aiheestaan tutkimuksen ja kirjoittamaan sen pro gradu -opinnäytteeksi.
TIEMAsta valmistunut osaa tehdä ja esittää tieteellisiä seminaaritöitä sekä toimia aktiivisena jäsenenä seminaari- ja työpajatyöskentelyssä. Hän myös tuntee ja osaa arvioida tiedeviestinnän ammatillista kenttää sekä ammatteja.
Kirjallisuus
- Tutkintorakenne 2019-20 HuK
- Tutkintorakenne 2019-20 FM
- Tutkintorakenne 2018-19 HuK
- Tutkintorakenne 2018-19 FM
- Kirjallisuuden Opinto-opas WebOodissa
Opiskelijalle-sivuston lisäksi tietoa on myös oppiaineen omilla sivuilla (mm. henkilökunnan yhteystiedot, ajankohtaisia tapahtumia ja uutisia).
Kirjallisuudessa on käytössä luentokorisysteemi. Se on suunnattu lähinnä pääaineopiskelijoille. Suoritukset, maksimissaan 5 op, luetaan hyväksi syventävien opintojen valinnaiskohdissa. Luentokoriin voi kerätä vierailuluentoja, kirjailijavierailuja, seminaareja yms. Suoritus tapahtuu aina essee- tai luentopäiväkirjamuotoisesti. Arvostelu on hyv/hyl. Luentokori toimii seuraavasti: Katso tästä tenttimistavat ja opintojaksojen tentaattorit/vastuuopettajat. Tenttikirjallisuus löytyy erikseen "Teoslistasta". Yliopiston ”yleiset tentit” määrättyinä tenttipäivinä tiedekunnan ilmoittamassa tilassa. Ilmoittautuminen WebOodin kautta. Katso alta tentaattorilistasta tai suoraan WebOodista, mitkä kirjallisuuden opintojaksot ovat milloinkin suoritettavissa tiedekuntatentteinä. Exam-järjestelmässä voit tehdä kahdenlaisia tenttejä. Examin ”yleisten” tenttien tapauksessa opettaja on avannut tentin Examiin tietyllä ajanjaksolla tentittäväksi. Ilmoittautuminen Examissa: hae haluamasi tentti järjestelmästä; ei tarvetta ottaa yhteyttä opettajaan erikseen. Katso alta tentaattorilistasta, mitkä opintojaksot ovat tentittävissä Examin ”yleisinä” tentteinä. PERUSOPINNOT Suoritustavat: luento syksyllä 2019 (pakollinen pääaineopiskelijoille), sivuaineopiskelijoilla myös kirjatentti. Luentosarjan uusintatentti yleisenä tenttipäivänä 22.1.2020. Kirjatentit : examin "henkilökohtainen" tentti. 687155P Kirjallisuushistoria 2: 1700-luvulta nykypäivään 5 op Suoritustavat: luento keväällä 2020 (pakollinen pääaineopiskelijoille), sivuaineopiskelijoilla myös kirjatentti. Luentosarjan uusintatentti yleisenä tenttipäivänä 13.5.2020. Kirjatentit: examin "henkilökohtainen" tentti. 687172P Kirjallisuuden praktikum II 5 op Pääaineopiskelijat ja äidinkielen opettajaksi opiskelevat sivuaineopiskelijat suorittavat jakson aina praktikum-kurssina (keväisin). AINEOPINNOT Suoritustapa: kaikille pakollinen luentosarja keväällä 2020 esseetehtävineen 687157A Kirjallisuushistoria 3: periodit ja lajit 5 op 687173A Kirjallisuushistoria 4: Suomi 5 op 687174A Kirjallisuus yhteiskunnassa 5 op 687175A Kirjallisuuden klassikoiden tuntemus 5 op 687176A Lasten ja nuorten kirjallisuus ja sanataide 5 op Jyrki Korpua 687177A Kirjallisuuden opetustyöpaja 5 op 687178A Kirjallisuusterapia 5 op 687180A Sukupuoli, luokka ja monikulttuurisuus 5 op 687121A Proseminaari ja kandidaatintutkielma 10 op 687122A Kypsyysnäyte (kandidaatin tutkinto, kirjallisuus) 0 op / 0 ov SYVENTÄVÄT OPINNOT 687153S Tutkimusseminaari 10 op TENTTIMINEN JA TENTAATTORIT 2019-20
Huomaa, että tietyt opintojaksot on pakollista suorittaa luento- tai harjoituskursseina ja että joidenkin suhteen tenttiminen taas on vain yksi mahdollinen suoritustapa (esim. esseen tai lukupiirin ohella). Tarkista asia Opinto-oppaasta / WebOodista. Jos pohdit esseesuoritusta tai mahdollista lukupiirin organisoimista, ole suoraan yhteydessä opintojakson vastuuopettajaan. HOPS:ien 1 ja 2 ohjauksesta vastaa sovittu omaopettaja, Hops 3 tehdään gradun ohjaajan kanssa.
Examin ”henkilökohtaisten” tenttien tapauksessa ehdota aikomaasi tenttiajankohtaa opettajalle sähköpostitse pääsääntöisesti kuukautta ennen. Laita ehdotusviestin otsikoksi ”Ehdotus henkilökohtaiseksi tentiksi” ja itse viestiin allekkain seuraavat:
- opintojakson koodi ja nimi,
- nimesi,
- opiskelijanumero,
- mitä kirjoja teoslistasta olet valinnut,
- ehdottamasi tenttiajankohta (esim. viikon jakso, jonka aikana aiot käydä tentissä).
Opettaja kuittaa ehdotuksen hyväksytyksi tai, mikäli ehdottomasi ajankohta ei sovi hänelle, ehdottaa sopivampaa. Kun tentti on luotu Examiin, saat siitä automaattisesti tiedon (varmista, että olet kirjautunut Exam-järjestelmään ainakin kerran ennen kuin ehdotat tenttiä opettajalle, sillä muuten tentin luominen ei onnistu). Katso alta tentaattorilistasta, mitkä opintojaksot ovat milloinkin tentittävissä Examin ”henkilökohtaisina” tentteinä.
687101P Kirjallisuuden tutkimuksen perusteet I 5 op
Kuisma Korhonen
687154P Kirjallisuushistoria 1: antiikista 1700-luvulle 5 op
Pekka Kuusisto
Pekka Kuusisto
687171P Kirjallisuuden praktikum I 5 op
Jussi Ojajärvi
Examin ”henkilökohtainen” tentti. Lue ohjeet yltä tarkasti ja noudata niitä. Pääaineopiskelijat ja äidinkielen opettajaksi opiskelevat sivuaineopiskelijat suorittavat jakson aina praktikum-kurssina (syksyisin).
Nina Työlahti
Tentti tiedekunnan tenttipäivänä 16.10., 20.11., 11.12., 22.1., 19.2., 18.3., 22.4. tai 13.5.
687156A Kirjallisuuden tutkimuksen perusteet 2: teoriat ja metodit 5 op
Pekka Kuusisto
Jyrki Korpua
Tentti tiedekunnan tenttipäivinä 18.9., 16.10., 20.11. tai 11.12.
Jussi Ojajärvi
Tentti tiedekunnan tenttipäivänä 16.10. ja 11.12. sekä 22.1., 19.2. ja 22.4.
Jussi Ojajärvi
Examin ”yleinen” tentti (luentosarja on joka toinen kevät).
Nina Työlahti
Tentti tiedekunnan tenttipäivänä 16.10., 20.11., 11.12., 22.1., 19.2., 18.3., 22.4. tai 13.5.
Examin ”henkilökohtainen” tentti.
Nina Työlahti
Tentti tiedekunnan tenttipäivänä 16.10., 20.11., 11.12., 22.1., 19.2., 18.3., 22.4. tai 13.5.
Kuisma Korhonen
Examin ”yleinen” tentti
687179A Kulttuurintutkimukselliset ja yhteiskunnalliset menetelmät 5 op
Jussi Ojajärvi
Examin ”henkilökohtainen” tentti.
Jussi Ojajärvi
Examin ”henkilökohtainen” tentti.
687181A Luova kirjoittaminen 5 op
Nina Työlahti
Tentti tiedekunnan tenttipäivänä 16.10., 20.11., 11.12., 22.1., 19.2., 18.3., 22.4. tai 13.5.
687182A Estetiikka, poetiikka ja retoriikka 5 op
Pekka Kuusisto
Examin ”henkilökohtainen” tentti.
687183A Kirjallisuuden lajit ja niiden teoria 5 op
Pekka Kuusisto
Examin ”henkilökohtainen” tentti.
687184A Kirjallisuudentutkimuksen valinnainen metodi 5 op
Pekka Kuusisto
Examin ”henkilökohtainen” tentti.
687185A Kansainvälinen vaihto I 10-15 op
Nina Työlahti
Proseminaarintyön ohjaaja
Proseminaarityön ohjaaja (tenttien suhteen siis kypsyysnäyte tentitään hänelle Examissa).
HUOM. Muista antaa tiedekunnan pyytämä "kandipalaute" suoritettuasi kandidaaatin tutkinnnon.
Tentit ennalta sovittuina Examin ”henkilökohtaisina” tentteinä, ellei alla toisin mainita.
Kuisma Korhonen
687123S Kirjallisuuden teoria I 10 op
Kuisma Korhonen (tai gradun ohjaaja, sovitaan erikseen)
687125S Kulttuurityöharjoittelu ja uraohjaus 5-10 op
Nina Työlahti
687144S Pohjoinen kirjallisuus ja kulttuuri 5-10 op
Nina Työlahti
Tentti tiedekunnan tenttipäivänä 16.10., 20.11., 11.12., 22.1., 19.2., 18.3., 22.4. tai 13.5.
687145S Kirjoittaminen 5-10 op
Jyrki Korpua
Portfolio ja essee(t), neuvottele tentaattorin kanssa.
687146S Kirjallisuus ja filosofia 5-10 op
Kuisma Korhonen
687148S Kirjallisuuden opetus 5-10 op
Nina Työlahti
687151S Kirjallisuuden teoria II 5-10 op
Kuisma Korhonen
687165S Identiteetti, kulttuuri ja yhteiskunta 5-10 op
Jussi Ojajärvi
687166S Syventävä kirjallisuuden lukupaketti 5-10 op
Sisällöstä ja tentaattorista sovitaan graduohjaajan kanssa
687186S Kritiikki ja mediakirjoittaminen 5 op
Jussi Ojajärvi
Portfolio ja essee(t), neuvottele tentaattorin kanssa.
687187S Kirjallisuushistoria 5: Valinnainen kielialue 5 op
Pekka Kuusisto
687188S Kansainvälinen vaihto II 20 op
Kuisma Korhonen
687130S Pro gradu -tutkielma 40 op
Pro gradu -työn ohjaaja
687131S Kypsyysnäyte (maisterin tutkinto, kirjallisuus) 0 op / 0 ov
Pro gradu -työn tiivistelmä vastaa tätä.
711101S Sivuaineen tutkielma (kirjallisuus) 20 op
Kuisma Korhonen
WebOodin opinto-oppaissa on esitetty lyhyesti alan opiskelusta, opintovaatimukset hops -pohjilla, kurssitarjonta ko. vuotena sekä sivuainekokonaisuudet. Tutkintorakenteet (alla) havainnollistavat tutkintovaatimuksia ja opintojen aikataulua. Lisäksi tutkinto-ohjelmakohtaisissa opinto-oppaissa (pdf) (alla) esitetään tutkintovaatimukset eri suuntautumisilla, ohjeellinen suoritusaikataulua sekä laajemmin tietoa alan opinnoista.
Perehdy lisäksi Moodlen työtilaan (https://moodle.oulu.fi , Luonnontieteellinen tiedekunta) Matematiikan Ohjuri, jossa matematiikan opiskelusta lisätietoa.
Lukuvuonna 2019-20 opintonsa aloittavat:
Tutkintorakenteet:
- Matemaattisten ja fysikaalisten tieteiden tutkinto-ohjelma, LuK
- Matemaattisten aineiden opettaja, LuK
- Matemaattisten tieteiden maisteriohjelma, FM
Opinto-oppaat (pdf):
- Matemaattisten ja fysikaalisten tieteiden tutkinto-ohjelma (LuK), myös Matemaattisten aineiden opettaja (LuK)
- Matemaattisten tieteiden maisteriohjelma FM
Lukuvuonna 2018-19 opintonsa aloittaneet:
Opinto-oppaat (pdf):
- Matemaattisten ja fysikaalisten tieteiden tutkinto-ohjelma, myös Matemaattisten aineiden opettaja (LuK)
- Matemaattisten tieteiden maisteriohjelma (FM)
Lukuvuonna 2017-18 opintonsa aloittaneet:
Opinto-oppaat (pdf):
- Matemaattisten ja fysikaalisten tieteiden tutkinto-ohjelma, myös Matemaattisten aineiden opettaja (LuK)
- Matemaattisten tieteiden maisteriohjelma (FM)
Vanhemmat opinto-oppaat:
Lukujärjestykset tehdään Tuudossa (lataa sovellus kännykkääsi).
Opintojen rakenteet (opetussuunnitelma) aiemmille vuosikursseille (2016 ja ennen aloittaneille) löytyy pääsääntöisesti WebOodin HOPSin rakenteesta. Kandidaatin tutkinto tehdään opintojen aloitusvuoden mukaisella opetussuunnitelmalla, DI-tutkinto opintosuunnan valintavuoden syksyn opetussuunnitelmalla. Uudet HOPS-pohjat tulevat Oodiin käyttöön kunkin lukuvuoden alkaessa, elokuun 1. päivänä
- TkK Prosessitekniikka 2020-2021
- TkK Ympäristötekniikka 2020-2021
- DI Prosessitekniikka 2020-2021
- DI Ympäristötekniikka 2020-2021
- TkK prosessi- ja ympäristötekniikka 2019-2020
- DI prosessitekniikka 2019-2020
- DI ympäristötekniikka 2019-2020
- TkK prosessi- ja ympäristötekniikka 2018-2019
- DI Prosessitekniikka 2018-2019
- DI Ympäristötekniikka 2018-2019
- TkK prosessi- ja ympäristötekniikka 2017-2018
- DI Prosessitekniikka 2017-2018
- DI Ympäristötekniikka 2017-2018
- TkK prosessitekniikka 2016-2017
- TkK ympäristötekniikka 2016-2017
- DI prosessi- ja ympäristötekniikka 2016-2017
Opetussunnitelmatyötä tehdään jatkuvasti ja kurssit muuttuvat tarpeen mukaan. Muutos on tarkoitettu hyväksi, mutta aiheuttaa tietysti epävarmuuksia. Muutokset pyritään kirjaamaan WebOodin kurssikuvauksiin (uusiin ja vanhoihin), mutta jos kurssi "katoaa" etkä tiedä millä se korvautuu, ota yhteyttä opintoneuvojaan: Saara Luhtaanmäki (saara.luhtaanmaki (at) oulu.fi).
WebOodin opinto-oppaissa on esitetty lyhyesti alan opiskelusta, opintovaatimukset hops -pohjilla, kurssitarjonta ko. vuotena sekä sivuainekokonaisuudet. Tutkintorakenteet (alla) havainnollistavat tutkintovaatimuksia ja opintojen aikataulua. Lisäksi tutkinto-ohjelmakohtaisissa opinto-oppaissa (pdf) (alla) esitetään tutkintovaatimukset eri suuntautumisilla, ohjeellinen suoritusaikataulua sekä laajemmin tietoa alan opinnoista.
Perehdy lisäksi Moodlen työtilaan (https://moodle.oulu.fi , Luonnontieteellinen tiedekunta) Fysiikan Ohjuri, jossa fysiikan opiskelusta lisätietoa.
Lukuvuonna 2019-20 opintonsa aloittaville
Tutkintorakenteet:
- Matemaattisten ja fysikaalisten tieteiden tutkinto-ohjelma, LuK
- Matemaattisten aineiden opettaja, LuK
- Fysikaalisten tieteiden maisteriohjelma, FM
Opinto-oppaat (pdf):
- Matemaattisten ja fysikaalisten tieteiden tutkinto-ohjelma (LuK), myös Matemaattisten aineiden opettaja (LuK)
- Fysikaalisten tieteiden maisteriohjelma, FM
Lukuvuonna 2018-19 opintonsa aloittaneet
Opinto-oppaat (pdf):
- Matemaattisten ja fysikaalisten tieteiden tutkinto-ohjelma, myös Matemaattisten aineiden opettaja, LuK
- Fysikaalisten tieteiden maisteriohjelma, FM
Lukuvuonna 2017-18 opintonsa aloittaneet
Opinto-oppaat (pdf):
- Matemaattisten ja fysikaalisten tieteiden tutkinto-ohjelma, myös Matemaattisten aineiden opettaja (LuK)
- Fysikaalisten tieteiden maisteriohjelma (FM)
Vanhemmat opinto-oppaat (pdf):
- Fysiikan tutkinto-ohjelma 2016-17 (LuK, FM)
- Fysiikan tutkinto-ohjelma 2015-16 (LuK, FM)
- Fysiikan tutkinto-ohjelma 2014-15 (LuK, FM)
- Fysiikan tutkinto-ohjelma 2013-14 (LuK, FM)
- Fysiikan tutkinto-ohjelma 2012-13 (LuK, FM)
- Fysiikan tutkinto-ohjelma 2011-12 (LuK, FM)
- Fysiikan tutkinto-ohjelma 2010-11 (LuK, FM)
- Fysiikan tutkinto-ohjelma 2009-10 (LuK, FM)
- Fysiikan tutkinto-ohjelma 2008-09 (LuK, FM)
Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkinto-ohjelma sisältää kaksi erillistä opintosuuntaa, Rakennesuunnittelun sekä Yhdyskuntatekniikan.
Rakennesuunnittelu (ja rakentamisteknologia) tähtäävät erikoisosaamiseen rakenteiden suunnitteluun teräksestä, puusta ja betonista. Rakenteet on suunniteltava ja mitoitettava tarkasti kestämään vaadittua rasitusta. Oululaiset rakennesuunnittelun diplomi-insinöörit ovat tunnettuja niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa suurien siltojen, hallien ja muiden rakennusten suunnittelijoina. Rakentamisteknologiassa koneita ja koneautomaatiota sovelletaan rakennusten ja maarakenteiden rakennus- ja suunnittelutyössä.
(Vesi- ja )yhdyskuntatekniikka antaa yhdyskuntien toiminnan perustana olevan infrastruktuurin keskeisten osa-alueiden suunnittelussa, rakentamisessa, ylläpidossa ja korjaamisessa tarvittavat perustiedot ja -taidot. Tyypillisiä työnantajia ovat infra-alan suunnittelutoimistot ja urakointiliikkeet, tie- ja rautatiesektorin hallinto sekä kuntien teknisestä toimesta vastaavat virastot.
Opetussuunnitelmista löydät suunnitellut opintokokonaisuudet ja periodisen aikataulun. Opiskelija noudattaa pääsääntöisesti aloitusvuotensa opetussuunnitelmaa:
Konetekniikan ja Ympäristötekniikan kandidaatit ja opiskelijat, joilla on opinto-oikeus ympäristötekniikan tai konetekniikan opintoihin voivat hakeutua DI-opintoihin uuteen ohjelmaan. Vaihtaminen on tehty joustavaksi 2018 ja aiemmin aloittaneille. 2019 syksyllä alkava oma kandidaattikoulutus muuttaa siirtymäsäännöt.
- Tarkemmat hakuohjeet Erillisvalinta Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan (DI) tutkinto-ohjelmaan
- Ohjeita siirtymiseen Ympäristötekniikan kandidaattiohjelmasta (vaaditut täydentävät opinnot yms)
Tietojenkäsittelytieteiden tutkinto-ohjelmassa voidaan suorittaa luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (LuK, 180 op), joka on alempi korkeakoulututkinto ja filosofian maisterin tutkinto (FM, 120 op), joka on ylempi korkeakoulututkinto. LuK-tutkinnon pakolliset opinnot ovat samat kaikille opiskelijoille. FM-tutkinnossa on kaksi suuntautumisvaihtoehtoa: Tietojärjestelmät ja Ohjelmistotuotanto. Lisäksi FM-tutkinnon voi suorittaa kansainvälisessä maisteriohjelmassa, GS3D.
Lisätietoa opinnoista ja suuntautumisvaihtoehdoista löydät opinto-oppaasta.
WebOodiin on koottu tietojenkäsittelytieteiden kurssit ja rakenteet. Täydentävää tietoa on saatavilla tutkinto-ohjelman opinto-oppaasta. Tältä sivulta voit ladata myös tiedekunnan vanhan opinto-oppaan, johon nämä tiedot on koottu.
Tietojenkäsittelytieteen tutkinto-ohjelman opintojen rakennekaaviot 2020-2021
- LuK Tietojenkäsittelytieteet 2020-2021
- FM Tietojenkäsittelytieteet 2020-2021
- Master´s Degree Programme in Software, Systems and Services Development in the Global Environment 2020-2021
Tietojenkäsittelytieteen tutkinto-ohjelman opintojen rakennekaaviot 2019-2020
- LuK Tietojenkäsittelytieteet 2019-2020
- FM Tietojenkäsittelytieteet 2019-2020
- Master´s Degree Programme in Software, Systems and Services Development in the Global Environment GS3D 2019-2020
- TOL curriculum 2019-2020 replacement table
Tietojenkäsittelytieteen tutkinto-ohjelman opintojen rakennekaaviot 2018-2019
- LuK Tietojenkäsittelytieteet 2018-2019
- FM_Tietojenkäsittelytieteet 2018-2019
- FM_ICT muuntokoulutus_Tietojenkäsittelytieteet 2018-2019
- Master´s Degree Programme in Software, Systems and Services Development in the Global Environment_GS3D_2018-2019
- European Masters in Software Engineering_ EMSE_2018-2019
Tietojenkäsittelytieteen tutkinto-ohjelman opintojen rakennekaaviot 2017-2018
- Luonnontieteen kandidaatti
- Filosofian maisteri
- European Masters Programme in Software Engineering, double degree
- Software, Systems and Services Development in the Global Environment (GS3D)
- Työvoimakoulutuksena toteutettava tietojenkäsittelytieteiden filosofian maisterin tutkinto / ohjelmistotuotanto
Vanhat opinto-oppaat
Kemian tutkintorakenteet 2020-2021 LuK: kemisti, AO: kemia+fysiikka, AO: kemia+matematiikka FM: kemisti, aineenopettaja Kemian tutkinto-ohjelman oppaita: Opintojaksojen opetusajat nähtävissä WebOodissa. Myös opinto-opas on WebOodissa (oodiopas). WebOodin tietoja voi katsella ilman sisäänkirjautumista. Aikaisemmin opintonsa aloittaneiden opinto-oppaita liitteenä:
kemian_opinto-opas_2014_2015.pdfKemian_opinto-opas_2013-2014.pdfKemian_opinto-opas_2012-2013.pdfOPINTO-OPAS_2015-2016_19082015.pdfkemian_opinto-opas_2016-2017.pdf
Koulutusohjelmien opetussuunnitelmia kehitetään vuosittain. Tärkeä osa kehitystyötä on opinto-oppaiden päivittäminen, johon kuuluu suoritettavien kurssien listaus. Kurssilistauksen yhteydessä kursseja voidaan esimerkiksi korvata toisilla, perustaa uusia, lakkauttaa tai yhdistää toisiinsa.
Pääsääntöisesti opiskelijat suorittavat tutkintonsa aloitusvuonna voimassa olleen opinto-oppaan mukaisesti. Opintojen edetessä on mahdollista, että alkuperäisessä opinto-oppaassa mainituille kursseille on tapahtunut edellä mainittuja muutoksia, eikä niitä enää järjestetä oppaassa mainitussa muodossa. Parhaiten opetustarjonta löytyy koulutusalakohtaisesti tai hakutoiminnolla Weboodista.
Alla on yhteenvetoja opinto-oppaisiin tehdyistä kurssimuutoksista. Mikäli itselle suoritettavaksi kuuluvat kurssit askarruttavat, on syytä kääntyä omaopettajan tai koulutussuunnittelijan puoleen.
Osa kursseista on kokonaan poistunut koulutusohjelmasta. Ellei niille ole nimetty korvaavaa kurssia, niiden tilalle saa ottaa vastaavantasoisia aineopinto- tai syventäviä kursseja, mutta asiasta on ensin erikseen neuvoteltava opintoneuvojan ja koulutusohjelman vastuuprofessorin kanssa.
Alla olevista linkeistä löydät elektroniikan ja tietoliikennetekniikan tutkintorakennekaaviot aloitusvuoden mukaan. Uudet opinto-oppaat löytyvät WebOodista ja vanhat tämän sivun alaosasta.
Opintojen rakennekaaviot 2020-2021
- Elektroniikka ja tietoliikennetekniikka, tekniikan kandidaatti (3v) ja diplomi-insinööri (2v)
- Elektroniikka ja tietoliikennetekniikka, diplomi-insinööri (2v)
- The International Master’s Degree Programme in Wireless Communications Engineering (WCE) (2y)
Opintojen rakennekaaviot 2019-2020
- Elektroniikka ja tietoliikennetekniikka, tekniikan kandidaatti (3v) ja diplomi-insinööri (2v)
- Elektroniikka ja tietoliikennetekniikka, diplomi-insinööri (2v)
- The International Master’s Degree Programme in Wireless Communications Engineering (WCE) (2y)
Opintojen rakennekaaviot 2018-2019
- Elektroniikka ja tietoliikennetekniikka, tekniikan kandidaatti (3v) ja diplomi-insinööri (2v)
- Elektroniikka ja tietoliikennetekniikka, diplomi-insinööri (2v)
- The International Master’s Degree Programme in Wireless Communications Engineering (WCE) (2y)
Opintojen rakennekaaviot 2017-2018
- Sähkötekniikka, tekniikan kandidaatti (3v) ja diplomi-insinööri (2v)
- Sähkötekniikka, diplomi-insinööri (2v)
- The International Master’s Degree Programme in Wireless Communications Engineering (WCE) (2y)
Opinto-oppaat
- Opinto-opas 2019-2020 Elektroniikka ja tietoliikennetekniikka
- Opinto-opas 2018-2019 Elektroniikka ja tietoliikennetekniikka
- Opinto-opas 2017-2018 Sähkötekniikka
- Opinto-opas 2016-2017 Sähkötekniikka
- Rakennekaavio 2016 aloittaneille
- Opinto-opas 2015-2016 Sähkötekniikka
- TTK Opinto-opas 2013-2015
- TTK Opinto-opas 2012-2013
- TTK Opinto-opas 2011-2012
- TTK Opinto-opas 2010-2011
- TTK Opinto-opas 2008-2010
- TTK Opinto-opas 2007-2008
- TTK Opinto-opas 2006-2007
- TTK Opinto-opas 2005-2006
- TTK Opinto-opas 2004-2005
- TTK Opinto-opas 2002-2004 [pdf (2386KB)]
- TTK Opinto-opas (sähkötekniikan osasto) 2001-2002 [pdf]
- TTK Opinto-opas 2000-2002 [rtf, zip]
- TTK Opinto-opas 1998-2000 [pdf, zip]
- TTK Opinto-opas 1996-1998
Opintojen rakennekaaviot aloitusvuoden mukaan
- Tekniikan kandidaatin tutkinto : 2015-2018, 2019, 2020
- Diplomi-insinöörin tutkinto (maisteriohjelma): 2015-2018, 2019, 2020
Tekniikan sivuaine
-
Tekniikan sivuaineet ja suositeltavat kokonaisuudet (kevät 2018)
Korvaavuuslistat (opintojaksot ennen vuotta 2015 ja nykyiset vastaavuudet)
LuK -tutkinto biokemiasta Biokemian LuK-opinnot kestävät kolme vuotta ja maisteriopinnot kaksi vuotta. Kolmevuotinen biokemian LuK-tutkinto koostuu seuraavista opintokokonaisuuksista: Tiedekunnan tavoitteena on tehdä korkealaatuista opetustyötä ja tutkimusta, jonka mahdollistaa erittäin kansainvälinen, asiantunteva tutkimushenkilökunta. Tiedekunnan yhteinen työskentelykieli on englanti, mutta LuK-tutkinnon opetus tapahtuu pääasiassa suomeksi lukuun ottamatta muutamia kursseja, jotka opetetaan englanniksi jo ensimmäisestä vuodesta alkaen. Opinnot on suunniteltu niin, että täysipäiväisesti opiskeleva opiskelija voi suorittaa LuK -tutkinnon kolmessa vuodessa. Pakolliset opinnot järjestetään opintojen alussa ja ne ovat yhteisiä kaikille opiskelijoille. Toisen ja kolmannen vuoden aikana opiskelijat valitsevat tulevaisuuden suunnitelmiensa kannalta olennaisia kursseja. Opiskelijalla on myös mahdollisuus lähteä opiskelemaan ulkomaille LuK -opintojen aikana kolmannen vuoden keväällä, jolloin ei järjestetä pakollisia kursseja. LuK -tutkinnon voi suorittaa myös kansainvälisellä opiskelijavaihdolla, jolloin opintoihin kuuluu pakollisia kieliopintoja kohdemaan mukaisesti helpottamaan sopeutumista vaihtopaikkaan. Opiskelija voi valita kumman tahansa LuK -tutkinnon ja hänellä on mahdollisuus vaihtaa vapaasti normaalista LuK tutkinnosta kansainvälisen opiskelijavaihdon sisältävään tutkintoon. Suoritettuaan LuK-tutkinnon opiskelija voi jatkaa suoraan maisteriopinnoilla ilman erillistä hakua.LuK -tutkinto
Biokemian perusopinnot
32 op
Biokemian aineopinnot
56 op
Kypsyysnäyte
0 op
Kemia
20 op
Biologia ja tilastotieto
18 op
Valinnaiset opinnot
48 op
Kieli- ja viestintäopinnot
6 op
Yhteensä vähintään
180 op
LuK-tutkinnon ensimmäisen vuoden ja toisen vuoden syyslukukauden biokemian kurssit (luento-osat) järjestetään Linnanmaan kampuksella. Biokemian kurssien laboratorio-osuudet sekä kaikki muut biokemian kurssit järjestetään Kontinkankaan kampuksella.
- Opinto-opas 2016-2017 WebOodissa, josta löytyvät myös kurssien tarkemmat aikataulut.
- LuK-opintojen rakennekaavio 2016-2017
- LuK-opintojen rakennekaavio 2017-2018
- LuK-opintojen rakennekaavio 2017-2018 kansainvälisellä vaihdolla
- LuK-opintojen rakennekaavio 2018-19 (sis. kv-vaihdon)
- LuK-opintojen rakennekaavio 2019-20 (sis. kv-vaihdon)
- Opinto-opas 2016-2017 PDF:nä
- Opinto-opas 2014-2015
Oulun yliopistossa tekniikkaa opiskellaan, opetetaan ja tutkitaan läheisessä yhteistyössä muiden tieteenalojen kanssa. Opiskelija hankkii vankan teoreettisen pohjakoulutuksen ja oman alansa asiantuntijuuden - niillä pärjää erinomaisesti tulevaisuuden työmarkkinoilla.
Tekniikkaa voi opiskella kahdessa tiedekunnassa: teknillisessä tiedekunnassa ja tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa.
Opintojen suunnittelu
Opiskelija laatii WebOodiin opintojen (sekä kandidaattivaiheen, että diplomi-insinöörivaiheen) alussa HOPSin. HOPS kertoo mitä opintoja opintopolulle kuuluu. Opintojen periodiaikataulut löytyvät tutkinto-ohjelmien rakennekaavioista, opetussuunnitelmista. Tarkemmat aikataulut ovat WebOodissa, josta ne voi poimia kalenteriin. Tuudo on tähän hyvä apuväline. Opintojen suunnittelussa auttavat omaopettajat ja opintoneuvoja.
Opetusperiodit ovat lukuvuonna 2019-2020 seuraavat:
- Periodi 1: 02.09.2019 - 25.10.2019 (8 viikkoa)
- Periodi 2: 28.10.2019 - 20.12.2019 (8 viikkoa)
- Periodi 3: 07.01.2020 - 06.03.2020 (9 viikkoa)
- Periodi 4: 09.03.2020 - 08.05.2020 (9 viikkoa)
Lukuvuoden 2020-2021 aikataulut löytyvät opintojen rakennekaavioista:
Opintojen rakennekaaviot 2019 aloittaneille opiskelijoille:
Opintojen rakennekaaviot 2018 aloittaneille opiskelijoille:
Tutkintorakenteet lukuvuonna 2020-2021 alkavissa opinnoissa
Erityispedagogiikka KK
Erityispedagogiikka KM
Varhaiskasvatuksen erityisopettaja KM
Tutkintorakenteet 2017, 2018 ja 2019 alkaneissa opinnoissa
Erityispedagogiikka, KK
Erityispedagogiikka, KM
Varhaiskasvatuksen erityisopettaja, erityispedagogiikan maisteriohjelma, KM
(Pieniä muutoksia voi olla 2017 tai sitä aiemmin aloittaneilla opintojen ajoitukseen tai pedagogisten määrittelyyn liittyen. Kysy tarvittaessa lisää koulutussuunnittelijalta.)
Erityispedagogiikan kandidaattivaiheen rinnastustaulukko opsit 2017-2020 ja 2020-2021
Erityispedagogiikan maisterivaiheen rinnastustaulukko opsit 2017-2020 ja 2020-2021
Varhaiskasvatuksen erityisopettajan rinnastustaulukko opsit 2019-2020 ja 2020-2021
Erityispedagogiikan kandidaatti- ja maisterivaiheen rinnastustaulukko ops 2015-2017 ja 2017-2018
Tutkintorakenteet 2020 alkavissa opinnoissa
Intercultural Teacher Education, BA
Intercultural Teacher Education, MA
Tutkintorakenteet 2017, 2018 ja 2019 alkaneissa opinnoissa
Intercultural Teacher Education, BA
Intercultural Teacher Education, MA
ITE:n kandidaattivaiheen rinnastustaulukko ops 2015-2017 ja 2017-2018
ITE:n maisterivaiheen rinnastustaulukko ops 2015-2017 ja 2017-2018
Vuosikurssi-infot kevät 2020
1.-2. vuosikurssin info, kevät 2020
3. vuosikurssin info, kevät 2020
Tutkintorakenteet 2020-2021
Tutkintorakenteet 2017, 2018 ja 2019 alkaneissa opinnoissa
Luokanopettaja, KK
Luokanopettaja, KM
Luokanopettajaksi pätevöittävä maisteriohjelma, KM
Opetussuunnitelman uudistukseen liittyvät rinnastustaulukot sekä lo-koulutusten painotteisten opintojen tarjoaminen lukuvuosina 2017-2020
Luokanopettajan kandidaattivaiheen rinnastustaulukko ops 2017-2020 ja 2020-2021
Luokanopettajan maisterivaiheen rinnastustaulukko ops 2017-2020 ja 2020-2021
Siirtymäsäännökset luokanopettajan suuntautumisessa opsin 2020-2021 tullessa voimaan
Luokanopettajan kandidaattivaiheen rinnastustaulukko ops 2015-2017 ja 2017-2018
Luokanopettajan maisterivaiheen rinnastustaulukko ops 2015-2017 ja 2017-2018
Luokanopettajaksi pätevöittävän maisterikoulutuksen rinnastustaulukot ops 2015-2017 ja 2017-2018
Opetussuunnitelman siirtymävaiheessa huomioitavaa luokanopettajakoulutuksissa/ohjeita opintojen nopeuttamiseen lkv 2017-2018
Vanhan opetussuunnitelman mukaisten puuttuvien tekstiilintyön ja teknisen työn opintojen suorittaminen
Teknon painotteisten opintojen toteutuminen lukuvuosina 2017-2020
Teknon painotteisten opintojen toteutuminen eri vuosikurssien näkökulmasta
Taikan painotteisten opintojen toteutuminen lukuvuosina 2017-2020
Taikan painotteisten opintojen toteutuminen eri vuosikurssien näkökulmasta
Tutkintorakenteet 2020-2021
Syventävien valinnaisten toteutus 2020-2024
Tutkintorakenteet 2017, 2018 ja 2019 alkaneissa opinnoissa
Rinnastustaulukot ja siirtymäsäännökset OPS 2017-2020
Musiikkikasvatuksen rinnastustaulukko KK
Musiikkikasvatuksen rinnastustaulukko KM
Edellisten OPSien rakenteita
Musiikkikasvatus OPS 2015-2016 KK
Musiikkikasvatus OPS 2015-2016 KM
Tärkeitä dokumentteja!
Tarkennus pedagogisten opintojen korvaavuustaulukkoon 2016-2017
Tutkintorakenteet vuonna 2020 alkavissa opinnoissa
Kasvatustiede, Opetus- ja kasvatusalan tutkinto-ohjelma KK 2020-2021
Kasvatuspsykologia, Opetus- ja kasvatusalan tutkinto-ohjelma KK 2020-2021
Tutkintorakenteet 2017, 2018 ja 2019 alkaneissa opinnoissa
Kasvatustiede, KK: pääaine kasvatuspsykologia, pääaine kasvatustiede
Pedagogiset instituutiot ja asiantuntijuus, KM (Kasvatustiede)
Kasvatuspsykologia, KM
Tutkintorakenteet vuonna 2020 alkavissa opinnoissa
Varhaiskasvatus, Opetus- ja kasvatusalan tutkinto-ohjelma KK 2020-2021
Tutkintorakenteet 2017, 2018 ja 2019 alkaneissa opinnoissa
Rinnastustaulukot ja siirtymäsäännökset
Varhaiskasvatuksen kandidaattivaiheen rinnastustaulukko OPS 2017-2019 = OPS 2020-2022
Varhaiskasvatuksen kandidaattivaiheen rinnastustaulukko OPS 2016-2017 = OPS 2017-2019
Syksyn 2019 infot
Kevään 2020 infot
Varhaiskasvatuksen maisteri-info (sis. valmistuminen kandiksi)
Tutkintorakenteet vuonna 2020 alkavissa opinnoissa
Kasvatustiede, Opetus- ja kasvatusalan maisteriohjelma KM 2020-2021
Kasvatuspsykologia, Opetus- ja kasvatusalan maisteriohjelma KM 2020-2021
Varhaiskasvatus, Opetus- ja kasvatusalan maisteriohjelma KM 2020-2021
Tutkintorakenteet 2017, 2018 ja 2019 alkaneissa opinnoissa
Pedagogiset instituutiot ja asiantuntijuus, KM
Kasvatuspsykologia, KM
Learning, Education and Technology (LET), KM sekä Education and Globalisation (EDGLO), KM tutkintorakenteet löytyvät ko. koulutuksen valitsemalla (englanninkielisellä sivulla).
Rinnastustaulukot ja siirtymäsäännökset
Kasvatustiede
Varhaiskasvatus
Pedagogiset instituutiot ja asiantuntijuus KM OPS 2017-2019 = Varhaiskasvatus KM OPS 2020-2022
Varhaiskasvatus KM OPS 2016-2017 = Pedagogiset instituutiot ja asiantuntijuus KM OPS 2017-2019
Kevään 2020 infot
Varhaiskasvatuksen maisteri-info (sis. valmistuminen kandiksi)
Arkkitehtuurin yksikössä annettavan opetuksen tavoitteena on, että sieltä valmistuvat ovat työssään osaavia ja vastuullisia arkkitehtuurikentän toimijoita. Opiskelijoille tarjoutuu jo opintojen aikana mahdollisuuksia osallistua erilaisiin suunnittelukilpailuihin sekä tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.
Arkkitehtuurin tekniikan kandidaatin tutkinnossa (180 op) opetus painottuu arkkitehtuurin perusteiden ja arkkitehtonisen muodonannon hallintaan. Tekniikan kandidaatin tutkinto sisältää kaikille pakollisia perus- ja aineopintoja, opintosuunnalle valmistavia opintoja sekä valinnaisia opintoja. Kandidaatin tutkinnon päättää henkilökohtainen opinnäyte eli kandidaatintyö, ja siihen liittyvä seminaari.
Tekniikan kandidaatin tutkinnon rakennekaavio 2020-21
Tekniikan kandidaatin tutkinnon rakennekaavio 2019-20
Arkkitehdin tutkintoon johtava moduulirakenteinen maisteriohjelma (120 op) koostuu opintosuuntien moduuleista, täydentävistä ja syventävistä moduuleista sekä diplomityöstä. Kunkin moduulin (=’korin’) laajuus on 30 op ja sen sisältämät opintojaksot on integroitu yhden lukukauden mittaisiksi studiokursseiksi. Korien sisältämien opintojaksojen luennot ja harjoitustyöt tukevat toisiaan muodostaen siten yhden laajemman kokonaisuuden. Osa arkkitehdin tutkinnon kursseista on integroitu kansainväliseen maisteriohjelmaan (Master's Degree Programme in Architecture) ja ne opetetaan englanniksi. Diplomityö (30 op) on arkkitehdin tutkinnon päättävä henkilökohtainen opinnäytetyö, joka voi olla joko kuvallinen ja suunnitelmapainotteinen tai kirjallinen ja tutkielmapainotteinen. Diplomityö on julkinen opinnäyte, jonka tekijä esittelee arkkitehtuurin yksikön yhteisessä diplomityöseminaarissa. Diplomityöseminaareja järjestetään kahdesti lukukaudessa.
Arkkitehtuurin maisteriohjelma sisältää kolme eri opintosuuntaa:
- Yhdyskuntasuunnittelun opintosuunta
- Rakennussuunnttelun opintosuunta
- Architectural Design –opintosuunta
Lääketieteen tekniikka (TtM) tutkintorakenteet
Tutkintorakenne 2020 - 2022
Tutkintorakenne 2019 - 2021
Tutkintorakenteet 2018 - 2020
- Lääketieteen tekniikan maisteriohjelma (Diplomi-insinööri, DI / Terveystieteiden maisteri, TtM)
- Master´s Programme in Biomedical Engineering (Master of Health Sciences / Master of Science (Technology) – kv-ohjelma
Tutkintorakenteet 2017 - 2019
- Lääketieteen tekniikan tutkinto-ohjelma (Terveystieteiden maisteri, TtM)
- Master Programme in Biomedical Engineering: Biomechanics and Imaging (Master of Health Sciences, MHSc) – kv-ohjelma
Hyvinvointitekniikan tutkinto-ohjelman opinto-oppaat löytyvät hyvinvointitekniikan Sinulle-sisällöistä.
Hyvinvointitekniikan koulutusohjelma / tutkinto-ohjelma
Opinto-opas 2016-2017
Opinto-opas 2015-2016
Opinto-oppaat 2014-2015
- Peruskoulutuksen opas 2014-2015. Tietoa opiskelusta lääketieteellisessä tiedekunnassa.
- Hyvinvointitekniikan koulutusohjelma
Opinto-oppaat 2013-2014
- Peruskoulutuksen opas 2013-2014. Tietoa opiskelusta lääketieteellisessä tiedekunnassa.
- Hyvinvointitekniikan koulutusohjelma
Opinto-oppaat 2012-2013
- Peruskoulutuksen opas 2012-2013. Tietoa opiskelusta lääketieteellisessä tiedekunnassa.
- Hyvinvointitekniikan koulutusohjelma
Opinto-oppaat 2011-2012
- Peruskoulutuksen opas 2011-2012. Tietoa opiskelusta lääketieteellisessä tiedekunnassa.
- Hyvinvointitekniikan koulutusohjelma
Opinto-oppaat 2010-2011
- Peruskoulutuksen opas 2010-2011. Tietoa opiskelusta lääketieteellisessä tiedekunnassa.
- Hyvinvointitekniikan koulutusohjelma
Opinto-oppaat 2009-2010
- Peruskoulutuksen opas 2009-2010. Tietoa opiskelusta lääketieteellisessä tiedekunnassa.
- Hyvinvointitekniikan koulutusohjelma
Opinto-opas 2008-2009
Opinto-opas 2007-2008 (osa lääketieteellisen tiedekunnan opasta)
Opinto-opas 2006-2007 (osa lääketieteellisen tiedekunnan opasta)
Opinto-opas 2005-2006 (osa lääketieteellisen tiedekunnan opasta)
Tutkintorakenteet 2020 alkavissa opinnoissa sekä hoitotieteen suuntautumisvaihtoehtohaku 2019-2020
- Terveystieteiden tutkinto-ohjelma (3v + 2v): terveystieteiden kandidaatti (TtK)
- Hoitotieteen maisteriohjelma (TtM)
- Terveyshallintotieteen maisteriohjelma (TtM)
- Terveystieteiden opettajan maisteriohjelma (TtM)
Hoitotieteen suuntautumisvaihtoehtohaku 2019-2020
Haku koskee vain vuoden 2018 (tai aikaisemmassa) opiskelijavalinnassa Terveystieteiden tutkinto-ohjelmaan (3v + 2v), Hoitotieteen hakukohteeseen hyväksyttyä opiskelijaa, jonka maisterivaiheen opiskeluoikeutta ei ole aikaisemmin täsmennetty.
Mikäli olet saanut opiskeluoikeutesi Terveystieteiden tutkinto-ohjelman (terveystieteiden kandidaatti ja terveystieteiden maisteri, 3v + 2v) Hoitotieteen hakukohteen kautta kevään 2018 opiskelijavalinnassa, sinulle taataan opiskelupaikka joko hoitotieteen tai terveystieteiden opettajan suuntautumisvaihtoehtoon maisterivaiheessa. Ennen maisterivaiheeseen siirtymistä suuntautumisvaihtoehtosi täsmennetään hakemuksesta, joka sinun tulee tehdä erikseen ilmoitettavana ajankohtana hakuohjeiden mukaisesti. Terveystieteiden opettajan maisteriohjelmaan siirtyvällä tulee olla suoritettuina kasvatustieteen tai aikuiskasvatustieteen perusopinnot.
Lukuvuoden 2019-2020 hakuaika hoitotieteen ja terveystieteiden opettajan suuntautumisvaihtoehtoihin alkaa 4.5.2020 ja päättyy 18.5.2020 klo 15.00. Hakuohjeet ja valintakriteerit löydät täältä: Hakuohje (2019-2020) hoitotieteen ja terveystieteiden opettajan suuntautumisvaihtoehtoihin.
Tutkintorakenteet 2019 alkavissa opinnoissa
- Hoitotieteen maisteriohjelma (TtM)
- Terveyshallintotieteen maisteriohjelma (TtM)
- Terveystieteiden opettajan maisteriohjelma (TtM)
Tutkintorakenteet 2018 alkavissa opinnoissa
- Terveystieteiden tutkinto-ohjelma
- Terveystieteiden maisterivaiheen tutkintorakenteet
Tutkintorakenteet 2017 alkavissa opinnoissa
- Terveystieteiden tutkinto-ohjelma
- Terveystieteiden maisterivaiheen tutkintorakenteet
Opinto-oppaat 2016-2017
- Hoitotieteen tutkinto-ohjelma
- Terveyshallintotieteen tutkinto-ohjelma
- Terveystieteiden opettajan tutkinto-ohjelma
Opinto-oppaat 2015-2016
- Hoitotieteen tieteenalaohjelma
- Terveyshallintotieteen tieteenalaohjelma
- Terveystieteiden opettajan koulutusohjelma
Opinto-oppaat 2014-2015
- Peruskoulutuksen opas 2014-2015. Tietoa opiskelusta lääketieteellisessä tiedekunnassa.
- Hoitotieteen tieteenalaohjelma
- Terveyshallintotieteen tieteenalaohjelma
- Terveystieteiden opettajan koulutusohjelma
Opinto-oppaat 2013-2014
- Peruskoulutuksen opas 2013-2014. Tietoa opiskelusta lääketieteellisessä tiedekunnassa.
- Hoitotieteen tieteenalaohjelma
- Terveyshallintotieteen tieteenalaohjelma
- Terveystieteiden opettajan koulutusohjelma
- Master's Degree Programme in Health and Wellbeing in the Circumpolar Area
Opinto-oppaat 2012-2013
- Peruskoulutuksen opas 2012-2013. Tietoa opiskelusta lääketieteellisessä tiedekunnassa.
- Hoitotieteen tieteenalaohjelma
- Terveyshallintotieteen tieteenalaohjelma
- Terveystieteiden opettajan koulutusohjelma
- Master's Degree Programme in Health and Wellbeing in the Circumpolar Area
Opinto-oppaat 2011-2012
- Peruskoulutuksen opas 2011-2012. Tietoa opiskelusta lääketieteellisessä tiedekunnassa.
- Hoitotieteen tieteenalaohjelma
- Kliinisen laboratoriotieteen tieteenalaohjelma
- Radiografian tieteenalaohjelma
- Terveyshallintotieteen tieteenalaohjelma
- Terveystieteiden opettajan koulutusohjelma
- Master's Degree Programme in Health and Wellbeing in the Circumpolar Area
Opinto-oppaat 2010-2011
- Peruskoulutuksen opas 2010-2011. Tietoa opiskelusta lääketieteellisessä tiedekunnassa.
- Hoitotieteen tieteenalaohjelma
- Kliinisen laboratoriotieteen tieteenalaohjelma
- Radiografian tieteenalaohjelma
- Terveyshallintotieteen tieteenalaohjelma
- Terveystieteiden opettajan koulutusohjelma
Opinto-oppaat 2009-2010
- Peruskoulutuksen opas 2009-2010. Tietoa opiskelusta lääketieteellisessä tiedekunnassa.
- Hoitotieteen tieteenalaohjelma
- Kliinisen laboratoriotieteen tieteenalaohjelma
- Radiografian tieteenalaohjelma
- Terveyshallintotieteen tieteenalaohjelma
- Terveystieteiden opettajan koulutusohjelma
Opinto-oppaat 2008-2009
Opinto-opas 2007-2008
Opinto-opas 2006-2007
Opinto-opas 2005-2006
Sisältö
Prekliininen vaihe
Kliininen vaihe
Tartuntatautilaki
Tutkintorakenteet
Prekliininen vaihe: 1.-2. lukuvuosi (DC1 - DC4)
Kaksi ensimmäistä vuotta hammaslääkärin opinnoissa järjestetään pääsääntöisesti lääkärikoulutuksen kanssa yhdessä. Tämä takaa riittävät lääketieteelliset perustiedot opintojen kliiniseen vaiheeseen. Kahtena ensimmäisenä lukuvuotena järjestetään myös hammaslääketieteeseen johdattavaa opetusta, jonka tavoitteena on syventää tietämystä kasvojen ja suun alueen normaalikehityksestä ja toiminnasta. Lisäksi opetuksessa annetaan perustietoa suun terveyden ylläpidosta ja suusairauksien hoidosta perus- ja erikoissairaanhoidossa.
Kliiniseen vaiheeseen siirtyminen
Haku kliiniseen vaiheeseen ajoittuu 2. lukuvuoden keväälle (DC4). Kliinisiin opintoihin siirtyvän opiskelijan tulee jättää hakemus koulutuksen lähipalvelupisteeseen erikseen ilmoitettavaan määräaikaan mennessä.
Lääketieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston tekemän päätöksen (C13/25.8.1998) mukaan kliiniseen vaiheeseen siirtyvillä opiskelijoilla on oltava kahden ensimmäisen vuoden prekliiniset opinnot suoritettuna ensimmäisen kliinisen lukukauden (C5) loppuun mennessä. Kliinisen vaiheen elokuussa aloittavilla voi kuitenkin olla suorittamatta enintään yksi prekliinisen vaiheen lopputenteistä. Lopputentti suoritetaan seuraavista oppiaineista: anatomia, lääketieteellinen biokemia ja molekyylibiologia, fysiologia, mikrobiologia sekä farmakologia ja toksikologia.
Hammaslääketieteen kandidaatin arvo
Hammaslääketieteen opiskelijalle, joka on suorittanut tutkintoon johtavista opinnoista koulutusyksikön määräämät vähintään kahden ensimmäisen vuoden opinnot, myönnetään hammaslääketieteen kandidaatin arvo (Asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004).
Kahden ensimmäisen vuoden opintosuoritukset tarkistetaan kliiniseen vaiheeseen hakemisen yhteydessä toisen lukuvuoden lopussa. Kandidaatin arvo kirjataan automaattisesti kaikille, joilla tässä vaiheessa on kaikki edellytettävät opinnot suoritettuna. Suoritettavaksi edellytettävät hammaslääketieteen tutkinto-ohjelman kahden ensimmäisen vuoden opinnot voi tarkistaa hammaslääketieteen kliiniseen vaiheeseen siirtymisen hakulomakkeelta. Mikäli opiskelija suorittaa loppuun kahden ensimmäisen vuoden opinnot kevään hakuajan jälkeen, opiskelija ilmoittaa suorituksista study.medicine@oulu.fi osoitteeseen. Kandidaatin arvo kirjataan opintosuoritusten tarkastamisen jälkeen.
Rikosrekisteriotteiden tarkistaminen
Jokaiselta 2012 ja sen jälkeen opinto-oikeuden saaneelta lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijalta tarkistetaan rikosrekisteriote (rikostaustaote) kliiniseen vaiheeseen hakemisen yhteydessä. Tarkastaminen perustuu 1.1.2012 voimaan tulleeseen ns. SORA -lakiin 954/2011 (Soveltumattomuuden ratkaisuja -lainsäädäntö, kohta §43b). Rikosrekisteriotteiden tarkastuksesta tiedotetaan opiskelijoita erikseen. Lisätietoja tarkastuksesta: study.medicine@oulu.fi. Lisätietoja rikosrekisteriotteesta (rikostaustaote) ja otteen tilaamisesta Oikeusrekisterikeskuksen sivuilta.
Kliininen vaihe: 3. lukuvuosi- (DC5-)
Hammaslääkärin opintojen kliininen vaihe kestää 3,5 vuotta. Opetus etenee teoriaopintojen kautta työharjoitteisiin ja käytännön perusvalmiudet opetellaan fantom/simulaatio- ja pariharjoitteluna ennen varsinaista potilasharjoittelua. Opinnot koostuvat hammaslääketieteen teoriaopinnoista, fantom- ja simulaatioharjoittelusta, kliinisestä potilasharjoittelusta, syventävien opintojen tutkielmasta ja kypsyysnäytteestä sekä syventävästä harjoittelusta.
Tartuntatautilaki
Uusi tartuntatautilaki (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161227) on tullut osittain voimaan keväällä 2017 ja sen opiskelijoita koskeva 48§ astuu voimaan 1.3.2018. Laki koskee tältä osin opiskelijan rokotussuojaa potilaiden suojaamiseksi. Säännös kieltää työnantajaa käyttämästä työntekijöitä/harjoittelijoita, joilla ei ole rokotussuojausta, sellaisissa asiakas- ja potilastiloissa, joissa olevat asiakkaat tai potilaat ovat lääketieteellisin perustein arvioituna alttiita mahdollisten tartuntojen seuraamuksille. Sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevän tai työharjoittelussa olevan on oltava monin eri keinoin valmis suojelemaan hoitamiensa henkilöiden terveyttä.
Tartuntatautilain 48§ mukaan opiskelijalla tulee olla:
- rokotuksen tai sairastetun taudin tuottama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan
- rokotus influenssaa vastaan
- rokotus hinkuyskää vastaan, jos hän hoitaa alle 12 kuukauden ikäisiä
Yhteistyökumppanimme - yliopistosairaala, muut keskussairaalat, terveyskeskukset ja terveydenhuollon alan yksiköt - tulevat kukin omalla tavallaan varmistamaan, että opetus ja harjoittelu sujuu lain vaatimusten mukaisesti. Opiskelija on velvollinen selvittämään kunkin harjoittelupaikan voimassaolevat käytännöt.
YTHS hoitaa asiaan liittyviä käytännön järjestelyjä yhdessä koulutussuunnittelijoiden ja kurssien isäntien kanssa. Tarvittavista rokoteohjelmista ja -aikatauluista annetaan erillisiä vuosikurssikohtaisia ohjeita lukuvuosien aloitus-infoissa.
Tutkintorakenteet
-
Peruskoulutuksen opas 2014-2015. Tietoa opiskelusta lääketieteellisessä tiedekunnassa.
-
Peruskoulutuksen opas 2013-2014. Tietoa opiskelusta lääketieteellisessä tiedekunnassa.
-
Peruskoulutuksen opas 2012-2013. Tietoa opiskelusta lääketieteellisessä tiedekunnassa.
-
Peruskoulutuksen opas 2011-2012. Tietoa opiskelusta lääketieteellisessä tiedekunnassa.
-
Peruskoulutuksen opas 2010-2011. Tietoa opiskelusta lääketieteellisessä tiedekunnassa.
-
Peruskoulutuksen opas 2009-2010. Tietoa opiskelusta lääketieteellisessä tiedekunnassa.
Viimeksi päivitetty: 3.6.2020