Text and culture

The discipline of German philology understands that all perceptions a human being registers and reproduces are composed in texts. Therefore, these texts are functional and aesthetic fiction that people need in order to be able to master their lives. Texts are subject to dynamic spatiotemporal conditions and, therefore, they must be conceptualized continuously if their perspective strength of perception is hoped to be maintained. Perceived as such, texts are not to be conceived as absolute and invariable structures of knowledge that are objective, and they should not be discovered in the practice of revealing, but as biologically conditioned and socially motivated, open, process-based constructions. They portray reflections and practical instructions of conduct in that people are continuously producing and reproducing themselves in their social lives.     

Therefore, every text is a metaphorical transfer in which subjective presumptions and objective facts of the world are mutually transmitted. „Sein, das verstanden werden kann, ist Sprache“(„Existence that can be understood is language”, Gadamer, Wahrheit und Methode). Within this hermeneutic interconnectedness of existence and language the purely linguistic concept of language is taken as a basis and extended. Deliberation takes place in order to specify to what extent the defining qualifiers and concepts of grammaticality, syntax and morphology are applicable to the external linguistic processes and structures in economics, infrastructure and culture.   

The objectives of this research project are the comparison of viewpoints between various cultural phenomena, the transfer of knowledge between various national cultures, the optimization of working methods, production models and communication structures, and the formulation of an extended field of philologists.

Schwerpunkte

 Hermeneutische Texttheorie

Geschlossene nationale Kulturräume sehen sich einer fortschreitenden Auflösung ausgesetzt. Einerseits dringen fremdkulturelle Einflüsse immer stärker in die eigene Kultur ein, andererseits versuchen sich diese durch oft intolerante  Reaktionen abzuschließen. In diesem Kontext spielt das Verständnis fremdkultureller Texte, fremder Norm-  und Wertvorstellungen eine wichtige Rolle. Warum sehen sich Finnen in z.B. Kaurismäki-Filmen realistisch charakterisiert, während Deutsche diese Filme eher dem Komik-Genre zuordnen? Um diese Wertungsunterschiede begreifen zu können, müssen die jeweiligen kulturellen Hintergründe, aus denen sich heraus Verstehen entwickelt, untersucht  werden. Das setzt wiederum voraus, dass Verstehensprozesse zunächst an sich theoretisch beschrieben werden müssen. Unter dieser Zielsetzung befassen sich Hermeneutische Texttheorien mit der Beschreibung und Analyse fremdsprachlicher und –kultureller Texte, um an diesen Gegenständen wiederum ein kulturelles Selbstverständnis gegenüber der eigenen Kultur begründen und entwickeln zu können.

Hermeneuttinen tekstiteoria

Suljetut kansalliset kulttuurialueet ovat suuressa määrin hajoamassa. Yhtäältä vieraan kulttuurin vaikutukset työntyvät yhä vahvemmin omaan kulttuuriin, toisaalta niitä pyritään estämään suvaitsemattomilla reaktioilla. Tässä asiayhteydessä vieraiden kulttuurien tekstien sekä normien ja arvomaailman ymmärtäminen on erittäin tärkeää. Miksi esim. suomalaisten mielestä elämää luonnehditaan Kaurismäen elokuvissa  realistisesti, mutta saksalaiset luokittelevat nämä elokuvat tyylilajiltaan komiikaksi? Ymmärtääksemme nämä arviointierot, meidän täytyykin tutkia niitä kulttuuritaustoja, joiden pohjalta oma ymmärtämyksemme on kehittynyt. Tämä edellyttää puolestaan, että ymmärtämisen prosesseja tulee voida kuvata teoreettisesti. Tämän tavoitteenasettelun mukaisesti hermeneuttiset tekstiteoriat käsittelevät vieraskielisten ja –kulttuuristen tekstien kuvaamista ja analyysiä voidakseen vastaavasti niiden pohjalta perustella ja kehittää kulttuurista itseymmärrystä omaa kulttuuria kohtaan.

Internationale Wirtschaftskommunikation

Nach hermeneutischer Auffassung können auch andere menschliche Bildungen außer Rede und Schrift als Texte verstanden werden. So können z.B. menschliche Handlungen, (Arbeits)Prozesse, Organisation von Arbeitsbereichen und –Aufgaben, als Teile eines Gesamttextes behandelt werden. Es lassen sich zahlreiche Ähnlichkeiten in der Struktur und Handlung eines sozialen oder wirtschaftlichen Clusters als Textstruktur mit textualen Merkmalen feststellen, ausgehend von der Makrostruktur über die Intertextualität bis hin zu Satzstrukturen und Satzgliedern. Durch dieses philologische Analyseverfahren wird versucht, einen neuen Ansatz an der Schnittstelle zwischen Philologie und Sozial- bzw. Wirtschaftswissenschaften zu entwickeln.

Kansainvälinen yritysviestintä

Hermeneuttisen näkemyksen mukaan puheen ja kirjoitetun tekstin lisäksi myös muita ihmisten aikaansaannoksia voidaan pitää teksteinä. Niin esim. ihmisten teot ja toimet, (työ)prosessit sekä työalueiden ja –tehtävien organisaatio voidaan käsittää osana kokonaistekstiä. Sosiaalisen tai taloudellisen organisaation rakenteissa ja käytänteissä voidaankin huomata useita yhtäläisyyksiä tekstirakenteiden kanssa ja löytää niistä tekstuaalisia tunnusmerkkejä intertekstuaalisuudesta lauserakenteisiin ja lauseenjäseniin.  Tämän filologisen analyysimenetelmän avulla yritetään etsiä ja kehittää uusia avauksia filologian ja sosiaali- ja taloustieteiden yhtymäkohtaan.

Sprachdidaktik

In der Mehrsprachigkeitsdidaktik wird auf das bereits vorhandene Sprachwissen und Sprachlernwissen der Lernenden zurückgegriffen. Besonders wichtig ist dabei die Entwicklung plurilingualer Strategien (Strategien, die andere Sprachen - Muttersprache oder weitere Fremdsprachen - nutzen). Ziel dieses Forschungsprojekts ist herauszufinden, welche plurilingualen Strategien finnische Deutschlerner als Kommunikations- und Lernstrategie in einer Interaktion mit Muttersprachlern des Deutschen verwenden.  Es soll gezeigt werden, ob und wie die Gesprächsteilnehmer ihre Kenntnisse in anderen Sprachen und der Muttersprache einsetzen, um einerseits das von ihnen intendierte Kommunikationsziel zu erreichen und andererseits ihre eigenen Sprach- und Kommunikationsfähigkeit zu verbessern. Da Strategien grundsätzlich lernbar sind und im Zuge der heute vorherrschenden konstruktivistischen Fremdsprachenlernmethodik einen wichtigen Teil des Fremdsprachenunterrichts darstellen, können die Ergebnisse dieser Forschung der Weiterentwicklung in der Deutschdidaktik dienen.

Kielididaktiikka

Monikielisyysdidaktiikka käyttää hyväkseen oppilaan jo opittua kielitaitoa ja kielen oppimisen taitoa. Kiinnostuksen kohteena on erityisesti plurilinguaalisten oppimisstrategioiden (strategioiden, jotka hyödyntävät äidinkieltä tai vieraita kieliä) kehitys. Tämän tutkimusprojektin tavoitteena on kartoittaa, mitä plurilinguaalisuusstrategioita suomalaiset käyttävät viestintä- ja kommunikaatiostrategioina vuorovaikutuksessa saksaa äidinkieltään puhuvien kanssa. Tarkoitus on selvittää, käyttävätkö keskustelun osapuolet muiden kielten ja äidinkielen taitojaan saadakseen viestinsä onnistuneesti perille ja toisaalta myös parantaakseen omaa kielitaitoaan ja viestintävalmiuksiaan ja miten he sen tekevät.  Koska strategiat ovat opittavissa ja nykyisen konstruktiivisen kielididaktiikan vallitessa niillä on tärkeä osa vieraan kielen opetuksessa, voidaan tutkimuksen tuloksia hyödyntää saksan kielen didaktiikan edelleen kehittämisessä.