Kirjallisuuden oppiaineessa on perinteisesti ollut laaja tutkimuskenttä. Jatkossa oppiaine, osana Oulun yliopistoa ja humanistista tiedekuntaa, tulee kuitenkin keskittämään tutkimustaan yhä enenevässä määrin muutamille painopistealueille. Tämä olisi hyvä ottaa huomioon niin gradua kuin varsinkin jatkotutkintoa suunniteltaessa – oppiaineen mahdollisuus saada jatkotutkijoilleen rahoitusta paranee, jos heidän tutkimuksensa voidaan sitoa osaksi oppiaineen vahvuusalueita ja laajempia tutkimushankkeita.

Oppiaineen tutkimusstrategia lähtee sen hyväksymisestä, että globalisaatio, monikulttuurisuus sekä medioiden kehitys ovat luoneet uuden kulttuuri- ja merkitysympäristön, jossa vanhat rajat kansallisuuksien, taiteenlajien ja tieteenalojen välillä eivät enää päde. Oulun yliopiston kirjallisuus-oppiaineen tutkimus vastaa tähän kulttuurisen ja tieteidenvälisen ympäristön muuttumiseen ja tarjoaa aineksia sen ymmärtämiseen ja siinä toimimiseen.

Kulttuurisen muutoksen ymmärtäminen edellyttää historiallisen ulottuvuuden ymmärtämistä. Kirjallisuuden historian ja kirjallisen muistin rooli on siksi oppiaineen tutkimuksessa tärkeä – mutta määriteltyinä uudelleen, muuttuneen kulttuurisen ympäristön asettamien haasteiden mukaisesti, osana monitieteistä tutkimusyhteistyötä. Tämä tarkoittaa paitsi kirjallisuuden historian uutta määrittelyä myös kiinnostusta niin historialliseen romaaniin kuin ”fiktiivisiin historioihin”, esimerkiksi fantasian ja sci-fin tapaan spekuloida vaihtoehtoisilla ajallisuuksilla. Lisäksi ollaan kiinnostuneita nykykirjallisuudesta osana kirjallisuushistoriallista jatkumoa ja kulttuurista muistia. Nykykirjallisuus nähdään osana kulttuurista dialogia muun muassa monikulttuurisuuteen, kapitalismiproblematiikkaan ja sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvissä kysymyksissä.

Oppiaineessa ymmärretään kirjallisuus osana laajempaa kulttuurista tiedon kenttää, jota ei voi tutkia eristyksissä muista taiteenlajeista ja tiedonaloista, medioista tai kulttuurin osa-alueista. Oppiaineen tutkimus pyrkiikin siksi oppiaineiden väliseen yhteistyöhön ja uusien lähestymistapojen kehittämiseen, minkä edellytyksenä on paitsi kirjallisuusteorian perinteen, myös ajankohtaisen kulttuurintutkimuksen ja tieteidenvälisyyden teorian, filosofian ja niiden opetuksen tunteminen.

Yliopiston vahva osaaminen lääketieteen, luonnontieteiden, tekniikan ja internetin mahdollisuuksien hyödyntämisessä tarjoaa kirjallisuudentutkimukselle jatkossakin hyviä mahdollisuuksia myös tiedekuntarajat ylittäville yhteistyöprojekteille. 

Uudessa kulttuurisessa ympäristössä korostuvat yhtäältä kansainväliset yhteydet, toisaalta kansallisvaltion ja -kirjallisuuden käsitteiden problematisointi sekä uudelleen määriteltyjen alueellisuuksien esiinmarssi. Oppiaineen tutkimus on samaan aikaan globaalia ja lokaalia, ja se tiedostaa ylikansallisten kulttuuristen prosessien vaikutuksen paikallisiin kulttuureihin. Kansallisvaltioiden rajat ylittävä ”pohjoinen ulottuvuus” säilyy tärkeänä alueena oppiaineen tutkimuksessa.

Tärkeällä sijalla ovat myös erilaisten kulttuuristen rajojen ja marginaalisuuksien tarkastelu. Esimerkiksi sukupuoli- ja seksuaalisuusproblematiikka sekä kulttuuristen vähemmistöjen asema ovat kysymyksiä, jotka jo sinänsä vaativat uudenlaista historiallista, monitieteistä, identiteetti- ja kansalliset erot ja rajat ylittävää lähestymistapaa.

Uusien näkökulmien ohella pyritään jatkossakin huomioimaan kirjallisuudentutkimuksen ytimen, kirjallisen (tai kulttuurisen) teos- ja tekstianalyysin ja tulkinnan sekä kirjallisuushistorian ja kirjallisuuden kontekstien keskeinen merkitys myös opetuksessa.

Toisin sanoen, oppiaineen tutkimuksen painopistealueita ovat ainakin seuraavat:

• Kirjallisuuden ja kulttuurintutkimuksen teoria, medioiden- ja tieteidenvälisyys 
• Kirjallisuuden historia, nykykirjallisuus historiallisena ilmiönä ja kirjallisuus kulttuurisen muistin ja historiallisen muutoksen tulkkina (Pohjois-Suomen kirjallisuus ja suomalainen nykykirjallisuus, historiallinen romaani, spekulatiivinen fiktio)
• Kulttuuristen rajojen, marginaalisuuksien ja yhteiskunnallisen problematiikan tarkastelu (jälkikoloniaalisen ajan kysymykset, luokka ja kapitalismi, seksuaalisuus ja ruumiillisuus, naistutkimus)