Dutkanprofiila

Sámiid kultuvra ja sámegiela dutkanprofiillat

Sámiid kultuvra dutkan

A. Dutkanprošeavttat
1) ”Saamelaisuuden muuttuvat kuvat” –prošeavtta áiggeguovdileamos fidnu lea dutkamuš, maid professor Veli-Pekka Lehtola lea dál dahkamin  Suoma Akademiija boarraset   dutki ruhtadeami ( 2008- 2009 ) doarjagiin ”Lappological research and the public image of the Saami in Finland from 1910s to 1940s” Lehtola lea almmustahttán dán fáttás máŋggaid artihkkaliid sihke gieđahallan sámiinstitušuvnnaid historjjá  dán  geahččanguovllus golmma monográfas.
Dáid Lehtola dutkamušaid lassin leat dál barggu vuolde  njeallje pro gradu –dutkamuša, mat guorahallet sámi media ja duoji ovdanbuktinvuogi (representašuvnna) geahččanguovllus. Geahččanguovlun lea dat, mo sápmelašvuohta hápmašuvvá ja  mo sápmelaččat oidnet  sápmelašvuođa iežaset eallimis ja mo dat boahtá ovdan.  Representašuvdnadutkamuš lea leamaš oktan váldolinján Lehtola ja universitehta lektor Anni-Siiri Länsmana ollašuhttán skuvlejumis Giellagas-instituhtas.
1 magisttardutkkus (Reetta Karjalainen).    
                     
2)  “Contested environmental strategies in Sápmi and Nenetsia”-prošeakta lea ožžon ruhtadeami jagiid 2006-2009  Oulu universitehta Thule –instituhta bokte.
Prošeakta dutká Sámi ja Njeneča eamiálbmogiid, sámiid ja njenečaid, oainnuid ja dulkojumiid duovdaga ja kultuvrra gaskkas. Ulbmilin lea analyseret daid strategiijaid, maiguin eamiálbmogat leat figgan ceavzit gilvaleaddji  eanageavahanvugiid dagahan nuppástusaid vuostá.               
”Vuogáiduvvan” (adaptation) ja ”nuppástus” (transition) oidnojuvvo aktiiva strategiijan, mas báikkálaš ja etnihkalaš  identitehtaid bistevaš duddjomii lea mihtilmas maid modearna váikkuhusaid lunddolaš atnui váldin.                                                
Barggu vuolde leat golbma nákkosgirjji: Päivi Magga, Leena Niska ja Anna-Liisa Väyrynen.

3) Sápmelaš –suopmeláš gaskavuođat –prošeavttas sápmelaš - suopmeláš gaskavuohta gieđahallojuvvo viđa dásis: stáhta ja sámiid  gaskavuohtan, eanagottálaš ja báikkálaš eiseválddiid ja sámiid gaskavuohtan, báikkálaš etnihkalaš gaskavuohtan, sámiid eaktodáhtolaš etnopolitihkalaš doaibman ja almmolaš ságastallama dásis.
Gárvvásmuvvamin lea professor Veli-Pekka Lehtola dutkamuš ”Lapinmaa - Lannanmaa. Sámiid –suopmelaččaid gaskavuođat 1897- 1952, man várás leat ožžon sierra veahkeruđaid (6 mánotbaji).
Ovddibui laktáseaddji sierraprošeakta lea fidnu, mii gieđahallá sámegiela ja skuvlalágádusa gaskavuođa. Ovttasbargoguoibmin lea Svein Lundi jođihan Sámi skuvlahistorjádutkan -fidnu, mii lea Sámi Allaskuvlla, (Guovdageaidnu, Norga) jođihan prošeakta.
Gárvvásmuvvamin lea Ulla Aikio-Puoskari nákkosgirji sámegiela ja sámegielat oahpahusa dilis Suoma skuvlalágádusas eará Dávvirikkaid ektui. Barggu vuolde leat golbma eará nákkosgirjji: Anni Linkola skuvlalágádus ja sámenuoraid identitehta (koululaitos ja saamelaisnuorten identiteetti), Erika Sarivaara  sámenuoraid identitehta šaddan (saamelaisnuorten identiteetin rakentuminen) ja Outi Korpilähde  sámeguovllu rávesolbmuidskuvlen (saamelaisalueen aikuiskoulutus). 
1 lisensiáhtadutkkus (Outi Korpilähde).

4) Sámiid vuoiŋŋalašvuohta -prošeakta, man jođiheaddjin lea professor Veli-Pekka Lehtola, lea máŋggadieđalaš fidnu, man ulbmilin lea dutkat sámiid oskui gullevaš dili ja vuoiŋŋalašvuođa nuppástuvvama 1600-logus 1900-lohkui. Prošektii leat gullan sámiid bassi báikkiide láktáseaddji arkeologalaš dutkamušat Anáris (Eeva-Kristiina Harlin ja Eija Ojanlatva), historjjálaš dutkamuš girku ja sámiid gaskavuođas (fil.doavttir Ritva Kylli ja FM Anne Koskamo) ja lestadiánalašvuođas Suoma sámeguovllus (TM Erva Niittyvuopio).
 
Lehtola lea mielde fierbmádagas ”Laestadianism: Political Theology and Civil Religion in Secularizing Finland”, man jođiha Servvodatdiehtagiid dieđagoddi Lappi universitehtas. (Suoma Akademiija ruhtadeapmi ohcanláhkai)
Dán fáttás Giellagas-instituhtas lea gárvvásmuvvamin Erva Niittyvuopio nákkosgirji. 

5)  Metropolia Arctica: Modern Urban Issues in the Circumpolar North –dutkanfierpmádat
Má professor Anni-Siiri Länsman lea mielde Metropolia Arctica – dutkanfierpmádagas, mas dutket davvi guovlluid urbaniserešuvvama ovdáneami  ja dan čuovvumušaid.  Fierpmádaga jođiheaddjin lea  veahkke professor Susanne Dybbroe/ Department of Anthropology and Ethnography. Institute of Anthropology,  Archaeology and Linguistics, University of Aarhus, Denmark.
Fierpmádaga dutkit leat ee. Kanadas, Ruonáeatnamis, Alaskas, Ránskas ja Islánddas. Fierpmádaga čuovvovaš bargobáji namma lea “Migration and Cultural Diversity in Northern Urbanized Communities” ja  ordnejuvvo Oulus ja Anáris čakčamánus 2009.
Giellagas-insituhtas lea váldovástu bargobáji ordnemis. Semináraid lassin fierpmádaga ulbmilin leat fáttát, mat gusket eŋgelasgielat publikašuvnnaid.

B. Ruhtadeapmi
Fidnu  1 várás lea Suoma Akademiija boarráset dutki ruihtadeapmi. Fidnus 2 okta dutki lea bálkáhuvvon Thule-instituhtas ja Lappi kulturuhtafoandda ruhtademiin. Nubbi dutki lea doaibman jagi Sámiinstituhta (Guovdageaidnu, Norga) ruhtademiin ja lea ohcamin Norgga dieđaráđi ruhtadeami ovttas Sámi allaskuvlla Ealat-fidnuin.
Fidnu 3 váldodutki lea ožžon sierra veahkeruđaid. Fidnus 4 Kylli ja Koskamo doaibmaba máŋggajahkásaš ruhtadeami veagas.  Harlinii lea oaivilin oažžut ruhtadeami Eurohpá dieđaráđis oktasašprošeavttas Oulu, Ubmi ja Sheffielda universitehtaiguin.

C. Dutkosat
Magisttardutkosat: 1; lisensiáhtadutkosat: 1.

Sámegiela dutkan

A.Dutkanprošeavttat
Oahppoávdnasa dehalamos dutkanprošeavttat leat dál
1) sámegielaid sániid historjjálaš duogáš ja gaskavuođat eará urálalašgielaide; fidnu sisttisdoallá baicce vuođđogiela guđege muttus sámegillii boahtan sániid maiddái sámegillii boahtan indoeurohpálašvulgosaš ja nuortamearasuomagielas boahtan luotnasániid sihke sámevulgosaš sániid  suomagiela suopmaniin  ja gárjilis; okta nákkosgirji (Ante Aikio), máŋga dutkamuša lea gárvvásmuvvamin

2) ovddibui laktása sámegielaid jietnadathistorjá ja dan urálalaš gielaid jietnadathistorjá, mas dušše vokáliid historjjá váldosárgosat; árbesániid ja loatnasániid identifiseren, gáibida jienadathistorjjá dárkilis dovdama; eandalii luotnasániid vuođul sáhttá guorahallat sámegiela hálliid gaskavuođaid  eará giellajoavkkuide sihke meroštallat áiggi ja báikki dáidda gaskavuođaide;  dutkamušat gárvvásmuvvamin (Ante Aikio, Pekka Sammallahti)

3) sámegielaid fonologiija; deaddu lea davvisámegielas, muhto  maiddái eará fonologiija dáfus váilevaččat dahje funet dovdojuvvon sámegielat (omd. ubmi-dárjja-, áhkilsámegiella) dutkojuvvojit; dutkamuš bálvala earret giellahistorjjá ja dialektologiija maid lohkama ja čállima oahpaheami buvttademiin systemáhtalaš dieđu fonologalaš vuogádagaid ja girjegiela gaskavuođain; gárvvásmuvvamin  ee. davvisámegiela guoski monografiija

4) davvisámegiela cealkkaoahppa; fidnus lea čállon davvisámegiela syntávssa oppalaš geahčastat, lea dutkojuvvon adverbálalaš vearbahámiid geavaheapmi iešguđetlágan deavsttain, definihttavuođa ovdanbuktinvugiin ja veardádallon sáme- ja suomagiela infinihttasyntáksa; okta nákkosgirji (Jussi Ylikoski), máŋggat artihkkalat (Jussi Ylikoski, Pekka Sammallahti, Marjatta Jomppanen), okta pro gradu –bargu (Anna-Mari Kukkonen); gárvvásmuvvamin nákkosgirji definihttavuođa ovdanbuktinvugiin (Outi Guttorm).

5) Sámegiela oahppan vuosttas giellan; fidnus lea guorahallojuvvon viiddes materiála vuođul ovtta guovttegielat (sámegiella-suomagiella)  máná sámegiela finihtta vearbahámiid oččodeapmi; nákkosgirji gárvvásmuvvamin j. 2010-2011 (Johanna Ijäs)

6) sámegielat báikenamat; fidnus lea guorahallojuvvon daža gártaid sámegielat báikenamaid dilli ng. dáruiduhttima áigge, sámevuolggalaš báikenamat Mátta-Suomas ja sámeguovllu substráhtabáikenamat; okta nákkosgirji (Kaisa Rautio Helander), artihkkalat (Ante Aikio)

7) sámegiella  vierisgiellan; fidnus lea guorahallojuvvon suomagielat sámegiela lohkkiid studeantačállosat sámegielat iskosa feaillaanalysa vehkiin; válmmaštuvvan okta pro gradu –bargu (Outi Länsman)

8) davvisámegiela, anárašgiela ja nuortalašgiela sánit; sánit leat guorahallojuvvon gieddebarggu bokte ja čoaggimin materiála almmolaš giellageavaheamis; almmustuvvan okta nákkosgirji (Marja-Liisa Olthuis), sámi-duiska sátnegirji ja duiska-sámi sátnegirji (Pekka Sammallahti, Klaus Peter Nickel), anárašgiela revearsasátnegirji (Pekka Sammallahti), gárvvásmuvvamin viiddes davvisámegiela sátnegirji (Pekka Sammallahti) ja nuortalašgiela revearsasátnegirji (Pekka Sammallahti)

B. Ruhtadeapmi
Fidnut 1, 2, 3, 7, muhtun oassái 4, 6 ja 8 ruhtaduvvon Giellagas-instituhta virgebargun (sturrodaga váttis árvvoštallat), fidnut 4 (Outi Guttorma buohta ), 5 ja 6 (Kaisa Rautio Helanderin buohta) Norgga dutkanráđi, ovddeš Sámi Instituhta ja Sámi allaskuvlla ruhtademiin (doaktárskuvlavázzi bálká, sturrodat ii leat dieđus)

C. Dutkosat
Magisttardutkosat: 2; doaktárdutkosat: 4.